Kysyin tuolla aikaisemmin UM-käännöksen epäloogisesta tavasta puhua Vanhan Testamentin puolella taivaista sekä taivaasta.
Vastasit kommenttiini epäloogisuudesta näin:
>>Ehkä joidenkin mielestä tämä on jotenkin EPÄLOOGISTA, mutta kaikilla meillähän toki on oikeus mielipiteeseensä, joten suotakoon se siis heille hymyssä suin.>>
Sinua siis hymyilytti se, että pidän käännöstänne epäloogisena - olkoon niin, on hyvä että mieli on iloinen.
**************
Annoit kuitenkin ohjeen siitä, miten sanat taivas/taivaat tulee ymmärtää.
Kirjoitit siis näin:
>>Oheinen lainaus kertoo yksiselitteisesti kaiken: Kun on puhe aineellisen kaikkeutemme taivaaksi käsittämästämme osasta (1a), on tuo sana monikossa. Kun on kyse Jumalan asumukseksi miellettävästä taivaaksi niin ikään kutsuttavasta aineellisen kaikkeuden ulkopuolisesta ulottuvuudesta, niin tuo sana on yksikössä.>>
Nyt kysyinkin sinulta, miten TULKITSET UM-käännöstäsi tämän OMAN OHJEESI valossa?
Jos noudatat OMIA NEUVOJASI, niin onko UM-käännös mielestäsi looginen, vaiko epälooginen, niin kuin aiemmassa viestissäni väitin?
Et vastannut kysymyksiini alla, joten päättelin, että joko et huomannut kommenttejani, tai ne olivat sellaisia, joihin et osannutkaan enää vastata.
***********************
Kas tässä:
Esimerkki:
1.Moos.2:4 UM-käännös
"Tämä on taivaiden ja maan historia niiden luomisaikaan sinä päivänä jona Jehova Jumala teki maan ja taivaan".
Eli ohjeen mukaan jae tarkoittaa tätä: Tämä on aineellisen kaikkeutemme taivaaksi käsittämämme osan ja maan historia sinä päivänä jona Jehova Jumala teki maan ja aineellisen kaikkeuden ulkopuolisen ulottuvuuden.
Mitä jae käytännössä siis ohjeesi mukaan tarkoittaa? Ovatko enkelit aineellisessa taivaassa ja jos ovat, onko aineeton ulottuvuus siis tyhjä?
****************
Toinen esimerkki:
Yllä olevaan logiikkaasi perustuen, mikä on taivaiDEN armeija? Ohjeesi mukaan tarkoittaa "aineellisen kaikkeuden käsittämän osan" armeijaa.
(5.Moos.4:19)
Jos olisi kyse näkymättömän ulottuvuuden armeijasta, niin ohjeesi mukaan pitäisi puhua taiVAAN armeijasta.
Selitä
********************
Kolmas esimerkki:
(UM 1.Sam.2:10)
Hän (Jehova) jylisee taivaista heitä vastaan.
Ohjeesi mukaan siis aineellisen kaikkeuden käsittävästä osasta - niinkö?
**************
Neljäs esimerkki:
(UM 1.Kun.8:30)
"--kuulethan sinä asuinpaikastasi, taivaista, ja varmasti kuulet ja annat anteeksi"
Tarkoittaako, ohjeesi mukaan, että Jehova asuu sittenkin "aineellisen kaikkeuden käsittämässä osassa" eli vaikkapa jollain tähdellä?
Katsotaanpas taas ohjettasi uudemman kerran:
>>Oheinen lainaus kertoo yksiselitteisesti kaiken: Kun on puhe aineellisen kaikkeutemme taivaaksi käsittämästämme osasta (1a), on tuo sana monikossa. Kun on kyse Jumalan asumukseksi miellettävästä taivaaksi niin ikään kutsuttavasta aineellisen kaikkeuden ulkopuolisesta ulottuvuudesta, niin tuo sana on yksikössä.>>
Esimerkki viisi:
(UM Ps.8:8)
"taivaan linnut ja meren kalat"
Tässä puhutaan siis "aineellisen kaikkeuden ulkopuolisessa ulottuvuudessa" olevista linnuista?
Onko kyseessä aineettomat linnut, vai ovatko aineelliset linnut mainitsemassasi "aineellisen kaikkeuden ulkopuolisessa ulottuvuudessa"?
*********
Esimerkki kuusi:
(UM Ps.68:8)
Millä tavalla taivas "aineellisen kaikkeuden ulkopuolinen ulottuvuus" pisaroi?
Miten selität tämän jakeen?
********
Esimerkki seitsemän:
(UM Ps.102:19 vertaa Ps.53:2)
"-- taivaista on Jehova katsonut maahan."
"Jumala puolestaan on taivaasta katsonut alas --"
Mikä ero on sillä käytännössä, katsooko Jumala aineellisesta taivaasta siihen kun hän katsoo ulkopuolisesta ulottuvuudesta?
Selitä.
********
Esimerkki kahdeksan:
(UM Ps.103:19)
Miksi Jumalan valtaistuin on "aineellisessa taivaassa"?
