Huomenna on Nuutin päivä!

mainitsemistasi asioista mitään. Tosin tämä kirja on painettu vuonna 1992. Tässä sanotaan myös se, että varsinaiset joulun ajan traditiot on lainattu luterilaiselta kirkolta, sillä ortodoksisen kirkon omia vahvoja näkyviä jouluperinteitä ei ole vielä kehittynyt. Joulunodotus on kuitenkin erillainen ... paasto mm. Ja joulun jälkeen 6.1 (epifania, teofania) on ortodoksien keskuudessa toiseksi vanhin juhla pääsiäisen jälkeen.

ei kyllä kerrota noista kirjoitti:

mainitsemistasi asioista mitään. Tosin tämä kirja on painettu vuonna 1992. Tässä sanotaan myös se, että varsinaiset joulun ajan traditiot on lainattu luterilaiselta kirkolta, sillä ortodoksisen kirkon omia vahvoja näkyviä jouluperinteitä ei ole vielä kehittynyt. Joulunodotus on kuitenkin erillainen ... paasto mm. Ja joulun jälkeen 6.1 (epifania, teofania) on ortodoksien keskuudessa toiseksi vanhin juhla pääsiäisen jälkeen.

yksi kahdestatoista suuresta juhlasta. Tosin täällä pohjolassa se koetaan ehkä toisiksi suurimmaksi juhlaksi heti pääsiäisen jälkeen. Jokainen näistä kahdestatoista suuresta juhlasta loppuu päättäjäisjuhlaan ja kestää viikon. Uusi Vuosi ja Teofania ovat eri juhlia kuin joulu.

Erityisiä omia jouluperinteitä ortodokseilla on vähän. Joulua edeltää kuuden viikon joulupasto, joka alkaa 15.11 ja päättyy vasta joulupäivänä liturgian jälkeen. Jouluaatto on siis vielä paastopäivä -ja perinteidstä kiinni pitäville hyvin ankara sellainen. Jouluaattona saa syödä vasta illalla, kun ensimmäinen tähti on syttynyt taivaalle ja silloinkin vain paastoruokaa. Suomalaisista jouluruoista sopivat laatikot ja lipeäkala jouluaattona syötäviksi. Jouluaattona kuuluu myös käydä kirkossa juhlallisessa suuressa ehtoopalveluksessa.

Ortodoksisissa maissa joululahjat annetaan joko joulupäivänä liturgiaa seuraavan juhla-aterian jälkeen tai (esim Kreikassa) vasta Uuden Vuoden päivänä.

Jouluna on myös tapana ortodoksisissa maissa, että lapset kiertelevät laulamassa joululauluja taloissa. Joululaulujen laulaminen lienee kaikkein yleiskristillisin joulutapa. Myös papisto saattaa käydä "slaavimassa" eli toimittamassa pieniä rukoushetkiä kodeissa ja siten toivottamassa hyvää joulua. Tapana on ollut tällöin muistaa papiston perheitä lahjoilla. Tämä tapa tunnettiin ennen vanhalla Venäjällä erityisesti kaupungeissa, joissa oli lyhyet välimatkat kulkea kodista kotiin.

Joulu ei ole kovin vanha kristillinen juhla. Sitä ruvettiin viettämään vasta 300-luvulla Roomassa, mistä se levisi muualle. Vanhimpia kristillisiä juhlia ovat pääsiäinen, helluntai, joka on Kirkon syntymäpäivä, Pyhän Hengen vuodattamisen ja Pyhän Kolminaisuuden juhla sekä teofania eli epifania, joka alunperin oli Kristuksen syntymän ja kasteen juhla, nykyisin Kristuksen kasteen juhla. Pääsiäistä ja helluntaita on vietetty jo apostolien ajoista lähtien ja teofaniaakin jo ainakin toisella vuosisadalla.

vain kirjoitti:

yksi kahdestatoista suuresta juhlasta. Tosin täällä pohjolassa se koetaan ehkä toisiksi suurimmaksi juhlaksi heti pääsiäisen jälkeen. Jokainen näistä kahdestatoista suuresta juhlasta loppuu päättäjäisjuhlaan ja kestää viikon. Uusi Vuosi ja Teofania ovat eri juhlia kuin joulu.

