Koska lapsikaste tulee väärennetyksi raamattuun?
Raamatustahan on "älä tee huorin" käsky otettu pois vuoden 1992 käännöksestä lähtien ja samaan käännökseen lisättii "lähetyskäsky" jne jne niin miksi siihen jo moneenkertaa väärennettyä saatanan sanaakin sisältävään raamatattuun ei voi sisätä kaikki mitä kristinusko saatanallisuuksia opettaa ja teettää, esimerkiksi:
-älä tapa käsky pois, koska kristinuskon on 1700-2000 vuoden aja toiminut tappajana ja tapattaja Jeesuksen seuraajatkin tapatti ja tappoi
-perisynti raamattuun jossa selvästi osoitetaan että saatanllisuuteen tulee pakkokastaa vaikka miekan voimalla niinkuin suomeenkin murhaten kristinusko tuotiin
-kolminaisuus oppi kans on lisättävä raamattuun kun sitä kerran saatanallisti opetetaan raamatullisen vaikka sitäkään sanaa ei edes ole raamatussa
jne
jne
Kun nuo muutokset laittaa raamattuun niin saamme selvän saatanallisuuden käsikirjan jota ei tarvii valhein yrittää todistaa Jumalan tai/ja Jeesuksen sanaksi kun se ei sitä ole kokonaisuudessaan koskaan ollut kirjoitetussa muodossa.
Eikö ole reilumpaa ja rehellisempää mennä rehellisesti helvettiin niin oppien kans kuin valehella ja teoin osoittaa saatanallisuutta vaikka muka Jumalallisuuksia opettaa?
Jumalan sanan raamatun tekstin menetimme kun kristinusko Saul/Paavalin avustamana kiduttivat ja murhasivat Jeesuksen seuraajat joilla oli JUMALAN SANA MUISTITIETOINA. Murjien jälkeen saatananpalvelijat saivat muovata raamatun tekstit niin, että siinä on Jumalan ja Jeesuksen sanan lisäksi saatanallisuuksiakin ja ne tulee esiin raamatun ristiriitaisuuksina.
Mielestäni on selvää Jumalan ja Jeesuksen pilkkaamista väittää raamattua Heidän sanaksi koska ei Kaikki Valtiaamme ole sanassaan niin epätäydellisiä kuin saatananpalvelijat yritää väittää!!! Tehkää tää selväksi kun totuutta etsitte ettei Jumala ja Jeesus sanassaa ole meille vaikeastiymmärrettäviä vaan saatanallisuus tekee sen sellaiseksi.
Raamatustahan on "älä tee huorin" käsky otettu pois vuoden 1992 käännöksestä lähtien ja samaan käännökseen lisättii "lähetyskäsky" jne jne niin miksi siihen jo moneenkertaa väärennettyä saatanan sanaakin sisältävään raamatattuun ei voi sisätä kaikki mitä kristinusko saatanallisuuksia opettaa ja teettää, esimerkiksi:
-älä tapa käsky pois, koska kristinuskon on 1700-2000 vuoden aja toiminut tappajana ja tapattaja Jeesuksen seuraajatkin tapatti ja tappoi
-perisynti raamattuun jossa selvästi osoitetaan että saatanllisuuteen tulee pakkokastaa vaikka miekan voimalla niinkuin suomeenkin murhaten kristinusko tuotiin
-kolminaisuus oppi kans on lisättävä raamattuun kun sitä kerran saatanallisti opetetaan raamatullisen vaikka sitäkään sanaa ei edes ole raamatussa
jne
jne
Kun nuo muutokset laittaa raamattuun niin saamme selvän saatanallisuuden käsikirjan jota ei tarvii valhein yrittää todistaa Jumalan tai/ja Jeesuksen sanaksi kun se ei sitä ole kokonaisuudessaan koskaan ollut kirjoitetussa muodossa.
Eikö ole reilumpaa ja rehellisempää mennä rehellisesti helvettiin niin oppien kans kuin valehella ja teoin osoittaa saatanallisuutta vaikka muka Jumalallisuuksia opettaa?
Jumalan sanan raamatun tekstin menetimme kun kristinusko Saul/Paavalin avustamana kiduttivat ja murhasivat Jeesuksen seuraajat joilla oli JUMALAN SANA MUISTITIETOINA. Murjien jälkeen saatananpalvelijat saivat muovata raamatun tekstit niin, että siinä on Jumalan ja Jeesuksen sanan lisäksi saatanallisuuksiakin ja ne tulee esiin raamatun ristiriitaisuuksina.
Mielestäni on selvää Jumalan ja Jeesuksen pilkkaamista väittää raamattua Heidän sanaksi koska ei Kaikki Valtiaamme ole sanassaan niin epätäydellisiä kuin saatananpalvelijat yritää väittää!!! Tehkää tää selväksi kun totuutta etsitte ettei Jumala ja Jeesus sanassaa ole meille vaikeastiymmärrettäviä vaan saatanallisuus tekee sen sellaiseksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
etkö löydä lähetyskäskyä -38 käännöksestä?
