Sain n. kuukausi sitten uuden kämppätoverin ja hän kertoi olevansa jehovantodistaja. Hän pyysi juttelemaan asioista ja asioista juteltiinkin puolin ja toisin. Hän oli hyvin ystävällinen ja jutustelimme paljon ja ajattelin, että mukavaa saada vaihteeksi miellyttävä kämppis. Kuitenkin ilmoitin etten ole kiinnostunut tulemaan heidän tilaisuuksiinsa, koska olen luterilainen ja tyytyväinen uskooni. Sen jälkeen kämppikseni ei ole puhunut minulle juuri mitään ja huomaan hänen suhtautuvan ystävällisen viileästi. Hän puhuu minulle vain, kun kysyn häneltä jotain.
Olin kuullut kyllä puheita, että jehovantodistajat eivät saa ystävystyä muiden kuin järjestönsä ystävien kanssa, mutta ajattelin että se on vain ilkeämielistä puhetta.
Olen "hieman" hämmentynyt. Voiko esim. olla että kämppistäni on kielletty ystävystymästä kanssani? Tuntuu vain niin uskomattomalta, että ei saisi muodostaa ystävyyssuhteita kenen kanssa tahtoo. Oloni on myös ahdistunut, kun kämpässä on nykyisin ihme tunnelma. Kämppikseni hymyilee kauniisti ja vastaa kun kysyn jotain, mutta koko ajan aistin ihmeellisen muurin, jonka päältä hän minua katselee. Ihan kuin olisin alempiarvoinen, koska en ole JT.
Tilanteen takia olen käynyt tutkiskelemassa pinnallisesti JT-sivuja, mutta kun olen katsellut kämppistäni ja hänen elämäänsä, niin joko hän tulkitsee JT-järjestön elämäntapaa väärin tai sitten järjestö on jotain ihan muuta kuin väittää olevansa.
En oikein tiedä miten suhtautuisin koko tilanteeseen.
Olin kuullut kyllä puheita, että jehovantodistajat eivät saa ystävystyä muiden kuin järjestönsä ystävien kanssa, mutta ajattelin että se on vain ilkeämielistä puhetta.
Olen "hieman" hämmentynyt. Voiko esim. olla että kämppistäni on kielletty ystävystymästä kanssani? Tuntuu vain niin uskomattomalta, että ei saisi muodostaa ystävyyssuhteita kenen kanssa tahtoo. Oloni on myös ahdistunut, kun kämpässä on nykyisin ihme tunnelma. Kämppikseni hymyilee kauniisti ja vastaa kun kysyn jotain, mutta koko ajan aistin ihmeellisen muurin, jonka päältä hän minua katselee. Ihan kuin olisin alempiarvoinen, koska en ole JT.
Tilanteen takia olen käynyt tutkiskelemassa pinnallisesti JT-sivuja, mutta kun olen katsellut kämppistäni ja hänen elämäänsä, niin joko hän tulkitsee JT-järjestön elämäntapaa väärin tai sitten järjestö on jotain ihan muuta kuin väittää olevansa.
En oikein tiedä miten suhtautuisin koko tilanteeseen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Niin raadolliselta kuin kuullostaakin, kyse on suurelta osalta henkisestä kontrollista jäseniään kohtaan.
Muut, kuin JT ystävyydet ovat uhka järjestölle. Ulkoa päin tullut tieto, kritiikki ja usko ovat automaattisesti vääriä. Näin ollen JT:n tulee pysyä poissa jt:den ulkopuolisista suhteista.
No hassuahan tässä on se, ettemme yleensä edes jutelleet Jumalasta vaan ihan arkipäivän asioista ja koulusta. Kun sitten juttelimme Jumalasta, niin hän kuunteli ihan asiallisesti kommenttejani ja minä hänen. Miten sellainen voi olla uhka kenellekkään? Minä olen monesti eri mieltä ystävieni kanssa asioista, mutta olemme silti ystäviä.
Asiat menivät oikein mukavasti, mutta nyt kun kieltäydyin tulemasta heidän rientoihin, niin hänestä melkein tuli (näin kärjistäen) erilainen ihminen.
Eihän usko voi olla niin haavoittuvainen, että sen voi menettää pelkästään olemalla kaveri muunuskoisen kanssa? Vai voinko sittenkin?
