Viime sotiemme kenraaleista suurin osa oli kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja yleensäkin Pohjanmaalta. Näkyy hyvin kaatuneitten tilastoissa miten he tarkoituksellisesti säästelivät omien alueittensa miehiä lähettämällä kovimpiin paikkoihin muitten maakuntien sotilaat.
Korkeimmat kaatuneisuusluvut löytyvät Pohjois-Hämeen köyhistä pitäjistä. Vaikka alueitten maantieteellinen ero on pieni eroavat kaatuneitten luvut prosentteina sotaan viedyistä miehistä suuresti.
Häpeämättömästi säästelivät omien alueittensa miehiä.
Mikä häpeä, tällainen puolueellisuus.
En puhu omiani, asia on tarkkaan selvitetty ja laskettu.
Korkeimmat kaatuneisuusluvut löytyvät Pohjois-Hämeen köyhistä pitäjistä. Vaikka alueitten maantieteellinen ero on pieni eroavat kaatuneitten luvut prosentteina sotaan viedyistä miehistä suuresti.
Häpeämättömästi säästelivät omien alueittensa miehiä.
Mikä häpeä, tällainen puolueellisuus.
En puhu omiani, asia on tarkkaan selvitetty ja laskettu.
Vastaukset 15
Vanhimmat
myös niin, että venäläiset hyökkäsivät mielellään niille lohkoille, missä ei ollut pohjalaisia?
Jukka Kulomaa on tutkimuksessaan ”Käpykaartiin? 1941 – 1944” laskenut joukko-osastojen
ns. KARKAAMISHERKKYYDEN jatkosodassa.
Kulomaan analyysin mukaan kaikkein karkaamisherkin porukka Jatkosodassa oli virolaisista
"vapaaehtoisista" muodostettu JR 200 – sen ns. karkaamisherkkyys oli 0,71:
Sijoitus - Yhtymä - Karkurit - Tappiot - Suhdeluku
1. Sija: JR 200 - 153 - 214 - 0.71
2. Sija: 11.D - 685 - 1373 - 0.50
3. Sija: 4..D – n. 1350 - 3340 – n.0.40
4. Sija: 3.Pr - 759 - 1873 - 0.41
- - -
> > > 7. sija: 6..D – 1017 - 3547 – 0.39
> > > 10. Sija: 17.D - 500 - 2000 - 0.25
- - - - - - -
Lähde: Kulomaa, Käpykaartiin? 1941 – 1944, s. 270
Tällainen laskentatapa on tietysti hieman ’teoreettinen’, mutta antaahan se joitain viitteitä
ko. joukko-osastosta: Mutta näistä luvuista näkyy myös se, että kaikkein suurimmat uhoilijat
ja suunsoittajat – pohjanmaalaiset – olivat myös kaikkein suurimpia PELKUREITA!
Kun vielä huomioidaan sekin seikka, että pohjalaiset joukko-osastot oli sijoitettu Itä-Karjalaan,
ei Karjalankannakselle kuten tietysti ennen kaikkea KARJALAISET, mutta myös Kymen,
Keski-Suomen ja Uudenmaan läänin joukko-osastot (10.D).
Kannaksen Suursota kesällä 1944 – Valkeasaari, Kuuterselkä, Viipuri ja ennen kaikkea Talin
ja Ihantalan taistelut - olivat aivan toista luokkaa kuin muutamat pikku-kahakat Itä-Karjalassa.
Ei siinä olisi riittänyt veneitä Närpiössä, eikä hevosia Ruotsin matkalle – pohjalaisten kuuluista
piilopirteistä puhumattakaan!
olivat tunnetusti pelkureita, mutta antamasi lähteen 11.D, 4.D ja 3.pr ottivat vastaan ensimmäisenä talin suurhyökkäyksen, mistä ehkä johtuu suuri tilastollinen karkaamisprosentti? miten pohjalaiset liittyvät tähän? olivatko nämä osastot koottu pohjalaisista? - epäilenpä.