Eli sana "lähyskäsky" on lisätty sitä ei ole ollut ennen mutta nyt on. Ja ongelmana on sekin, että SE EI OLE KÄSKY vaan selvä Jeesuksen antama kehoitus raamatussa. Ei tupla raamatun väärennös joka tekee raamattuun yhden ristiriidan lisää.
Mut ymmärrän se miksi saatana haluu sen käskyksi.
Se ei voi olla käsky koska kaste on raamatussa valinnan vapaus ihmisille:
"... joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi" (Ilm. 22.17).
1992 raamatussa on näin:
16. Lähetyskäsky
Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt
1938 raamatussa on näin:
16. Ja ne yksitoista opetuslasta vaelsivat Galileaan sille vuorelle, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä.
===================
Misä tuo LÄHETYSKÄSKY tuli?
===================
Sitä vastoin ÄLÄ TAPA käsky on mutta se joutas pois koska silloin kristinuskon ei tarttis rikkoa sitä vastaan niinku perituhattu vuotta on tehnyt osoittaakseen herrakseen saatanan jota jumalanaan palvelee ja sen historia todistaa.
Älä tee huorin on poistettu raamtun käskyistä kans todistamaan meille että kyllä se on harra saatanan ku niitä raamatun muutoksia hallitsee. Vaan onhan se aina ollut tiedossa että saatanallisuuden voimat niitä muutoksia tekee kun raamatussa on raamatun tekstiin koskeminen kielletty niin pitäähän sitä vastaan kieltoa vastaan kaikin tavoin rikkoa jotta herra saatanan olis tyytyväinen.
5Moos 12:32. Kaikkea, mitä minä käsken, noudattakaa tarkoin. Älkää siihen mitään lisätkö älkääkä siitä mitään ottako pois."
"Joh. 14:15 Jos te rakastatte minua, niin pitäkäät minun käskyni. "
Tuo tarkoittaa sitäkin että tämäkin otetaan huomioon:
"Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu." Joh. Ilm. 22:18, 19."
Raamatussa ei ymmärtääkseni tule olla samasta asiasta käsky ja selvä valinnan oikeus joten kysymys ei voi olla kaskystä kun kerran monessa kohtaan on valinnanvapaus oikeus.
Logiikkasi mukaan myös Ylösnousemus on väärennetty!
1992 samainen Matteuksen 28 luku alkaa:
======================
Jeesuksen ylösnousemus
1 Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa. 2 Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille. 3
==========
1938:
==========
1. Ja kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa.
2. Ja katso, tapahtui suuri maanjäristys, sillä Herran enkeli astui alas taivaasta, tuli ja vieritti kiven pois ja istui sille.
===========
Koska 1938 ei ollut OTSIKKOA Ylösnousemus, koko Ylösnousemus on väärennetty.
Epäilen myös että, Raamattuun on jälkikäteen lisätty sivunumerot. Tämä törkeä väärennys on tosin tehty jo ennen 1938 suomennosta.
Hei, vähän jäitä hattuun kaiken kiihkon keskellä. Mitäs jos kävisit kastautumassa - ei siis kasteella ;) - kylmässä järvessä tai meressä, vaikka ihan uppeluksiin asti. Rauhoituttuasi ota Raamattu esiin ja tutki sitä. Huomaat että siinä on paljon toimituksellisia elementtejä kuten: sisällysluettelo, lukujen ja jakeiden numerot sekä ne sinua vaivaavat otsikot. Jos haluat "alkuperäisen" Raamatun, voit koittaa etsiä näköispainoksen muinaiskreikalla kirjoitetusta kokoelmasta, josta nämä suomalaiset "väärennökset" on käännetty.
Unohdit kertoa ettei alkuperäistä Jumalan Sanaa ole kirjoitussa muodossa!
Jeesuksen seuraajilla oli Jumalan Sanan raamattu muistitietoina. Mutta saatana, kristinuskon nimissä toimivana murhas Jeesuksen seuraajia joilla Jumalan sana oli ja siten saatana sai voiton ja sitä voittokulkua jatkuu.
He väärensivät raamatun ja niitä väärennetyn raamatun varhaisversioita kohdellaan muka Jumalan sananna mutta todellisuudessa se on osittain Jumalan Sanasta saatanalle sopivaksi tehtyä tekstiä.
Paavali oli yksi niistä Jeesuksen seuraajien murhaajista ja työstää ansioituneesti sai kunnian kirjoittaa raamattua ja ennenkuin Paavalin tekstit edes pääsi yleiseen tietouteen väärensi saatanallisuuden voimat hänenkin tekstit ja murhasivat Paavalin jotta muutokset ei tulis julki.