*** Herätkää! 05 22/8 s. 26 Miten voin välttää solmimasta läheisiä suhteita vääränlaisiin ihmisiin? ***
Jumalattomillakin ihmisillä voi olla hyviä ominaisuuksia. Mutta jos solmit heidän kanssaan läheisiä ystävyyssuhteita, se vaikuttaa ajatteluusi, uskoosi ja käytökseesi. Siksi Paavali sanoo Toisessa korinttilaiskirjeessä: ”Älkää iestykö epäsuhtaisesti yhteen ei-uskovien kanssa.” (2. Korinttilaisille 6:14–18.)
*** Herätkää! 1994 8/6 s. 17 Miten voin lakata pitämästä jostakusta? ***
Jos olet kristitty, muistat varmaan ulkoa, mitä Raamattu sanoo Jaakobin kirjeen 4:4:ssä: ”Ettekö tiedä, että ystävyys maailman kanssa on vihollisuutta Jumalan kanssa? Joka siis haluaa olla maailman ystävä, se asettuu Jumalan viholliseksi.” Mutta jos olet jo kiintynyt johonkuhun ei-uskovaan, näitä sanoja ei ehkä ole kovin helppo soveltaa. Ajatus suhteen lopettamisesta saattaa tosiaan musertaa sinut. Saatat tuntea itsesi käytännöllisesti katsoen rikki revityksi. ”Miten voin lakata pitämästä jostakusta — tai rakastamasta jotakuta?” saatat kysyä.
Totta kai ihmiset vaikuttavat ajatuksiini. Ei kämppiksenikään ole syntynyt JT:ksi vaan hänelle on kerrottu asiasta aivan kuin minäkin olen kuullut Jumalasta aikoinaan.
Ihmiset vaikuttavat toisiinsa. Miten muuten olisimme oppineet kirjoittamaan, laskemaan, käyttämään teknisiä vempaimia tai että orjuus ei olekkaan kiva asia?
Tykkään mielummin koetella asioita ja pitää se, mikä on hyvää. Olemme kämppiksen kanssa eri mieltä asioista, mutta katson että ystävyys on hyvä asia. Sen haluaisin pitää.
Lisäksi mielestäni ei ole olemassa "vääränlaisia ihmisiä". On olemassa vain ihmisiä, jotka kaikki ovat tehneet syntiä. En ole superuskovainen, mutta en yksinkertaisesti uskaltaisi sanoa, että sinä olet vääränlainen tai alempiarvoinen. Mielestäni se oikeus on vain Jumalalla.
Minusta on aivan eri asia olla ystävä maailman kanssa kuin ihmisten. Olen ymmärtänyt asian niin, että pitäisi vastustaa jokaisessa ihmisessä olevaa ahneutta, julmuutta, vihaa ja muita vastaavanlaisia asioita vastaan. Koska jokainen ihminen on luopunut, minä ymmärrän, ettei kukaan voi kokea olevansa toista parempi.
Mä tässä mietin ja tajusin taas jotain minkä olen tajunnut monta kertaa aikaisemminkin.
Ärsyttää ihmiset jotka ovat ystävällisiä ja mukavia, kunnes saavat tietää etten usko tai ajattele asioita samalla tavalla kuin he. Tulee tunne että sellainen ihminen vain valehtelee. Valehtelee olevansa ystävällinen. Oikeasti kuitenkin kääntää selkänsä.
Itse en ole uskoani menettänyt, vaikka suurin osa ystävistäni on "ei-uskovia". En halua ympärilleni yhtään ihmistä joka teeskentelee haluavansa "hengaa" mun kaa, ja nämä jotka "hengaa" "hengaavat" oikeasti eikä vain siihen asti kun tulee ilmi että uskonkin Jumalaan, ja vielä eri lailla kuin he.
Valitettavasti voi käydä niinkin, että kun tästä lähtien tapaan JT:n niin ensimmäinen ajatukseni on, että tämän ihmisen apu ja ystävällisyys eivät ole vilpittömiä. Jokaisessa yhteisössä on ollut tai on oleva hengellistä väkivaltaa, mutta en silti ajatella että he kaikki olisivat samanlaisia.