Erityisiä omia jouluperinteitä ortodokseilla on vähän. Joulua edeltää kuuden viikon joulupasto, joka alkaa 15.11 ja päättyy vasta joulupäivänä liturgian jälkeen. Jouluaatto on siis vielä paastopäivä -ja perinteidstä kiinni pitäville hyvin ankara sellainen. Jouluaattona saa syödä vasta illalla, kun ensimmäinen tähti on syttynyt taivaalle ja silloinkin vain paastoruokaa. Suomalaisista jouluruoista sopivat laatikot ja lipeäkala jouluaattona syötäviksi. Jouluaattona kuuluu myös käydä kirkossa juhlallisessa suuressa ehtoopalveluksessa.

Ortodoksisissa maissa joululahjat annetaan joko joulupäivänä liturgiaa seuraavan juhla-aterian jälkeen tai (esim Kreikassa) vasta Uuden Vuoden päivänä.

Jouluna on myös tapana ortodoksisissa maissa, että lapset kiertelevät laulamassa joululauluja taloissa. Joululaulujen laulaminen lienee kaikkein yleiskristillisin joulutapa. Myös papisto saattaa käydä "slaavimassa" eli toimittamassa pieniä rukoushetkiä kodeissa ja siten toivottamassa hyvää joulua. Tapana on ollut tällöin muistaa papiston perheitä lahjoilla. Tämä tapa tunnettiin ennen vanhalla Venäjällä erityisesti kaupungeissa, joissa oli lyhyet välimatkat kulkea kodista kotiin.

Joulu ei ole kovin vanha kristillinen juhla. Sitä ruvettiin viettämään vasta 300-luvulla Roomassa, mistä se levisi muualle. Vanhimpia kristillisiä juhlia ovat pääsiäinen, helluntai, joka on Kirkon syntymäpäivä, Pyhän Hengen vuodattamisen ja Pyhän Kolminaisuuden juhla sekä teofania eli epifania, joka alunperin oli Kristuksen syntymän ja kasteen juhla, nykyisin Kristuksen kasteen juhla. Pääsiäistä ja helluntaita on vietetty jo apostolien ajoista lähtien ja teofaniaakin jo ainakin toisella vuosisadalla.

Tuo auttoi taas paljon asioiden ymmärtämisessä.

Itse en ole koskaan pahemmin tästä luterilaisesta (?) perinteestä piitannut. Karamellit olen toki valmiiksi kotiin ostanut, jos pieniä naapurin lapsia tulee nuutipukittamaan. Heidän edessään en henno olla oveani avaamatta.

Aika provosoivan vastineen olet tehnyt tietoisesti. Minua et kuitenkaan hermostumaan saa, sillä fanaatikko en ole ollut koskaan. En voi sanoa olleeni ikinä mikään kunnon luterilainen ... kaukana siitä. Tiedonjanoinen kyllä olen.

- AuroraBorealis - kirjoitti:

Itse en ole koskaan pahemmin tästä luterilaisesta (?) perinteestä piitannut. Karamellit olen toki valmiiksi kotiin ostanut, jos pieniä naapurin lapsia tulee nuutipukittamaan. Heidän edessään en henno olla oveani avaamatta.

Aika provosoivan vastineen olet tehnyt tietoisesti. Minua et kuitenkaan hermostumaan saa, sillä fanaatikko en ole ollut koskaan. En voi sanoa olleeni ikinä mikään kunnon luterilainen ... kaukana siitä. Tiedonjanoinen kyllä olen.

Sinulle voisi olla hyväksi, että hillitsisit vähän vauhtiasi.

Kärsivä lähimmäinen kirjoitti:

Sinulle voisi olla hyväksi, että hillitsisit vähän vauhtiasi.

Ei sinun tarvitse kysymyksiini vastailla, jos ne tuntuvat sinusta ylivoimaisilta ja rasittavilta. Ole siinä mielessä huoletta!

Kärsivä lähimmäinen kirjoitti:

Sinulle voisi olla hyväksi, että hillitsisit vähän vauhtiasi.

nyt niin kauhiast paljo kärsimään alkasit?