********
Esimerkki yhdeksän:
(Um Ps.113:6)
"Hän alentuu katsomaan taivasta ja maata".
Miksi tässä puhutaan "aineellisen kaikeuden ulkopuolisesta ulottuvuudesta"? Mitä alentavaa sen katsomisessa on? Ymmärtäisin, jos ohjeesi mukaan UM kääntäisi sanan tässä kohdin taivaita ja maata.
Selitä.
**********
Esimerkki kymmenen:
(UM Ps.147:8)
"Hänelle joka peittää taivaan pilvillä, joka valmistaa sateen maata varten".
Miksi "aineellisen kaikkeuden ulkopuolinen ulottuvuus" pitää peittää pilvillä? Ovatko pilvet aineettomia?
Miksi UM ei käännä tässä kohden sanaa muodolla taivaat?
Selitä ...
*****************************************************
*****************************************************
Missä sinun mielestäsi se logiikka piilee? Olen valmis muuttamaan käsitystäni, mikäli osaat perustella loogisuuden minulle tarpeeksi hyvin.
Vieläkö hymyilyttää yhtä leveästi?
Odottelen siis kommenttejasi ja selityksiäsi noille raamatunpaikoille. Sovellapa niihin OMAA ohjettasi ja selitä miten kyseiset kohdat opissanne ymmärretään ohjeesi avulla.
Kiitos.
Vastasit kommenttiini epäloogisuudesta näin:
>>Ehkä joidenkin mielestä tämä on jotenkin EPÄLOOGISTA, mutta kaikilla meillähän toki on oikeus mielipiteeseensä, joten suotakoon se siis heille hymyssä suin.>>
Sinua siis hymyilytti se, että pidän käännöstänne epäloogisena - olkoon niin, on hyvä että mieli on iloinen.
**************
Annoit kuitenkin ohjeen siitä, miten sanat taivas/taivaat tulee ymmärtää.
Kirjoitit siis näin:
>>Oheinen lainaus kertoo yksiselitteisesti kaiken: Kun on puhe aineellisen kaikkeutemme taivaaksi käsittämästämme osasta (1a), on tuo sana monikossa. Kun on kyse Jumalan asumukseksi miellettävästä taivaaksi niin ikään kutsuttavasta aineellisen kaikkeuden ulkopuolisesta ulottuvuudesta, niin tuo sana on yksikössä.>>
Nyt kysyinkin sinulta, miten TULKITSET UM-käännöstäsi tämän OMAN OHJEESI valossa?
Jos noudatat OMIA NEUVOJASI, niin onko UM-käännös mielestäsi looginen, vaiko epälooginen, niin kuin aiemmassa viestissäni väitin?
Et vastannut kysymyksiini alla, joten päättelin, että joko et huomannut kommenttejani, tai ne olivat sellaisia, joihin et osannutkaan enää vastata.
***********************
Kas tässä:
Esimerkki:
1.Moos.2:4 UM-käännös
"Tämä on taivaiden ja maan historia niiden luomisaikaan sinä päivänä jona Jehova Jumala teki maan ja taivaan".
Eli ohjeen mukaan jae tarkoittaa tätä: Tämä on aineellisen kaikkeutemme taivaaksi käsittämämme osan ja maan historia sinä päivänä jona Jehova Jumala teki maan ja aineellisen kaikkeuden ulkopuolisen ulottuvuuden.
Mitä jae käytännössä siis ohjeesi mukaan tarkoittaa? Ovatko enkelit aineellisessa taivaassa ja jos ovat, onko aineeton ulottuvuus siis tyhjä?
****************
Toinen esimerkki:
Yllä olevaan logiikkaasi perustuen, mikä on taivaiDEN armeija? Ohjeesi mukaan tarkoittaa "aineellisen kaikkeuden käsittämän osan" armeijaa.
(5.Moos.4:19)
Jos olisi kyse näkymättömän ulottuvuuden armeijasta, niin ohjeesi mukaan pitäisi puhua taiVAAN armeijasta.
Selitä
********************
Kolmas esimerkki:
(UM 1.Sam.2:10)
Hän (Jehova) jylisee taivaista heitä vastaan.
Ohjeesi mukaan siis aineellisen kaikkeuden käsittävästä osasta - niinkö?
**************
Neljäs esimerkki:
(UM 1.Kun.8:30)
"--kuulethan sinä asuinpaikastasi, taivaista, ja varmasti kuulet ja annat anteeksi"
Tarkoittaako, ohjeesi mukaan, että Jehova asuu sittenkin "aineellisen kaikkeuden käsittämässä osassa" eli vaikkapa jollain tähdellä?
Katsotaanpas taas ohjettasi uudemman kerran:
>>Oheinen lainaus kertoo yksiselitteisesti kaiken: Kun on puhe aineellisen kaikkeutemme taivaaksi käsittämästämme osasta (1a), on tuo sana monikossa. Kun on kyse Jumalan asumukseksi miellettävästä taivaaksi niin ikään kutsuttavasta aineellisen kaikkeuden ulkopuolisesta ulottuvuudesta, niin tuo sana on yksikössä.>>
Esimerkki viisi:
(UM Ps.8:8)
"taivaan linnut ja meren kalat"
Tässä puhutaan siis "aineellisen kaikkeuden ulkopuolisessa ulottuvuudessa" olevista linnuista?
