Opetushallituksen etälukion kurssissa http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/uskonto/kurssi4/d3.html
on ateismista seuraavaa:
ATEISMI
Ateistiksi määritellään henkilö, joka kieltää Jumalan olemassaolon. Ateismi perustuu erityyppisiin syihin, joiden mukaan voidaan määritellä seuraavat ateismin muodot:
1. Käytännöllinen ateismi
Uskonto ja jumalat ovat täysin merkityksettömiä. Arkielämän ratkaisut tehdään kulloisenkin tilanteen mukaan.
2. Eksistentiaalinen ateismi
Elämällä ei ole tarkoitusta, koska Jumalaa ei ole. Elämä ilman tarkoitusta onkin mieletön ja ahdistava.
3. Naturalistinen ateismi
Maailma ja ihminen ovat syntyneet sattumalta, luonnonlakien varassa. Ei ole mitään luojaa tai elämän ulkopuolista tarkoitusta.
4. Marxilainen ateismi
"Uskonto on oopiumia kansalle" - käsitys jumalasta on syntynyt toiveajattelusta, jonka mukaan tuonpuoleisessa elämässä olisivat asiat paremmin kuin maanpäällisessä kurjuudessa ja oikeudenmukaisuus toteutuisi viimeisellä tuomiolla.
5. Freudilainen ateismi
Psykoanalyysin perustaja Sigmund Freudin mukaan usko Jumalaan juontuu siitä lapsuuden kuvitelmasta, että vanhemmat ovat kaikkivaltiaita.
Mitä mieltä ollaan, mikä on taso?
on ateismista seuraavaa:
ATEISMI
Ateistiksi määritellään henkilö, joka kieltää Jumalan olemassaolon. Ateismi perustuu erityyppisiin syihin, joiden mukaan voidaan määritellä seuraavat ateismin muodot:
1. Käytännöllinen ateismi
Uskonto ja jumalat ovat täysin merkityksettömiä. Arkielämän ratkaisut tehdään kulloisenkin tilanteen mukaan.
2. Eksistentiaalinen ateismi
Elämällä ei ole tarkoitusta, koska Jumalaa ei ole. Elämä ilman tarkoitusta onkin mieletön ja ahdistava.
3. Naturalistinen ateismi
Maailma ja ihminen ovat syntyneet sattumalta, luonnonlakien varassa. Ei ole mitään luojaa tai elämän ulkopuolista tarkoitusta.
4. Marxilainen ateismi
"Uskonto on oopiumia kansalle" - käsitys jumalasta on syntynyt toiveajattelusta, jonka mukaan tuonpuoleisessa elämässä olisivat asiat paremmin kuin maanpäällisessä kurjuudessa ja oikeudenmukaisuus toteutuisi viimeisellä tuomiolla.
5. Freudilainen ateismi
Psykoanalyysin perustaja Sigmund Freudin mukaan usko Jumalaan juontuu siitä lapsuuden kuvitelmasta, että vanhemmat ovat kaikkivaltiaita.
Mitä mieltä ollaan, mikä on taso?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Muissa kursseissa ei senkään vertaa, esim. kakkoskurssissa etiikasta ei mainita, että voi olla myös sekulaaria ja humanistista etiikkaa
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/uskonto/kurssi2/index.html
"kakkoskurssissa etiikasta ei mainita, että voi olla myös sekulaaria ja humanistista etiikkaa"
Linkkaamasi sivusto tiesi kertoa, että
" ETIIKKA tarkoittaa käsitystä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä".
Etiikka ei siis sinänsä määritelmällisesti uskonnollinen termi. Tietenkin etiikka pohjaa maailmankatsomukseen tai uskontoon, mutta sehän on eri asia. Uskonnonkurssilla käsitteen esittelyn jälkeen on luontevaa tutkia käsitteen sisältöä ja merkitystä uskonnon kannalta. Mainitsemiesi etiikan muotojen lisäksi voisi tarkastella ammattietiikkaa, bisnesetiikkaa, tai vaikkapa pienokaisten hyvyyskäsityksiä.
Ei tuossa mielestäni attea sorrettu.
"Ei tuossa mielestäni attea sorrettu."
Ei tietenkää tässä ketään sorreta :)
Sekulaarinen humanismi olisi mukava huomioida oppisuunnitelmissa ;)
Sekulaarinen humanismi on määritelty aivan päin vittua wikipediassa :)???
Itse käsitän sekulaarisen humanismin vapautena. Vapautena kokea, tulkita ja määritellä ihmislähtöistä elämää. Näkemyksiä riittää...