Mitä sitten tulee uskoon, niin minulla on muunuskoisia ja uskovia kavereita ja tuttuja. Kanssakäymisestä suurin osa on yhteistä touhuamista rokkikeikoilla, leffailloissa, shoppaamista jne... Jos asioista on tykätty jutella, niin ollaan juteltukkin. Keskustelu avartaa.
Kämppikseni puhuu vakaasti kuinka heidän raamatunkäännöksessään on totuus ja kuinka vahva se on. Hän myös puhui kauniisti kuinka hän on löytänyt totuuden ja tässä hän ei horju. Minä vielä sanoinkin että uskosi on ok minulle ja pidetään kumpikin se, minkä katsomme hyväksi.
Pistää vain miettimään, että kuinkahan vahva tämä "totuus" lopulta on, jos pelkästään järjestön ulkopuolinen ystävyyssuhde on sille uhka? Mutta voin olla väärässäkin. Minä en ole sentään viimeinen totuus.
>>Pistää vain miettimään, että kuinkahan vahva tämä "totuus" lopulta on, jos pelkästään järjestön ulkopuolinen ystävyyssuhde on sille uhka?
Useat Vartiotorniseuralle ominaiset näkemykset on osoitettavissa valheellisiksi. Osan näistä Vt-seura tietää itsekin, koska valheellisuus on osoitettavissa seuran omalla materiaalilla. Tällaisessa tilanteessa kaikki ulkopuolinen virike täsmällisemmän tiedon hankkimiseksi on Vt-seuran näkökulmasta epätoivottavaa.
Sinä olet vaaroista lievemmästä päästä, luopio sekä Internet ovat sanoja, joita kapeakatseinen jehovantodistaja kavahtaa.
Sinä olet törmännyt Vt-seuran opettamaan keskustelukulttuuriin, tai oikeammin sen puutteeseen. Perusvire on sellainen, että jos vastapuoli ei kuuntele tai ainakin vaikenemalla hyväksy esitettyjä asioita, niin hän on mennyttä pian kohtaavassa maailmanlopussa. Ei sellaisen kanssa kannata tuhlata aikaa. Lähtökohtaisesti tuollainen syvällä mielenhallinnassa oleva jehovantodistaja ei näe pienintäkään epävarmuutta esittämässään nk. totuudessa. Ei silloinkaan, vaikka asia osoitettaisiin Vt-seuran omalla materiaalilla.
Sinä olet törmännyt harvinaisen sitkeään sissiin, valtaosa nuorista jehovantodistajista on tietoinen ongelmista, mutta esimerkiksi ystävyys-, sukulaisuus- tai asevelvollisuussyystä pysyvät yhteisössä. Tällaiset henkilöt antavat piut paut ohjeelle karttaa nk. maailmallista seuraa.
*** Vartiotorni 1993 1/7 s. 22 kpl 17-18 Vaeltakaa viisaalla tavalla maailman suhteen ***
Emme saa kuitenkaan unohtaa sanoja: ”Tehkäämme hyvää kaikille.” Huomaavainen teko sukulaiselle, naapurille tai työtoverille voi merkittävällä tavalla murtaa meitä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja ja avata ihmisen sydämen totuudelle.
Meidän ei tarvitse tämän tekemiseksi ystävystyä läheisesti ulkopuolella olevien kanssa.
Minä en huomaavainen ihmisille siksi, että he pitäisivät minusta enemmän tai että he kiinnostuisivat Jumalasta. Olen huomaavainen, koska meitä on kehotettu rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseämme. Kohteliaisuutta ei pitäisi harjoittaa vain "hyötymielessä".
Vielä , kun kyseessä ei ole mikään kohtelias ele, kuten tervehtiminen tai oven aukaisu. Aluksi vielä kämppikseni puhui kuinka olisi mukavaa, jos meistä tulisi kavereita. Ja olimmekin sen hetken ajan, vaika hän tiesi ajatuksistani ja minä hänen. Minusta oli varsin hienoa, että tapasin erilaisen ihmisen.
Valitettavasti kuitenkin noin "räikeä" takinkääntö vain huonontaa minun kuvaa JT-ihmisistä. Minä olen tietysti vain ihminen, mutta en ymmärrä miksi kämppikseni ei saisi olla ystäväni, jos hän niin tahtoo.
