Onko meille Kristityille annettu velvollisuus
palvoa Lusiferiä, niinkuin varjo Jumalana.
Kummalle se kunnia oikein kuuluu Lusiferillekö, Vai itselleen taivahan Jumalalle? Jotkut uskovat
antavat salaviestejä, että ei se Lusiferin
palvonta niinkään paha ole? Onhan Lusifer Jättänyt ikuisen muistomerkkinsä Kristityille?
Ja todellinen Lusiferin palvonta on erittäin kaunista kaikkine muotomenoineen. Tällä kaikella on takanaan vahvat vanhat perinteet.
Voidaanko Kristusta ja Lusiferiä palvella samaan
aikaan?
Minä kun olen utelias.
palvoa Lusiferiä, niinkuin varjo Jumalana.
Kummalle se kunnia oikein kuuluu Lusiferillekö, Vai itselleen taivahan Jumalalle? Jotkut uskovat
antavat salaviestejä, että ei se Lusiferin
palvonta niinkään paha ole? Onhan Lusifer Jättänyt ikuisen muistomerkkinsä Kristityille?
Ja todellinen Lusiferin palvonta on erittäin kaunista kaikkine muotomenoineen. Tällä kaikella on takanaan vahvat vanhat perinteet.
Voidaanko Kristusta ja Lusiferiä palvella samaan
aikaan?
Minä kun olen utelias.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oletkohan noussut väärällä jalalla vuoteestasi tänä aamuna? Nuku seuraavan yösi kunnolla, nouse toisella oikealla jalalla, ja jutusi voivat olla täysin toisenlaisia (jopa kristillisiä).;)
palvonta on ihan kohdallaan. Koetetaan kulkea keskitietä ei suututeta kumpaakaan. Tätäkö sinä tarkoitat?
Mielestäni kysymyksen asettelusi oli outoa..
Kyselet: "Onko meille Kristityille annettu velvollisuus
palvoa Lusiferiä, niinkuin varjo Jumalana. "
Siis Kristityille annettu mitä?? merkilliseksi asian tekee, jos vähäkään viittaat sunnuntaita lepopäivänään viettävien suuntaan.
Raamattu puhuu selkeästi:
(Kol.2:16,17) "Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen. "
Ja toiseksi:
(Room.14:5,6)"Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.
6. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa. "
Sunnuntaita: Jumalalle pyhitettynä päivänä.
Vai oliko tämä sunnuntain pyhitys vain keisarin
itsensä keksimä ajatus yhdistää pakanuus ja Kristillisyys yhdeksi uskoksi? Nyt meillä on pakananuuden ja Kristillisyyden sekausko, joka eläävahvana useimmissa Kristin uskoksi itseään
kutsuviksi uskonnoissa. Kaikesta huolimatta
Kristus on Herra. Maran ata. Sekainen on Herran seurakunta!
Omalta osaltani en ole pyhittämässä mitään erityistä päivää elämässäni tietäen, ettei minun, eikä muittenkaan pyhittämiset (touhuamiset, jne.) kelpaa Jumalalle.
Jumala lähetti ainokaisen Poikansa, jonka kautta vain saamme täydellisen pyhityksen osaksemme iankaikkiseksi elämäksi. Uskon että tämä kallis uhri´riittää ja kattaa.
Sen minkä Kristus teki edestämme, tehtiin täydellisesti ja kertakaikkisesti. Kunhan Hänessä pysymme, ja Häneen uskomme.
Jos pidät sapattia Jumalan kunniaksi lauantaisin. OK! Moni muu voi pitää sitä samoin sunnuntaisin. Sekin OK!