Kun Amerikka ja Australia löydettiin, eurooppalaisia muutti sinne laumoittain ja asutti maat. Ameriikoissa myös alkuperäisasukkaat hävitettiin lähes sukupuuttoon.
Mutta Afrikka olisi ollut paljon lähempänä, hyvä ilmasto, paljon luonnonvaroja ja akuperäisasukkaita ei varmaan siihen aikaan pidetty juuri edes ihmisinä, joten ne olisi voitu hävittää ilman tunnontuskia.
Miksi ihmeessä europpalaiset eivät siis asuttaneet Afrikkaa pientä etelä-afrikan asutusta enempää?
Mutta Afrikka olisi ollut paljon lähempänä, hyvä ilmasto, paljon luonnonvaroja ja akuperäisasukkaita ei varmaan siihen aikaan pidetty juuri edes ihmisinä, joten ne olisi voitu hävittää ilman tunnontuskia.
Miksi ihmeessä europpalaiset eivät siis asuttaneet Afrikkaa pientä etelä-afrikan asutusta enempää?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Aikaa tai kiinnostusta semmoiseen. Jos muistan oikein ennen 1800 lukua vain pohjois afrikka ja osa eteläisen ja läntisen Afrikan rannikkoa oli eurooppalaisten hallinassa. Afrikka jaettiin vasta 1800 luvun loppupuolella eurooppalaisten kesken.
syy valkoisen asutuksen vähäisyyteen varmaan oli myös se, että Usa ja Kanada vetivät väkeä siirtolaisiksi. Toisaalta Afrikka täysi takapajula, vielä noin sata vuotta sitten verrattuna muihin siirolaisia imeneihin maanosiin. Sääli jos Afrikkaan olisi muodustunut aikanaan kymmenien miljoonien valkoisten asuttama valtio olisi tuo valtio eittämättä suurvalta nykyisin.
Afrikka on olosuhteiltaan vaikea: Paljon erilaisia vaikeita tuntemnattomia tauteja, joihin ei ollut siihen aikaan hoitoja. Mm. malaria, erilaiset loiset jne. Toisaalta myös alkuperäisväestön vihamielisyys. Liian kuumat ja kosteat olosuhteet sademetsissä, savanneilla ja aavikot.
Kaiken kaikkiaan Pohjois-Amerikka sopii ilmastoltaan parhaiten Eurooppalaiselle. Afrikkaan ovat paljon muuttaneet arabit, jotka sopivatkin sinne hieman paremmin.
Muuttaneet sinne vaan he toivat uskonsa ja opettivat berbeerit ja beduiinit puhumaan arabiaa. Egypti on kyllä poikkeus tässä asiassa mutta sehän ei oikeastaan kuulu afrikkaan vaan pikemminkin lähi-itään.
Eurooppalaisille sopimaton ilmasto ja taudit.
Afrikan asutus oli eurooppaa vanhempana ehtinyt kehittää tartunta-tautikantoja, joita siirtolaiset eivät kestäneet.
Amerikkaan ja Austraaliaan tullessaan eurooppalaiset, massiivisemman ja vanhemman populaation edustajana, toivat tartuntataudit joille ei ollut vastustuskykyä.
Tarkemmin : Jarek Diamond: TYKIT, TAUDIT JA TERÄS
Historian aikana on aina ollut niin, että kulttuurit, siirtolaisuus, uskonnot jne muutokset siirtyvät aina nopeampaa vaakasuuntaisesti samantapaiseen ilmastoon kun pystysuunnassa,jossa ilmastolosuhteet muuttuu täysin.
Esimerkkinä Arabien invaasio pohjois-saharan yli, kun ne levittivät Islamin uskoa.
Esim. siirtolaisuus Australiaan oli hyvin vähäistä monen vuosisadan ajan, sinne rahdattiin vankeja ja mielisairaita, jotta saatiin edes jotain työvoimaa.
Pääosa Australian asukkaista muutti sinne vasta 1900 luvulla.
Kyllä osin asutettiinkin. Algeria oli pitkään mielletty kiinteäksi osaksi Ranskaa. Niin kiinteäksi, että Marokon ja Tunisian itsenäistyminen oli Ranskalee helpompaa kuin Algerian.
Olkoonkin, että Ranskan läsnäolo Algeriassa alkoi aika myöhään 1800-luvulla, kun taas Amerikkoja asutetiin 1400-luvulta eteenpäin.
Nimenomaan ilmasto ei ollut hyvä, vaan päinvastoin erittäin huono. Ainoastaan eteläinen Afrikka oli hyvää seutua asua ja siksi eurooppalainen asutus levisikin sinne jo 1600-luvulla. Saharan eteläpuolinen Afrikka on erittäin vaikeaa aluetta maanviljelykselle. Sademetsät eivät sovellu peltoviljelykseen. Itä-Afrikan savannialueet eivät nekään ole peltoviljelyksessä tuottoisia, mutta käyvät sentään jotenkin karjankasvatukseen. Nämä Afrikan vaikeat luonnon olosuhteet vaikuttavat yhä maanosan nälkäkatastrofeihin. Näiden lisäksi alue on erittäin suotuisaa monille taudeille esimerkiksi malaria ja bilhartsia.
Afrikan rikkaus on luonnonvarat, mutta riippa on yksi kaikkein vaikeimmista ilmastoista ihmisen kannalta.
Höpöhöpö ...
Koko välimeren piiri on erittäin vanhaa kulttuurialuetta ja itseasiassa joiltakin osin jopa parhaita viljelyalueita, kuten esim. niilin laakso, joka on ikivanha viljaitta.
Etiopia, Kenia, Tansania jne muodostavat yhtenäisen viljelyyn kelpaavan alueen aina etelä-afrikkaan asti, tosin tautivapaa se ei ole.