*** Vartiotorni 1971 15/5 s. 239 Ystävysty niiden kanssa jotka rakastavat Jumalaa ***
Meidän tulee olla ystävällisiä kaikille ihmisille. Mutta meidän ei tule ystävystyä jokaisen kanssa. Me emme saa ystävystyä sellaisten kanssa, jotka eivät rakasta Jumalaa eivätkä palvele häntä.
*** Herätkää! 1972 1/8 s. 347 kpl 8 Jehovan vapautuksen arvostaminen ***
Jos me todella arvostamme Jehovan meille varaamaa vapautusta, niin me emme halua iestyä epäuskoisten kanssa millään tavalla, emme ottaa epäuskoista aviopuolisoksemme emmekä ystävystyä ns. liiketuttavien kanssa.
*** Herätkää! 1975 8/12 s. 17 Käytännöllistä ohjausta joka tehoaa ***
Me emme voi välttyä huonoilta tavoilta, jos ystävystymme niiden kanssa, joiden menettelyt ovat huonot.
*** Kirjani Raamatun kertomuksista kertomus 20 Dina joutuu vaikeuksiin ***
Mistä kaikki nämä vaikeudet alkoivat? Siitä, että Dina ystävystyi ihmisten kanssa, jotka eivät totelleet Jumalan lakeja. Me emme halua ystävystyä sellaisten ihmisten kanssa, vai mitä?
Kuten otsikossa lukeekin, eli jos asia näin on, niin tuntuu kamalalta, että kämppikseni on tuohon alistettu. Ei tunnu kovin lähimmäisenrakkaudelta, että jakaa ihmisiä erilaisiin kasteihin. Jeesus kuoli kuitenkin kaikkien ihmisten puolesta, niin en ymmärrä millä oikeudella JT-järjestö sitten tekee eroa ihmisten välille.
RAAMATULLA JA JEHOVALAISILLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ KESKENÄÄN.
JEHOVALAISET YRITTÄVÄT MUKA JULISTAA RAAMATUN SANANA SITÄ HEIDÄN OMAA PIRUNRAAMATTUA.
SILLÄ EI TODELLAKAAN OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ Ns.KIRKKORAAMATUN KANSSA.
SE VAIN JA AINOASTAAN OPASTAA HEIKKOLUONTOISIA ANTAMAAN KAIKKENSA RIKASTUTTAAKSEEN MUUTAMAA JUIPPIA AMERIKOISSA.
Etsi tietoa lisää vaikkapa täältä:
http://www.aimoo.com/forum/categories.cfm?id=311102&CategoryID=3459&zb=5543780
Tuolla palstalla keskustelevat enimmäkseen entiset Jehovantodistajat, heillä on ilmeisesti melko pätevää tietoa ja kokemusta.
Rankkaa tekstiä.
Näkee taas kerran ettei ihmistä suojele mikään häneltä itseltään. Ei mikään uskonto, järjestö tai katsomus. Samat virheet ja synnit tehdään ja satutetaan toista.
Älä välitä kämppiksesi asenteesta sillä hän on tiukan systeemin aivopesemä. Tutki itse raamattua Pyhän Hengen valossa rehellisesti ja usko siihen. Vapauteen Kristus vapautti meidät!
Ongelmana on se, että vaikka olen luterilainen en ole sokea sen virheille ja tiedän että luterilaisissa piireissäkin on ollut hengellistä väkivaltaa. Meitä on moneen junaan. Juuri siksi yritän suhtautua asiaan maltillisesti.
Mutta jos kämppikseni on todella alistettu järjestön toimesta, niin en minä voi olla välittämättä ja katsoa vierestä kun toinen kärsii. Tosin vaikeata se on nähdä, kun hän pysyttelee vain omassa huoneessaan.
tottakai jt saavat olla niiden kavereita joiden tahtoo...mutta kehotus on että kartetaan haittatekijöitä jotka saattaisivat horjuttaa uskoa..mutta kannatan että otatte asian puheeksi kämppiksesi kanssa ja puhut asiasta. minä olen itsekin jt ja minun kämppis joka on ollut kaverini n. 11 vuotta ei ole mutta emme silti karta toisiamme mitenkään..puhukaa asiasta...