Sen jälkeenkin on raamattua muutettu ja muokattu. 1992 raamatun mukaan älä tee huorin käskykin on poistettu joten ei muuta kuin iloitsemaan saatanan sanan raamatullisesti!
Siis raamatussa on Jumalan ja Jeesuksenkin sanaa mutta saatanallisuuksilla tehty ristiriitaiseksi ja saatanallisuuksiin sopivaksi.
Mielestäni on Jumalan ja Jeesuksen pilkkaamista sanoa raamattua Heidän sanaksi koska HE EIVÄT KAIKKI VALTIAANA SANASSAAN OLE NIIN PUUTTEELLISIA JA ENNEKAIKKEA NIIN EPÄSELVIÄ JA RISTIRIITAISUUKSIA KUIN MITÄ RAAMATTU ON!
Ei Jumala ja Jeesus ole meille tehnyt ohjeitaan, oppejaan, käskyjään epäselviksi vaan saatana jota kristinusko jumalana palvelee sen todistaa kristinuskon oma kohta 2000 vuotinen historia.
Tällä sivulla on Markku Tiilikaisen, Mauri Koskipalon, Mirjam Ronningin ja Martti Päivänsalon kommentit uuteen 1992 vuoden Raamatunkäännökseen.
Markku Tiilikaisen kommentti uudesta Raamatunkäännöksestä.
VAROITUS
Haluan varoittaa kaikkia suomalaisia kirkkomme uudesta raamatunkäännöksestä, joka otettiin virallisesti käyttöön adventtina 1992. Älkää käyttäkö sitä koskaan. Se on valtaosin täysin harhaoppisten ihmisten tekemä ja uskon, että Jumalan Pyhä Henki ei ole ollut mukana tässä kääntämistyössä. Hänen ei ole annettu vaikuttaa lopputulokseen.
Perusteluni näinkin vahvaan väitteeseen on se, että olen itse, henkilökohtaisesti, kuunnellut kääntämistyössä mukana olleita kreikan ja heprean asiantuntijoita useita kymmeniä tunteja ollessani opiskelemassa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 80-luvun loppupuolella. Ihmettelin silloin heidän kommenttejaan meneillään olevasta käännöstyöstä ja siitä miten mikäkin Raamatun paikka pitäisi kääntää ja mitä se muka tarkoittaa heidän mukaansa, so. nykyisen liberaalisen teologisen näkemyksen mukaan. Heidän puheissaan oli usein myös mukana selvää pilkkaa ja ivaa sekä ylimielisyyttä asenteella: "Kyllä me nykyään ymmärrämme nämä asiat paljon paremmin kuin kukaan koskaan aikaisemmin!"
Raamatusta löytyy mainio kuvaus näistä kääntäjistä jo Jeremian kirjasta. Jer. 8: 8-9
Kuinka saatatte sanoa: Me olemme viisaita, meillä on Herran laki? Totisesti! Katso, valheen työtä on tehnyt kirjanoppineiden valhekynä. Viisaat saavat häpeän, kauhistuvat ja
joutuvat kiinni. Katso, he ovat hylänneet Herran Sanan - mitä heillä on viisautta?
Koko opiskeluaikana (-86 - 88) tunsin, että näissä ihmisissä on eri henki kuin minussa ja itse uskon, että minussa on Pyhä Henki. Saatanalla ei nimittäin varmasti ole mitään mielenkiintoa raitistaa surkeaa juoppoa kertaheitolla ja vieläpä niin, ettei hän sitten lakkaa puhumasta Jeesuksesta Kristuksesta ja siitä valtavasta armosta ja uskon lahjasta, minkä hän on saanut.
Koska vakuutuin tuosta "erihenkisyydestä", niin minun oli helppo tehdä mm. sellainen ratkaisu, että heidän myötävaikuttamaansa Raamatunkäännöstä en aio käyttää. En koskaan, en missään tilanteessa, vaan pitäydyn tässä vanhassa kolmekymmentäluvulla hyväksytyssä käännöksessä ja samaa suosittelen kaikille muillekin.
Minulle nimittäin Raamattu on kokonaan Jumalan Sanaa eikä vain osa sieltä toinen täältä. Katson, että minun ymmärrykseni ei riitä moiseen jaoitteluun, eikä riitä kenenkään muunkaan ihmisen, vaikka hän itse niin luulisi. Uusi käännös on täynnä harhaoppisia tulkintoja ja siksi sitä on syytä välttää, etteivät vain nuo harhat tarttuisi meihin ja meidän ajatteluumme.
Tuo "väännös" on tehty suomen kielen ehdoilla ja liberaaliteologien "asiantuntemuksella", joten varokaamme ja välttäkäämme sitä viimeiseen hengenvetoon asti. Se on juuri sitä "uutta evankeliumia", mistä Paavali varoittaa galatalaisia. Gal 1:8-9.
Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. Niinkuin ennenkn olemme sanoneet, niin sanon nytkn taas, jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.