Sademetsiä ei voi tietenkään käyttää Eurooppalaisten lajien peltoviljellyyn, mutta ne lajit mitkä siellä menestyvät tuottavat ihan hyvin, tosiasia on että Afrikka on yhäkin maataloustuotteista elävä maanosa. esim. kaakao, tee, mausteet, jamssi, kumi, maissi jne ...
Kirjoitin, kuten aivan hyvin käsitit, Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Ei minullakaan Niilin rantojen hedelmällisyydestä ole mitään epäilystä.
Itä-Afrikassa on varsinkin karjankasvatukselle suht'suotuisia alueita, kuten Kenia ja Tansania (Etiopia soveltuu vuoristoisena maana viljan viljelyyn erikoisen huonosti). Juuri näiile seuduin eurooppalaista asutusta levisikin. Kysymys oli, miksei eurooppalaiset asuttaneet Afrikkaa niin innokaasti kuin muita maanosia. Vaikka väität miten tekstiäni höpöhöpöksi niin maanviljelyksen ongelmat ja taudit ovat pääsyy tähän Saharan eteläpuolen vähäiseen eurooppalaisten invaasioon (Etelä-Afrikkaa lukuunottamatta).
Sinulla lienee parempi selitysmalli, koska tämä minun selitykseni ei pidä mielestäsi paikaansa. Mielestäsi maa olisi aivan mainio maataloudelle. Miksi siis eurooppalaiset eivät asuttaneet tätä mainiota maanviljelysmaata?
Kerro ihmeessä.
Syitä on monia, mutta yksi syy on varmaan pohjois-afrikan islamilainen usko.
Esim. Sudan on todelisuudessa afrikan vilja-aitta tänäänkin, Sudan on suurin rehuviljan tuoja EU:n alueelle.
Viljassa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta Eurooppalaienn maatalous ei pysty kilpailemaan Sudanilaisen niilin laaksossa tapahtuvan viljelyn kanssa ja siksipä Sudanilainen vilja luokitellaankin rehuviljaksi ja syötetään EU maiden karjalle.
Samajuttu Etiopian kanssa, alue soveltuu maatalouteen erittäin hyvin ja on ollut aikanaan suurin kahvintuottaja maailmassa, myöhemmin Brasilia otti tämän aseman. Mutta Etiopian ilmasto sopii kaikkeen muuhunkin viljelyyn ja itseasiassa tämä melkein 100 mijoonainen kansa onkin itseasiassa elintarvikkeiden osalta ylijäämää tuottava valtio.
Afrikan ilmasto on joiltakin osilta vaikea Eurooppalaisille lajikkeille, myös osittain ihmisen aiheuttama eroosio Saharan eteläpuolisessa osassa, mutta pääasiassa afrikka on aina ruokkinutr itsensä ja tuottanut myös merkittävää ylijäämää Eurooppaan tuotavaksi.
Egypti oli aikanaan Rooman leipäkori ...
Rooma oli varsin suuri valtio.
Islaminusko ei oikein käy selitykseksi eurooppalaisen maahanmuuton vähäisyydeksi menneinä vuosisatoina. Välimeren etelärannalla varmaankin selitykseksi käy vahva oma uskonto ja kulttuuri sekä vakiintuneet yhteiskunnat (vaikka esimerkiksi Algeriassa asui miljoonia ranskalaisa).
Etiopia on ja on ollut kristitty maa jo kauan ennen esimerkiksi suomalaisten kääntymistä kristinuskoon. Sudan on vain puoliksi islamilainen maa. Tätä eteläisempi Afrikka on vain paikoin ollut islamilainen, lähinnä Saharan reuna-alueilta.
Siinä olet oikeassa, että vahva oma kulttuuri, yhteiskunta ja uskonto yleensä hidastavat muiden kulttuurien invaasiota. Näinhän tapahtui esimerkiksi Kiinan suhteen. Varmasti Afrikankin suhteen tilanne voi osittain olla näin, mutta epäilen sitä vahvemmaksi syyksi yksinkertaisesti ilmastollisia ja sairauksiin liittyviä syitä, koska Afrikka (Saharan eteläpuolinen) oli noihin aikoihin varsin harvaanasuttu, eivätkä valtiot olleet kovin laajoja tai vahvoja estämään eurooppalaisten maahanmuuttoa, jos siihen olisi ollut eurooppalaisilla halua.
Toisaalta siirtolaisuus amerikkaan lähti vauhtiin vasta kun USA oli itsenäistynyt, sitä ennen se oli paljon vähäisempää ...
Englannin hallitsemat Itä-afrikka, Kanada ja Australia jäivät siirtolaisvirroissa mopen osaan USA:han verrattuna.
Eikä niitä Eurooppalaisia kovin paljon mennyt Kiinaan, Intiaan tai Etelä-aasiankaan ...
Jos USA:han vertaa.
ne kaikki. Oli leijonista uutta ja makoisaa valkonen liha vaihteeksi.
Karthago oli suurvalta, joka taisteli Rooman imperiumia vastaan kolmessa ns. puunilaissodassa. Muistakaa Hannibal! Mutta Rooma voitti ja hävitti Karthagon 146 eKr. Rooman keisariajalla Karthago Africa-provinssin osana kohosi uudelleen Afrikan kukoistavammaksi kaupungiksi, mutta sitten tulivat vandaalit, bysantti ja arabit ja lopulta tämä upeakulttuuri hävisi historian havinaan, mutta tänä päivänä lähellä muinaista Karthagoa sijaitsee Tunisian pääkaupunki Tunis, joka on yksi moderneista Pohjois-Afrikan kaupungeista.