Silloin kun olimme vielä "puheväleissä", hän luki kirjastaan kuinka heidän tulee karttaa maailmallisuutta. Kysyin, että kuinka tämä tulee esille noin käytännössä. Hän sanoi (muun ohessa) että tulee karttaa huonoa seuraa. Luonnollinen kysymys on, että ketkä ovat huonoa seuraa? Hän sanoi, että kaikki jotka eivät usko Jehovaan. Pienen hiljaisuuden jälkeen kysyin, että eikö tuo sitten tarkoita, että hän ei voi olla ystävyysasteella kanssani, koska en ole JT. Hän totesi siihen hiljaisena että kyllä, mutta kiirehti sanomaan, että voimme puhua toisillemme koska asumme kuitenkin saman katon alla.
Kuitenkin tämä keskustelupätkä oli pieni osa kaikkea. Kuitenkin hän vakuutti lopuksi että mikään ei muutu, vaikka en tulekkaan heidän tilaisuuksiinsa. Ajattelin silloin, että hienoa jos uskomukset eivät ole esteenä kanssakäymiselle.
Todellisuus on kuitenkin jotain ihan muuta. Kun joskus osumme yhtäaikaa keittiöön (mikä on nykyään harvinaista) ja kyselen kuulumisia tai miten koulussa menee niin hän vastaa vältellen ja menee nopeasti takaisin huoneeseensa. Puhuessaan hän aina vain hymyilee kuin kaverille, mutta koko ajan huomaan että hän selkeästi välttelee seuraani.
Valehtelisin jos väittäisin, ettenkö loukkaantuisi tuollaisesta kohtelusta. Mutta enemmän se häkellyttää ja pistää hämilleen. Lisäksi kun hän välttelee puhumista, niin vaikea on edes ymmärtää tai selvittää asioita. Kuitenkin kun hän saapui ensimmäisellä viikolla, lohdutin häntä kun hän itki koti-ikäväänsä, kävimme pyöräilemässä ja juttelimme monista henkilökohtaisista asioista luottamuksellisesti.
Muutos hänessä on sen verran dramaattinen, että semmoinen oikeasti jo pelottaa. Se on pelottava siksi, koska en ole varma onko hän noin kaksinaamainen vai onko hän todella noin tiukassa henkisessä kontrollissa.
jehovantodistajan elämäntarkoitus on värvätä jäseniä, ja hänen aloituksensa Sinun kanssasi oli tätä alun "rakkauspommitusta".
Lahkoon kuuluu hyvin monenlaisia oppeja, esim. teokraattisen sodankäynnin vaatimus, eli harhaanjohtaminen ja totuuden salaaminen lahkon edun niin vaatiessa (Watchtower 1957 May 1 pp 285-686: Use Theocratic War Strategy. Löytyy http://quotes.jehovahswitnesses.com/lie.htm
Sinun tulisi auttaa häntä. Tosin hän tulee vastustamaan vaikkapa henkistä väkivaltaa käyttäen.
Sivulta www.jttuki.info löydät nimim. Caitzun kotisivulinkin, jolla on vanhan lahkokirjallisuuden näytteitä, joita voit tulostaa ja keskustella hänen kanssaan niistä ja jättää hänen nähtäväkseen uusia pöydälle aina joskus, harkintasi mukaan.
Näytteissä on lahkon täysin muuttuneita oppeja ja maailmanlopun ennusteita joista nuoret todistajat eivät tiedä mitään, ja lahko opettaa kuin sellaisia ei olisi ollutkaan.
Apu on paikallaan siksi, että hän tuollaisena aivopestynä robottina pyrkii tekemään kenestä tahansa samanlaisen kloonin.
Värävättäviä tavoitellessaan lahko on käyttänyt hyväkseen jopa potilaskertomuksia, he käyvät rakkauspommituksella vakavasti sairastuneen luokse (jos vaikka saisi testamentin ennenkuin on myöhäistä).
viime vt tutkistelussa painotettiin et emme saa ystavysya mailmallisten kanssa
w t 061201 that we only preach and to teach to make disciplesof people so we can not be friends vith enemies
Katselin mainitsemiasi sivua ja mielenkiintoista luettavaa.
Ikäväähän se on huomata, jos huomaa että toinen on ystävällinen ja kaveri vain hyötymielessä. Tuntee itsensä petetyksi ja vieläpä typerän hyväuskoiseksikin.