Siinä Paavali asettaa jopa oman julistuksensa sellaiseksi, jota ei mikään myöhemmin tullut voi muuttaa eikä saa muuttaa. Vaikka ihmiset muuttaisivat mielipiteitään, niin Jumalan Sana on muuttumaton. Jokaisen olisi hyvä itse verrata esim. käännöskomitean puheenjohtajan Aimo T. Nikolaisen kirjoituksia 50- ja 60-luvuilta tämän päivän (1992) Nikolaisen puheisiin ja teksteihin. Aivan eri mies ja erilaiset puheet.
"Viisaskin" voi kasvaa eroon puhtaasta evankeliumista, mutta eihän se itse evankeliumia miksikään muuta. Kun ihmisen oma järki asetetaan epäjumalaksi, kun ns. tiede "tietää" paremmin kuin Jumalan Sana, niin silloin me elämme todella väkevän eksytyksen aikaa.
Siis valvo ja rukoile, että olisit siinä viisaiden neitseiden joukossa kun Ylkä saapuu omiaan kohta noutamaan.
Amen, tule, Herra Jeesus!
Markku Tiilikainen puh. 9761454 077, auto 9491177 735
pastori
Rasimäentie 251
75770 PUUKARI
Nykyisin Markku Tiilikainen on Tikkakosken seurakuntapastori.
040 560 9920
pastori Mauri Koskipalon kommentti uudesta Raamatunkäännöksestä
Uusi Raamatun käännös on harhaanjohtava
Tämä on vakava varoitus uuden Raamatunkäännöksen
kääntäjille sekä käyttäjille, sillä te olette vastuussa itse
Jumalalle siitä, että opetatte ja käytätte väärennettyä
Jumalan sanaa. Tehkää parannus pian.
Tämä varoitus koskee jokaista henkilöä, mutta
vitsaukset ja rangaistukset koskevat niitä, jotka
tietoisina siitä, että uusi Raamatunkäännös on
vaarennettyä Jumalan sanaa opettavat, käyttävät,
jakavat ja antavat omassa kokouksissaan sekä
kodeissaan lukea sitä, eivätkä tee parannusta.
Ilm 22:18-19
Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat
kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on
paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut
tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian
kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä
hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista
tässä kirjassa on kirjoitettu.
Henótês-seurakunta
Rummunlyöjänkatu 7 A 3 krs
24240 Salo
Pastori Mauri Koskipalo
Helenankatu 18
24240 Salo
puh/fax 02-733 5028
Raamatun hebreankielen luennoitsija Mirja Ronningin kommentti uudesta Raamatunkäännöksestä
UUSI RAAMATUN KÄÄNNÖS EI OLE LUOTETTAVA
Olen seurannut suurella mielenkiinnolla Aamulehden palstoilla 5.9. alkanutta keskustelua uudesta Raamatun käännöksestä. Vesa Lauriolla oli hätä siitä, että "Raamatun sanoja ja lauseita on muunnettu ihmismielen mukaiseksi". Käännöstä puolustavan näkökannan ovat esittäneet Pertti Hietaranta 8.9. ja Juha Pihkala 12.9. Ominaista näille puolustajille on se, että he eivät nähtävästi ole itse tutkineet tämän keskustelun olennaisinta asiaa eli alkutekstin sanoman ymmärtämistä ja kääntämistä. Kumpikin näyttää yksinkertaisesti luottavan ja uskovan ilman tieteellistä perustelua, että uudessa käännöksessä ei ole menty muuttelemaan alkutekstin asiasisältöä. He kirjoittavat pitkästi uuden raamatunkäännöksen hyvästä suomenkielen asusta ja sujuvuudesta, mistä olen samaa mieltä heidän kanssaan. Itselleni dynaamisen ekvivalenssin käännösperiaate on tuttua sekä teoriassa että käytännössä. Olin mukana 70-luvulla Yhtyneiden Raamattuseurojen käännösprojektissa Jerusalemissa, missä Uusi Testamentti käännettiin nimenomaan sujuvalle nykyheprean kielelle. Huoli ei olekaan suomen kielen uusista ilmaisuista, vaan Raamatun alkuperäisestä sanomasta.
Raamatun alkutekstin heprealaisten sanojen merkityskenttä määräytyy lauseympäristöjensä mukaan kautta Vanhan Testamentin. Sanojen ja sanayhdistelmien merkitystä ei voi muuttaa mielivaltaisesti. Kuitenkin uudessa käännöksessä on lukuisia kohtia, joissa alkutekstin ajatus on muutettu.Esimerkiksi tutussa Psalmissa 23:4 ei ole enää alkutekstin ajatusta lohduttamisesta... "sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat" vaan käytetään täysin eri ilmaisua suojeleminen: "Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi."