"Sekulaari humanismi on saanut vaikutteita rationalisteilta"
Kohta tippuu lätkähanskat. Vai että oikein rationalistit ;)
"Sekulaari humanismi on saanut vaikutteita rationalisteilta ja vapaa-ajattelijoilta."
Älä hyvä sekulaari rupea lipsumaan, pidä latusi ja muista että eteenpäin puksutetaan kelillä ku kelilä :)
Renesannssin ajattelijoita, jotka sekulaarin humanismin nostivat pinnalle.
Mutta ei sitä nyt prkl ruveta omimaan :)
Tuo määritys joskus ainakin käsittääkseni perustui vapauteen?
jonkun pienen äo:n ja vähäisen yleissivistyksen omaavan uskiksen laatimaa.
Ja vielä palstan ateistien taholta väitetään, että ateismissa ei olisi erilaisia lahkoja! Kaikkia näitä uskonsuuntia löytyy eri kirjoittajien kirjoituksista, kun niitä analysoi.
Pitääpä tallentaa lista seuraavaa käyttöä varten.
Nuo ateismin "muodot" kertovat siitä, miten ateismiin on päädytty. Ateismin taustallahan voi olla freudilaisuus, pragmatismi, kommunismi, eksistentialismi... Tai sitten sen taustalla ei ole mitään ismiä, vaan ihan oman järjen käyttö.
Eihän uskovaisiakaan jaeta lahkoihin sen perusteella, että miten he ovat uskonratkaisuunsa päätyneet.
Mutta jos haluaa välttämättä jakaa ateismia eri lahkoihin, niin miten olisi vaikkapa harrastusten perusteella? Olisi hiihtäjäateisteja, kalastusateisteja, shakkiateisteja jne.
en ole päätynyt ateismiin mitenkään. Ei vain ole ollut mitään syytä ruveta pitämään satuja tosina.
Se, mihin sanalla "lahko" viitataan, ei sovi millään tavoin ateismiin. Ensinnäkään nuo eivät ole mitään /järjestäytyneitä/ oppisuuntia. Toiseksi, niillä ei ole mitään yhtenäistä dogmia joka määrittelisi jonkin suunnan.
Musta noi vois olla ihan hyviä yläotsikoita, kunhan niiden alapuolelle muistetaan laittaa tavaraa. Kuitenkin "ateismi" on vasta yleiskäsite jonka alle menee paljon kaikenlaista, samoin kun "humanismin" alle. Panteismikin mahtuu tuon "ateismi"-käsitteen sisään, vaikka sen voi myös nähdä jollakin tapaa teistisenä (ja lisää vääntöä tästä aiheesta luvassa?)
Pistä ihmeessä lista talteen, ja ala vaikka kerätä niiden pääluokkien alle alaluokkia. Saatat huomata etteivät ateistit ole samasta puusta veistettyjä (he eivät esim. ole kommunisteja kaikki vaikka kommunismi ja ateismi eivät sulje toisiaan pois, vrt. panteismi ja ateismi tai liberalismi ja kapitalismi)
Syntymäateisti :)
Jopas on napanuoranvälityksellä "puurot" välittyny :)
Eipä ole aikaakaan kauan, kun tunnettu suomalainen julkkisfilosofi määritteli lahkon määritteellä myös ateistisia ajatussuuntauksia. Joten ei ole minun määritelmäni!
Nimi ei tässä vsymyksen tilassa enää tullut mieleeni.
...ilmenee ns. yliluonnollisen (henkimaailman, sielun, kuoleman jälkeisen elämän, telepatian yms) olemassaolon kieltämisenä.
Ateismi on siis ennenkaikkea materialistinen maailmankatsomus.
Kaikki ateistiksi itseään kutsuvat eivät silti usko monistiseen maailmaan, vaan ajattelevat että materia ja henki (kuten ihmisen mieli) ovat jotenkin erillisiä (dualismi). Sikäli tosin huolestuttavaa että dualistinen ateisti (vai pitäisikö sanoa agnostikko?) on huomattavasti helpommin narutettavissa mukaan uskontoon kuin monistinen, koska monistille ei ole olemassa mitään henkitodellisuutta joka olisi materia-todellisuudesta erillään.
Hyvin johdattelevaa tekstiä, selvästi uskis kirjoittanut..
Ateismi tarkoittaa jumaliin tai jumalaan uskomisen puuttumista.. ei kaikkia tarvitse kieltää, kun kaikista jumalista ei ole edes tietoa..