Mutta jos hänen on käsketty karttamaan minunlaista "huonoa seuraa" ja siten pitämään minua jotenkin alempiarvoisena, niin onneksi se ei tarkoita, että minun pitäisi "välttää hänenlaistaan huonoa seuraa" ja ajatella häntä alempiarvoisena kuin itse olen. Minähän kun en ole järjestön jäsen, joten tuskin ne nyt minua tulevat sieltä kieltämään kenelle saa olla kaveri ja kenelle ei. =)
Muistaakseeni ala-asteella oli hieman sama tilanne; jos ihmisellä oli verkkarit koulussa, häntä tuli karttaa, koska olemalla hänen kaverinsa "tartuttaa itseensä halun pitää huonoja vaatteita". *nauraa*
Kuullostaa yhtä hassulta kuin minulle annettaisiin omena käteeni, mutta saisin syödä siitä vain kuoret.
Työtoverina jt ollut puolisen vuotta. Kokemukset ovat olleet varsin samankaltaisia kuin Sinulla Häkeltynyt. Tämän viestiketjun vastaukset ovat vihdoin saaneet minut ymmärtämään, mistä johtuu työtoverin erikoinen käyttäytyminen. Kiitos vastanneille, kiitos kokemusten jakamisesta.
Heh. Minä kerkesin jo toivoa, että kämppikseni ottaa asiansa vain pikkaisen liian tosissaan. Ollaan sitten molemmat kummissamme JT-ihmisistä.
-hänen kämppäkaverinsa, niink. olen ymmärtänyt.siis maallinen asia,ja kummankin on siinä oltava, asuttava;miksi yrität häntä saartaa mielipiteilläsi? siksikö että hän on eriuskovainen kuin sinä? niinhän sinäkin olet.siis eriuskovainen kuin hän.
.-miksi siis resuat hänen uskonoppinsa kimpussa, jos hän ei ole ruvennut sinun oppiasi penkomaan.siinä saattaisi olla hyvinkin vielä enemmän kummallisuuksia; esim. luther sanoi, että kuka ei usko että maa on kaiken keskipiste, se joutuu helvettiin. se nyt oli sen aikaista retoriikkaa, mutta asumisen tarkoitus on asua ja antaa asumarauha toisellekin.
onhan aina mahd. harkita asumistaan uudestaan, jos ei voi hillitä itseään puuttumasta toisen oppeihin.
..- näihin hankauksiin törmää aina,monelle on vaikea uskoa että ei kaikista tule se"paras" kaveri.
mutta ei sen takia pidä ruveta miksikään koulukiusaajiksi. lievä hyväntahtoisuus on asumisessa aina paikallaan.
Syy miksi tänne kirjoitin oli halu ymmärtää saman katon alla asuvaa ihmistä, jonka käytös oli saanut minut hämilleen. Koska hänen käytöksensä oli räikeässä ristiriidassa JT:n virallisten sivujen sanoman kanssa, päätin kysellä asiaa täältä.
Hän halusi keskustella uskostaan Jehovaan ja minä kerroin mielipiteitäni ja kyselin asioita, jotka askarruttivat minua. Hän esitti myös mielipiteensä minun uskostani Jumalaan ja kyseli asioita, jotka askarruttivat häntä. Se oli aivan tavallista keskustelua kahden ihmisen välillä, jossa kumpikin esitimme kantamme ja kuuntelimme toisiamme. Tämä oli hienoa ja oikeaa keskustelua ja tässä vaiheessa olin vaikuttunut siitä että noin syvästi uskossa oleva pystyy keskustelemaan eriuskoisen kanssa näin hyvin. Se on harvinaista herkkua.
Lisäksi hän halusi, että meistä tulisi ystäviä ja hän kertoi olevansa iloinen, että hän sai kämppiksen, jonka kanssa saattoi puhua asioista. Hän itse siis halusi että suhteemme toisiimme olisi muuta kuin maallista yhteisasumista.
Keskustelujen lopuksi totesimme, että kumpikin pitäköön uskonsa ja mikään ei muutu meidän suhtautumisessamme toisiimme ja siten kunnioitamme toisiamme. Ymmärsin tämän tarkoittavan, että voimme edelleen jutella arkipäivän asioita ja viettää aikaa yhdessä, niinkuin olimme aikaisemminkin tehneet. Olin edelleen iloinen; olin mielestäni tavannut hienon ihmisen.