Perustelematon muutos on myös niinkin tärkeässä kohdassa kuin teologien kutsumassa ns. protoevankeliumissa 1 Moos 3:15. Hebrealaisen alkutekstin mukaan se, joka murskaa käärmeen pään on "Hän" (persoonapronomini yksikön maskuliini). Käännökseen on kuitenkin pantu tähän kohtaan sana "ihminen", jolloin "ihminen on iskevä sinun (käärmeen) pään murskaksi". Teksti ei vastaa alkutekstiä ja myös poistaa mahdollisen viittauksen Kristukseen. Miksi muuten alkuteksti ei ole käyttänyt sanaa "ihminen" ( adam, ish) 1 Moos 2:18... "teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva" on alkutekstin mukainen käännös. Tämän komitea on halunnut kääntää aivan toisen asenteen avaamalla sanan kumppani, joka ei perustu hebrealaisen sanan merkitykseen ( Aarne Toivanen "Sanotaan se suomeksi" sivu 68). 5 Moos 32:8 masoreettinen teksti kuuluu... "kun korkein jakoi perinnön kansoille... silloin hän määräsi kansojen rajat israelilaisten luvun mukaan". Tämä on muuteltu... "silloin hän määräsi kansojen asuinsijat ja kullekin oman jumalan". Alkutekstissä ei ole näin, eikä tällaiseen käännökseen voi päätyä Septuangitan eikä Kuoleen meren kääröjenkään perusteella. Raamatunkäännöskomitean sihteeri A. Toivasen mukaan halutaan näin "antaa viite VT:n sisällä vallitsevista erilaisita teologisista linjoista."
Perustava ero aikaisempiin käännöksiin ei ole suomen kielen ymmärtämisessä tai kieliasussa, joten sillä ei näitä niin kuin ei monia muitakaan muutoksia voi perustella, ei myöskään "aikaisempaa paremmalla alkutekstin ymmärtämisellää (Pihkala). Ongelma näyttää olevan kunnioituksen puuttuminen. Kirjojen Kirjaa ei pidetä Jumalan Sanana, vaan se edustaa raamantun- käännäskomitealle "nuotiotulilla eteenpäin siirrettyä varhaisinta ns. narratiivista teologiaa" (Aarne Toivanen).
Toisin kuin puolustajat tietämättömyydessään tai hyväuskoisuudessaan luulevat, kaikkea ei ole "käännetty sekä välittämän alkutekstin että kulloisenkin asiayhteyden kannalta aivan oikein".
Olen yhdessä tutkijaryhmäni kanssa seurannut ja tutkinut raamatunkäännöskomitean ehdotuksia ja käännöstä yli 10 vuoden ajan ja huomiomme on, että uusi käännös, vaikkakin on sujuvaa luettavaa, on monessa kohden siinä määrin alkuperäiseen tekstiin verrattuna epätarkka, että se on menettänyt luotettavuutensa eikä sovi Jumalan Sanan tutkijoille eikä sananjulistajille.
Mirja Ronning
Englannin kielen lehtori
Psykologian maisteri
Scientific Translator
(Hepr. Yliopisto, Jerusalem)
Raamatun heprean luennoitsija
kääntäjille Jerusalemissa
3. tarkistettu painos, elokuu 1995
Taistelu Raamatusta jatkuu
Sanan jumalallinen luonne tuhottu uudessa käännöksessä
"Eikö minun sanani ole niinkuin tuli, sanoo Herra, ja niinkuin vasara, joka kallion murtaa? --- Katso, minä käyn niiden profeettain kimppuun, sanoo Herra, jotka ottavat sanansa omalta kieleltään, mutta sanovat: 'Se on Herran sana'."(Jer. 23:29,31)
Tämä tiivistelmä perustuu Taistelu Raamatusta -kirjaani ja uudesta raamatunkäännöksestä käytyyn keskusteluun. Ensin meidän itse kunkin on mietittävä oma Raamattu-näkemyksemme. Kun sisäistämme pyhien Kirjoitusten ihmeellisyyden ja voiman, voimme ymmärtää, miten pahoin kirkolliskokouksen vuonna 1992 hyväksymä uusi käännös (UK) on sotkenut Raamatun sisällön.
Toivon, että voisit olla avoin ja että Jumala saisi pysäyttää meidät uudella tavalla tämän äärimmäisen vakavan asian edessä.
Jumalan sanaa vai ihmisten sanaa?
Kunkin on valittava: uskonko, että Raamattu on Jumalan sanoja vai ihmisten sanoja. Perusvalintani vaikuttaa ratkaisevasti suhtautumiseeni Raamatun käännökseen.