Elämän tarkoituksellisuus voi hyvin olla ilman uskontoa, ihmiset voiat itse asettaa elämälleen tarkoituksen.
Jumalaan- tai jumaliin uskomisen puuttuminen ei mielestäni riitä ateismin määritelmäksi.
Ateismiin sisältyy käytännössä materialistinen maailmankatsomus:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000022828492
Kyllä jumalaan- tai jumaliin uskomisen puuttuminen mielestäni riittää ateismin määritelmäksi.
Mitä tarkoittaa "käytännössä materialistinen maailmankatsomus"? Minkä filosofisen suuntauksen terminä kirjoittajalla on tuo "materialismi"?
Marxilaisessa filosofiassa ainakin on jako "materiaslistisen ja idealistiseen", mutta mitä se tähän ateismin määritelmään liittyy.
Mutta tuohon heikkotasoiseen oppimateriaaliin voi todeta, että luokitelun perusta on hyvin puutteellinen, lapsellinen. Eihän siinä freudilaisessa ateismissa edes ole mitään sisältöä muuten kuin että siinä todetaan uskonnon varhaislapsuuteen liittyvä psykologinen mekanismi..
Riippuen päivästä, voisin olla melkein kaikkia noita. Olenko multiateisti? Keksinkö juuri uuden genren? Vau.
1. Käytännöllinen ateismi
Uskonto ja jumalat ovat täysin merkityksettömiä. Arkielämän ratkaisut tehdään kulloisenkin tilanteen mukaan.
Noinhan se taitaa useimmiten olla ja koskee myös muitakin kuin ateisteja - arkielämän ratkaisut tehdään useimmiten kulloisenkin tilanteen mukaan.
2. Eksistentiaalinen ateismi
Elämällä ei ole tarkoitusta, koska Jumalaa ei ole. Elämä ilman tarkoitusta onkin mieletön ja ahdistava.
Miksi elämällä ei voisi olla tarkoitusta ilman jumalaakin? Elämä on itseisarvo sinänsä, uskoi sitä johonkin jumaliin tai ei. Eikä elämän ilman jumalia tarvitse olla mieletöntä ja ahdistavaa (vaikka se voi tietenkin sitä olla. Mutta voihan se olla muutenkin.)
3. Naturalistinen ateismi
Maailma ja ihminen ovat syntyneet sattumalta, luonnonlakien varassa. Ei ole mitään luojaa tai elämän ulkopuolista tarkoitusta.
Todennäköisesti juuri näin, koska mistään luojasta ei ole koskaan saatu mitään havaintoja.
4. Marxilainen ateismi
"Uskonto on oopiumia kansalle" - käsitys jumalasta on syntynyt toiveajattelusta, jonka mukaan tuonpuoleisessa elämässä olisivat asiat paremmin kuin maanpäällisessä kurjuudessa ja oikeudenmukaisuus toteutuisi viimeisellä tuomiolla.
Toiveajattelu kuolemanjälkeisestä elämästä on juuri uskontojen olennainen synnyttäjä. Jos hyväksyy kuolevaisuutensa ja katoavaisuutensa ei tarvitse uskontojakaan mihinkään.
5. Freudilainen ateismi
Psykoanalyysin perustaja Sigmund Freudin mukaan usko Jumalaan juontuu siitä lapsuuden kuvitelmasta, että vanhemmat ovat kaikkivaltiaita.
No tää tuntuu kaikkein vinksahtaneimmalta, enkä edes lapsena koskaan kuvitellut vanhempiani kaikkivaltiaiksi.
Kommentoin seuraavaa: "Sigmund Freudin mukaan usko Jumalaan juontuu siitä lapsuuden kuvitelmasta, että vanhemmat ovat kaikkivaltiaita. ... No tää tuntuu kaikkein vinksahtaneimmalta, enkä edes lapsena koskaan kuvitellut vanhempiani kaikkivaltiaiksi."
--->
Kyllä aivan pikkulapsi olettaa, että äiti ja isä ovat vain häntä varten. Ei tarvi kuin vähän huutaa, tai sit vähän emmmän..;-) Siihen liitty omnipotenssin käsite. Uskossa kaikkivaltiaaseen isäjumalaan on samaa itsekeskeisyyttä, suhteellisuudentajun ja vaatimattomuuden puutetta..
uh!
Kuka hihhuli ikinä tuon onkaan uittanut opetusohjelmaan, on tehnyt palveluksen etälukiolaisille.
Nimittäin tuppaavat olemaan fiksua porukkaa, äö lienee keskimäärin sadan huitteilla ja se riittää hyvin huomaamaan homman jujun.