Ongelmaksi jäin se, että kämppikseni käytös muuttui radikaalisti tämän jälkeen, jolloin hän välttää ihan tavallista keskustelua kanssani. Hän vastaa vain lyhyesti jos kysyn häneltä esim. tuliko postiä tänään.
Tätä käyttäytymistä olen yrittänyt ymmärtää ja siksi kirjoitin tänne. JT:n virallisilla sivuilla annetaan jehovista aivan toisenlainen kuva, kuin kämppikseni nyt minulle on antanut.
Sanoin sen jo tuolla aikaisemmin, mutta sanon myös sinulle. Vaikka olen luterilainen, niin olen tietoinen luterilaisen kirkon historiasta niin hyvässä kuin pahassakin. Luther on saattanut sanoakin noin typerää; onhan jehovien ja hellareiden maailmanloppuennustuksen menneet aina metsään. Se ei tarkoita, että koko oppi olisi huono. Olen yrittänyt vain ymmärtää miksi JT:jien mukaan eriuskoisten ihmisten täytyisi olla vain (viileän) ystävällisen kohteliaita toisiaan kohtaan.
Olit huolissasi etten antaisi hänen asua rauhassa solukämpässämme. Ei huolta. Tietysti annan hänen olla rauhassa ja hän saa uskoa siihen miten tahtoo; hänhän on hyvänen aika täysi-ikäinen ja vastaa hyvin itsestään. Minä en aijo häntä käännyttää tahi ahdistella; minusta ihmisten pitää kunnioittaa toisiaan.
Eli jos kämppikseni tahtoo vältellä minua, niin hän on aivan vapaa tekemään niin. Jos häntä on kielletty kaveraamasta muiden kuin jehovien kanssa, niin hyväksyn senkin. En ymmärrä sitä, mutta hyväksyn, totta kai.
Tietysti ymmärrän myös senkin, ettei kaikista tule kavereita. Tuntuu vain surulliselta, että kun kämppikseni ensin itse toivoo ystävyyttämme ja sitten kohtelee minua viileästi, koska en halua liittyä JT:hen.
Lopputulos on valitettavasti se, että hänellä on (ei välttämättä tietenkään) ikävä asua, kun hänen pitää välttää kanssakäymistä kanssani. Siten hänen täytyy aina katsoa, etten ole valmistamassa ruokaa samaan aikaan, lukemassa lehteä keittiössä tai että osuisimme ylipäätään yhtä aikaa samaa tilaan. Minullakin surullinen olo, koska asun ihmisen kanssa, joka pitää minua uhkana uskolleen. Minusta on myös surullista, että jos hän haluaisi olla ystäväni, niin hänen täytyy pitää minuun etäisyyttä, koska hänen järjestönsä kieltää ystävyyden eriuskoisten kanssa.
En usko että kumpikaan meistä nauttii tilanteesta.
Lahko-opin mukaan Sinä olet saatanan vallassa, mutta hän ei sano sitä Sinulle (jos rupeaisit levittämään vartiotorneja, olisitkin sitten "totuudessa" kuten lahkossa sanotaan).
Tutustu sivulla www.jttuki.info mitä kaikkea lahko sisältää, esim. johdon määräyksen lahkon pedofiilien suojelusta viranomaisia vastaan.
Sivulla on myös kirjoitus lahkon mielenhallintamenetelmistä, "uskonto manipuloinnin välineenä" ja kirjoitus lahkolaisen auttamiseen "suljetun mielen avaaminen".
Lahkolaiset ovat erittäin tiukassa otteessa. Kun lahko ennusti maailmanloppua vuodelle 1975 (Herätkää nro 23 v. 1968: "Todisteet ovat ylitsepursuavat") ja valtakunnan palvelus kesäkuu 1974 neuvoi myymään asunnon ja antamaan rahat lahkon tarkoittamaan tarkoitukseen, koska maailmanloppu on kuitenkin niin lähellä, kuten lehti kertoi jo todistajien tehneenkin, niin vuoden 1975 jälkeen vain noin 20 % jätti lahkon. Vuoden 1925 vastaavassa tilanteessa vielä suurin osa jätti lahkon
Valitettavaa, jos hän näin kuvittelee. En tunnusta Saatanaa yliherraksi.
Tutkiskelin sivuja ja löysin paljon pohdittavaa. Kiitokset vinkistä.