Teologian valtavirta ei nykyisin pidä Raamattua Jumalan sanoina:
· -"Kokonaisuutena perikooppi (joulun evankeliumi) on legenda. Historiallinen pohja on olemassa, vaikka ei aina voida sanoa, perustuvatko yksityiskohdat historiallisiin tiedonantoihin vai juontuvatko ne tämäntyyppisen kertomuksen luonteesta ja tyylipiirteistä." (Raamatunkäännöskomitean puheenjohtaja, piispa Aimo T. Nikolainen / Nikolainen: Luukkaan evankeliumi. Suomalainen Uuden testamentin selitys III, s. 43. 1951)
-"Minulle on tullut se vakaumus, että olisi kirkolle ja kristittyjen elämälle erittäin suuri voitto se, jos Raamattu nähtäisiin täysin maallisena ja täysin historiallisena kirjana." (Raamatunkäännöskomitean sihteeri, dosentti Aarne Toivanen / Kotimaa 7.8.1992)
Koska Raamattua pidetään ihmisten vajavaisina kirjoituksina, sitä on käännetty miltei kuin romaania. Sanoja on poistettu, lisätty ja muutettu runsain määrin alkutekstiin verrattuna.
Toisaalta Raamattu itse sanoo:
· -"Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee." (Matt.4:4)
-"Me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana." (1Tess.2:13)
Itse uskon Jumalan sanan oman todistuksen: Raamattu on täysin erilainen kuin mikään muu kirja. Sen alkuperäinen teksti on fantastinen, yhtenäinen ja virheetön mestariteos, jossa joka sanalla ja jopa piirrolla on merkitys (Matt. 5:18).
Näin uskovat pitävät tärkeänä, että käännös noudattaa mahdollisimman tarkkaan alkutekstiä, sanasta sanaan.)
Sanan valtavista rikkauksista
Raamattu on ihmeellinen Kirja. Se sisältää valtavien jumalallisten rikkauksien ehtymättömän aarteiston. Rikkaudet on pääosin kätketty useisiin erilaisiin ’kerroksiin’. Emme voi ryhmitellä niitä kattavasti. Kuitenkin seuraava ryhmittely antanee aavistuksen siitä, mistä Raamatun monikerroksisuudessa on kysymys. Sama alkuteksti sisältää useita rinnakkaisia tasoja, jumalalliseen tapaan:
· - Perustaso
- Esikuvallinen taso
- Profeetallinen taso
- Vertauskuvallinen taso
- Muu monikerroksisuus
Perustaso tarkoittaa ensi lukemisella havaittavaa tekstin sisältöä. Perustaso on Raamatun tärkein taso. Normaalisti luemme ja tutkimme perustekstiä. Oikea lähtökohta on uskoa perusteksti sellaisenaan, sanasta sanaan, historialliseksi ja opilliseksi totuudeksi. Jo tälläkin tasolla Sanan rikkaus on valtaisa.
Esikuvallinen taso tarkoittaa lähinnä sitä, miten Jeesus tulee Vanhassa testamentissa esille paljolti kätkettyinä ennakkoviittauksina. Jeesuksen esikuvia ovat monet henkilöt, esimerkiksi Joosef, Mooses ja Daavid. Heidän elämässään ja puheissaan ilmenee ihmeellisellä tavalla samoja piirteitä kuin Herramme elämässä sittemmin. Jeesuksen esikuvia ovat myös muut kuin henkilöt, esimerkiksi temppeli ja kallio. Se mitä VT:ssa puhutaan Herran temppelistä, saattaa viitata kätketysti etukäteen Herraan Jeesukseen Kristukseen.
Profeetallinen taso tarkoittaa Raamatun ennustuksia. Ne ovat joko selkeitä tai kätkettyjä. Ne voivat myös olla monikerroksisia siten, että samassa profetiassa ennustetaan useita eri aikoina toteutuvia tapahtumia.
Vertauskuvallinen taso kertoo siitä, miten Raamatun sanoilla tai käsitteillä on niiden varsinaisen merkityksen lisäksi toinen, usein kätketty merkitys, jolla on oma sisältönsä.
Lisäksi Raamatun teksteissä on monenlaista muuta monikerroksisuutta.
Tällä tavalla määritellyt tasot menevät osittain päällekkäin ja lomittain. Vanhan testamentin esikuvat Jeesuksesta ovat samalla profetiaa hänestä. Jotkut profetiat rakentuvat vertauskuvien ymmärtämiselle. Jotkut Jeesuksen esikuvat ovat samalla vertauskuvia jne.
Esikuvallinen ja vertauskuvallinen taso sekä paljolti myös profeetallinen taso ja muu monikerroksisuus muodostavat yhdessä Sanan kätkettyjen rikkauksien aarteiston. Se on kuin jäävuoren näkymätön vedenpinnan alainen osa.
Raamatun fantastisuus ilmenee siinä, että eri tasot etenevät sisäkkäin samassa tekstissä. Yksinkertaistaen voimme ikään kuin valita minkä tahansa ’kanavan’ tutkiessamme Sanaa. (Toki Pyhä Henki avaa Sanaa tahtonsa mukaan. Emme voi automaattisesti ’avata kanavia’.)