Onko kyseessä aineettomat linnut, vai ovatko aineelliset linnut mainitsemassasi "aineellisen kaikkeuden ulkopuolisessa ulottuvuudessa"?
*********
Esimerkki kuusi:
(UM Ps.68:8)
Millä tavalla taivas "aineellisen kaikkeuden ulkopuolinen ulottuvuus" pisaroi?
Miten selität tämän jakeen?
********
Esimerkki seitsemän:
(UM Ps.102:19 vertaa Ps.53:2)
"-- taivaista on Jehova katsonut maahan."
"Jumala puolestaan on taivaasta katsonut alas --"
Mikä ero on sillä käytännössä, katsooko Jumala aineellisesta taivaasta siihen kun hän katsoo ulkopuolisesta ulottuvuudesta?
Selitä.
********
Esimerkki kahdeksan:
(UM Ps.103:19)
Miksi Jumalan valtaistuin on "aineellisessa taivaassa"?
********
Esimerkki yhdeksän:
(Um Ps.113:6)
"Hän alentuu katsomaan taivasta ja maata".
Miksi tässä puhutaan "aineellisen kaikeuden ulkopuolisesta ulottuvuudesta"? Mitä alentavaa sen katsomisessa on? Ymmärtäisin, jos ohjeesi mukaan UM kääntäisi sanan tässä kohdin taivaita ja maata.
Selitä.
**********
Esimerkki kymmenen:
(UM Ps.147:8)
"Hänelle joka peittää taivaan pilvillä, joka valmistaa sateen maata varten".
Miksi "aineellisen kaikkeuden ulkopuolinen ulottuvuus" pitää peittää pilvillä? Ovatko pilvet aineettomia?
Miksi UM ei käännä tässä kohden sanaa muodolla taivaat?
Selitä ...
*****************************************************
*****************************************************
Missä sinun mielestäsi se logiikka piilee? Olen valmis muuttamaan käsitystäni, mikäli osaat perustella loogisuuden minulle tarpeeksi hyvin.
Vieläkö hymyilyttää yhtä leveästi?
Odottelen siis kommenttejasi ja selityksiäsi noille raamatunpaikoille. Sovellapa niihin OMAA ohjettasi ja selitä miten kyseiset kohdat opissanne ymmärretään ohjeesi avulla.
Kiitos.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kerropa Jari-Jt, miksi Vanhassa Testamentissa kutsutaan muitakin persoonia nimellä Jehova, kuin itse (Jehova - Isä - Jumalaa)?
Keitä kaikkia saa kutsua mielestänne nimellä Jehova? Saako esim. Jeesusta, jos itse UM-käännöksessänne nimitätte Vanhan Testamentin puolella Jeesusta nimellä Jehova?
Miten on?
Tiedän maatilan, jossa oli Jehova niminen sonni ja tiedän villisikapaikan, jossa on parhaillaan iso Jeesus niminen urossika.
Eikö olekin mukavia nimiä?
14 Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. 15 Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui. 16 Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. 17 Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, 18 hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä.
Mikä oli taivaankansi, johon aurinko ja kuu laitettiin sen jälkeen, kun ne oli tehty?
Miksi tuossa lainaamassani 92 kr-käännöksessä ei mainita tähtiä, vaikka ne ovat noissa kaikkein vanhimmissa teksteissä?
>>Mikä oli taivaankansi, johon aurinko ja kuu laitettiin sen jälkeen, kun ne oli tehty?>>
Taivaankanteen saat selitystä, kun tutustut siihen, millainen maailmankuva juutalaisilla oli siihen aikaan.
>>Miksi tuossa lainaamassani 92 kr-käännöksessä ei mainita tähtiä, vaikka ne ovat noissa kaikkein vanhimmissa teksteissä?>>
En käytä itse KR92 käännöstä, sillä siinä ei ole edes pyritty sanatarkkuuteen vaan kyse on dynaamisesta käännöksestä.
Suosittelen lukemaan KR38 käännöstä.
Tähdet on kyllä mainittu jakeessa 16 sekä -38 että -92 Kirkkoraamatussa. Oletan että löydät jakeen edellisestä viestistäsi.
käännöksessä mainitaan mm. OLUT, vaikka varmasti tuota ainetta ei mainitä alkuperäisissä kirjoituksissa.
Kasku ei keppana.
Kirkkoraamatun 92 käännös ei ole tehty sanatarkaksi, eikä kukaan sitä sellaisena pidä.
UM-käännöstä väitetään sanatarkaksi, vaikka sitä on tarkoituksella väännelty. UM-käännös on myös huonoa suomea, suomea jota kukaan ei normaalikielessään ikinä käytä.
Esimerkkejä löytyy ...