Olen jutellut myös ystävieni kanssa tilanteesta ja he ovat kertoneet niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia jehovista. Toiset ovat kämppikseni tapaan kiihkeämielisiä ja toiset kulkevat suhtautuvat asioihin rennommin. Tätä kautta päätynyt siihen, että kämppikseni ei eroa kenestäkään uskovaisesta, joka uskoo että kun Jumala on kaiken hänen sanomansa takuumiehenä, kaikki sitä kritiikki on saatanasta. Tällöin hänen ei tarvitse myöskään miettiä seurauksia.
Eli minulla kai sitten kävi huono tuuri, kun ensimmäinen JT olikin jonkin sortin intomieli.
Kuitenkaan en halua halventaa kenenkään kokemaa hengellistä väkivaltaa, jota on esiintynyt ja jota tulee esiintymään aina siellä, missä on ihmisiä. Voimia ja jaksamisia niille, jotka tätä tuskaa kokevat tai ovat kokeneet.
,-asuminen on ihan maallinen kysymys: olen nähnyt monta tapausta,jossa on kaikenl. hankausta. ja sitten niitä, joilla yhdessä tilassa asuminen sujuu luontaisesti, se ei ole uskonto- vaan reviirikysymys.
teillä jokaisella on omat "piirit" ja omat harrastuksenne, ne ovat olleet jo aiemmin. se, että on luotettava asuinkaveri, on itse asiassa se hyvä puoli, vaikka olisikin viileämpi.ajan mittaan asia selviää, onko siitä jotain muuta . homman voi aloittaa vaikkapa kahvikupillisella. harva jaksaa olla mörkki pulla suussa.
ja unohtakaa se uskonnoista puhuminen; jos lähdetään siitä että ihmiset ovat epätäydellisiä eivätkä pelastu, mutta oma uskonto pelastuu, niin ollaan oudoilla teillä.
ihmisiä varten elämä on eikä uskontoja . usko on eri asia.
Totta kai asuminen on maallinen kysymys. Minulla on ollut useita kämppiksiä (muistaakseeni olen asunut yli 10 eri henkilön kanssa ja he ovat olleet sekalaista sakkia) ja suurimman osan kanssa olen ollut vain heippa-asteella, joten en todellakaan oleta että saman katon alla asuminen merkitsee että toisen kanssa pitää olla sielunystävä. Hyvänen aika.
Mutta uskon kuitenkin, että hänelle kyseessä on enemmän uskonto - kuin reviirikysymys. Kun olen saanut uuden kämppiksen, oletan että hän elää omaa elämäänsä ja minä omaani. Jos tulemme toimeen, hyvä. Jos meistä tulee ystävät, hienoa, mutta ei todellakaan oleellista itse asumisen kannalta. Hän vielä itse ehdotti ystävyyttä ja ajattelin että sopiihan tuo. Mutta "keskustelun" jälkeen hänen käyttäytymisensä muuttui radikaalisti, kuten olen monesti kuvannut. Tämän vuoksi ymmärrän, että hänen muuttunut suhtautuminen minuun on uskonnollinen.
Eli minua ei todellakaan rassannut se, että kämppis ei halua olla automaattisesti kaverini (jota ilmeisestikkin epäilit ja jonka vuoksi viestisi ovat hieman kitkeriä?). Minua mietitytti hänen käyttäytymisensä (joka ilmeisesti siis juontaa juurensa uskostaan/uskonnostaan) ja koska halusin ymmärtää sitä (mm. siksi ettei tulisi lisää yhteentörmäyksiä), tutkiskelin nettiä ja kirjoitin tänne. Lisäksi tämän kirjoittelun aikana en ole ollut hänen kanssaan tekemisissä.
Kämppikseni on osoittanut, että hän tahtoo pitää etäisyyttä. Se on ok, sillä jokainen tekee edelleen niinkuin tahtoo. Kun vielä olen saanut jonkinlaisen kuvan miksi hän toimii niin kuin toimii, niin osaan suhtautua siihen oikein. Minulle siis ei ole ongelma, jos hän tahtoo etäisyytensä. Eli annan hänelle oman tilansa (mitä en ole koskaan edes uhannut) ja oletan, että myös hän antaa minulle omani. En myöskään ala pitämään minkäänlaista vihaa hänen kanssaan. Sellainen on typerää. Tallaajia on kaikenlaisia, kuten tiedämme molemmat.