Toinen fantastinen piirre on, että eri tekstit ja tasot muodostavat yli ymmärryksen käyvän hyvin kiintoisan sisäisten yhteyksien verkoston. Sekä perusteksti että kätketyt rikkaudet aukeavat tämän verkoston avulla. Verkosto koostuu asia- ja lauseyhteyksistä, yksittäisten sanojen esiintymistä ja sanamuodoista. Raamatun lukuisat esimerkit todistavat järjestelmän olemassaolosta.
Vain kaikkivaltias Jumala pystyy tähän. Koska valtaosa kristityistäkään ei usko Raamattua kokonaan Jumalan kirjaksi, niin he eivät usko siihen sisältyvän tällaista yhteysverkkoa ja monikerroksista järjestelmää.
Kaikkivaltias pystyy yli ihmisymmärryksen käyviin ratkaisuihin. Hän on pystynyt ohjaamaan historian tapahtumat yksittäisiä puheenvuoroja ja Raamattuun valittavia tekstejä myöten niin, että kokonaisuudesta on muodostunut virheetön ja sopusuhtainen luomus.
Jumalan sanan voi osaltaan rinnastaa Jumalan luomaan luomakuntaan ja ihmisruumiiseen. Niissäkin on samaa huikaisevuutta. Jokaisella pienelläkin osasella on tärkeä merkitys hienon kokonaisuuden osana.
Tunnustamme uskomme Kaikkivaltiaaseen, mutta tunnustus taitaa usein olla huulten tasolla.
Kätkettyjen rikkauksien perusteluja
Uuden testamentin (UT) lukuisat viittaukset Vanhaan testamenttiin (VT) todistavat, että Jeesuksesta on puhuttu paljolti kätketysti VT:ssa. Jeesus mainitsee, että Joonan olo meripedon vatsassa oli esikuva siitä, miten hän itse tulee olemaan maan povessa kolme päivää ja kolme yötä (Matt. 12:40). Ellei Jeesus olisi näin sanonut, voisimme väittää, ettei uppiniskainen profeetta voi olla Kristuksen esikuva.
Kätketyt rikkaudet eivät rajoitu niihin, joista UT puhuu. Nehän eivät enää olekaan kätkettyjä. Ne kertovat avautumisperiaatteet.
Jeesuksesta on puhuttu kaikissa VT:n kirjoituksissa (Luuk. 24:27; ks. myös Ap.t. 3:18;10:43). VT:ssa ei ole selviä Messias -profetioita läheskään kaikissa kirjoissa. Kun otamme tosissamme em. Luukkaan kohdan, ainoa mahdollisuus on, että Jeesuksesta on puhuttu VT:ssa paljolti kätketysti.
Haastan jokaisen, joka tätä epäilee: Esitä joku toinen perustelu, jolla ko. raamatunkohta voi pitää paikkansa.
Kun esikuvalliset, profeetalliset ja vertauskuvalliset tekstit puhuvat valtaosin Jeesuksesta, niin näiden rikkauksien äärellä pääsemme maistamaan sitä tosiasiaa, että Vapahtajasta on totisesti puhuttu kaikissa kirjoituksissa.
Jotkut pitävät tällaista rikkauksien etsimistä mielivaltaisena. Peruskysymyksenä on usko Sanan luotettavuuteen. Jotka uskovat, että Jeesuksesta on puhuttu kaikissa kirjoituksissa, he tutkivat Sanaa tältä pohjalta ja löytävät näitä profetioita ja esikuvia. Jotka eivät usko, he eivät tietenkään löydä näitä rikkauksia, eikä tarkka käännöstapa ole heille siksikään tärkeä.
Otan toisen esimerkin. Kylväjävertauksen selityksessä Jeesus sanoi, että siemen on Jumalan sana. Miksi emme voisi tutkia, tarkoittaako siemen mahdollisesti Jumalan sanaa muuallakin Raamatussa? Käydessämme siemen-sanoja läpi on tutkittava asiayhteyttä: näyttääkö tulkinta mahdolliselta. Kun käännöksessä käytetään siemen-sanaa johdonmukaisesti alkutekstin tapaan, voimme tutkia asiaa kattavasti. Ei tässä ole sen ihmeellisemmästä asiasta kysymys.
Jeesus puhui paljon vertauksilla. Kuulijat eivät monesti ymmärtäneet. Onko tänään sama tilanne? Jumala puhuu Sanassaan paljon vertauskuvallisesti, mutta me emme ymmärrä. Emme halua olla lapsenmielisiä.
Kristuksessa ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä (Kol.2:3). Ottaen huomioon Jeesuksen ja Sanan yhteyden (Joh. 1:1s.; Ilm. 19:13) uskon, että nämä aarteet ovat myös Raamatussa, osittain kätketysti.
Kätkettyjen rikkauksien tulkinnassa on toki vaara ajautua mielivaltaisuuksiin. Niiden välttämiseksi on muistettava seuraavat periaatteet:
· - Raamatun perustekstistä on löydettävä avain kätkettyjen rikkauksien aukeamiselle.