" .. lähteen 11.D, 4.D ja 3.pr ..
Eversti Haanterän 3.Pr oli siellä Suomenvedenpohjan ja Kärstilänjärven
välisellä kannaksella Viipurin menetyksen aikaan 20.6. ja sen jälkeen pirun
ahtaalla mutteivat 4.D (?) ja 11.D; tulivat myöhemmin!
Ja tuo uusmaalainen Sihvon 10.D oli ehkä sotiemme 'kusisemmassa' paikassa
Valkeasaaressa suurhyökkäyksen alkaessa!
http://sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/44KannasTapahtumat9-20.6.html
Tämä nyt tietysti vaatisi pidempää selvitystä, muttei näin ..
Karttoja löydät enemmänkin täältä:
http://sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/Jatkosota_Kartat_cat002.html#row2
Vennää hyökkäsi sinne missä oli pohjalaisia. Sitten kun pohjalaiset pötki pakoon tuotiin hämäläisjoukot tilalle ja tilanne ratkesi ja maa oli pelastettu.
ruotsinkielisiä pohjalaisiin...
kun summa petti: lähteen lohkolla ruotsalaiset (jr9) lähtivät tunnetusti karkuun ja murtokohtaa tuli paikkaamaan jr14.
pohjalaisten lohkot taipaleella ja kiviniemessä pitävät.
Tunnettuahan on, että sodassa pelkurit kuolevat.
Lemetin motissa kohteitaan, vai lensivätkö suoraan? Mistä johtuu, että talvisodassa oli kovimmat taistelut Raatteen tiellä, Tolvajärvellä, Aittojoella ja Karjalan kannaksella.
Valittiinko näihin paikkoihin Etelähämeen köyhistä pitäjistä miehet tarkoituksella? Mistä tiedettiin etukäteen ne kovimmat paikat?
Miksi Kekkonen sanoi, että joutavat tykin ruuaksi ne jotka äänestävät Vennamoa presitentin vaaleissa 1968?
entäs taipale talvisodassa?
Mistä sitten johtuu, että Mannerheimristin ritareista syntyperältään karjalaisia oli n. 60 % ja pohjanmaalaisia 30 % ?
Kait se nyt jotain osoittaa näitten heimojen päättäväisyydestä puolustaa vapauttamme.
Karjalaismiehillä ei ollut minne paeta, kun koti oli siellä;
pohjalaiset ovat vuosisatoja, Pohjansodassa, Suomensodassa
ja viimeksi kesän 1944 torjuntataisteluista, aina luikkineet
Ruotsin puolelle tai sitten niihin piilopirtteihinsä lakeuksilla ..
tilastoa tueksi? Taisi olla niin, että karjalan rajakunnista kaatui eniten. Toisaalta, äyräpäässä meni käytännössä kaikki miehet kahdestä kylästä nurmosta ja paljon pohjalaisia kaatui myös taipalessa.
yritys Talvisodassa oli jonkun kusipäisen kentsun sairas päähän pisto. Lähettää nyt miehet juoksemaan paljasta rinnettä ylös kun tulivalmistelussa tykistöllä oli vain muutama kranaatti.
Ihan kuin viholliselle olisi soitettu kelloa, "herääätyyys, me hyökätään nyt. Tulkaa konekivääreille äkkiä".
Todennäköisin syy rouva fortunan lisäksi on että Pohjanmaan sotilaista suuri osa oli saanut suojeluskunnissa sotilaskoulutusta ja niillä paikkakunnilla joilla suojeluskunnat ovivat vähemmän "suosittuja" rintamamiesten ammattitaito oli heikoin.
Suomen miehet olivat sodassa melkein 6 vuotta joten jokainen oli ammattisotilas.
Ja johan se nähtiin Talvisodassa miten ne suojeluskuntalaisketkut olivat rintamalla niitä suurimpia pelkureita ja omiin sormiinsa ampujia.
Tavalliset työmiehet Suomen pelastivat eivätkä etelä-pohjanmaan lahtarien huoran penikat.