- Kätkettyjen rikkauksien on oltava sopusoinnussa perustekstin kanssa (1Kor. 4:6).
- Kahden tai kolmen kohdan on osoitettava samaan suuntaan (2Kor. 13:1).
- Opetuksen ja käytännön esimerkkien on tuettava toisiaan.
Kätkettyjä rikkauksia ei usein huomaa ensi lukemisella. Vasta kun Sanaa tutkii koko sydämestään rukoillen, aarteistot alkavat avautua. Mitä sanatarkempi käännös on, sitä paremmin aarteet siinä säilyvät.
Kokemuksesta voin vakuuttaa, että Pyhä Henki avaa Sanaa näin. Lukiessani tuttua kohtaa vaikka kuinka monetta kertaa niin aina siitä aukeaa uusia rikkauksia, uusia yhteyksiä, uusia hienoja näkökulmia. Se tapahtuu usein yksittäisten lauseiden, sanojen tai sanamuotojen kautta. Näin minua kiinnostaa ja innostaa tutkia jatkuvasti Jumalan sanaa.
En voi kyllin korostaa yksittäisestä sanasta lähteviä valtavia löytöjä. Pyhä Henki voi avata vähäiseltä tuntuvan sanan kautta tekstiin aivan uuden näkökulman, uuden kerroksen. Jos sana poistetaan, ratkaiseva avain menetetään.
Jeesus avasi opetuslasten ymmärryksen käsittämään kirjoitukset (Luuk.24:45). Nyt Pyhä Henki haluaa tehdä samaa meille.
Käännösperiaate johtanut vikaan
UK on käännetty dynaamisen vastaavuuden periaatteella. Ensin on pyritty tulkitsemaan tekstin ajatus. Sitten se on käännetty omin sanoin, välittämättä alkutekstin sanoista. Vain ajatus on muka tärkeä.
Käännöstapa on sotkenut edellä kuvatun mestarillisen luomuksen. Paljolti yksittäisiin sanoihin perustuva yhteysverkosto on ratkaisevasti tuhoutunut. UK:een valittu tulkinta estää usein löytämästä monia alkutekstin mahdollistamia tulkintoja. UK on latistettu ihmistekstiksi.
Aiemmat suomenkieliset käännökset on laadittu sanavastaavuuden periaatteella: sama alkutekstin sana on mahdollisuuksien mukaan käännetty samalla suomen sanalla. Näin lukija voi paljolti seurata alkutekstin etenemistä.
Raamattu avaa Raamattua. Saan tiettyyn kohtaan ymmärrystä tutkimalla, mitä muualla puhutaan samasta asiasta tai missä käytetään samoja lauseita tai sanoja.
UK:ssä tällainen tutkimus ei onnistu. Kahta samasta asiasta kertovaa kohtaa ei ole välttämättä käännetty samoilla sanoilla, vaikka alkutekstissä olisi samat sanat. Eri kohtien luotettava vertailu on mahdotonta. Raamatun sisältö on sotkettu. Jotkut kohdat on käännetty oikein, jotkut ei. Lukija ei voi erottaa oikeaa ja väärää.
Otanpa minkä tahansa käsitteen tai sanan tutkittavaksi, siitä ei tule mitään. Alkutekstin mukaisia ao. kohtia ei voi luotettavasti löytää. Päinvastoin suomenkielen valinnat voivat ohjata väärille yhteyksille, sellaisille, joissa alkutekstissä on eri sanat.
UK:n tekstiin laaditut sanakirjat, sanahakemistot ja atk-systeemit ovat puhtaan Sanan tutkijalle käyttökelvottomia. Ne kertovat kääntäjien sanavalinnoista ja ohjaavat tutkimaan asioita kääntäjien tulkintojen eikä alkutekstin sisällön pohjalta.
Perustelen väitteeni jäljempänä olevilla esimerkeillä. Erityisesti viittaan esimerkin 23 tekstiin (s. 8) ja väitteen 9 tekstiin (s. 11).
Uuden käännöksen virhetyyppejä
Olen käsitellyt kirjassani mm. seuraavia UK:n virhetyyppejä: Jumalan sanaa kohtaan on kylvetty epäuskoa, Jeesusta on kohdeltu kaltoin runsain määrin ottaen huomioon Raamatun monikerroksisuuden, Pyhää Henkeä koskevia kohtia on tulkittu vikasuuntaan, uskoon tulosta ja uskovana elämisestä tulee paikoin väärä käsitys, Israelin erikoisasemaa ei ole aina ymmärretty, Vanhan testamentin ja Uuden testamentin yhteys on murentunut runsain määrin, Raamatun ja kristinuskon käsitteitä ja niiden syvällistä sanomaa on vesitetty, Raamatun kulttuurisisältöä on poistettu, miehen ja naisen keskinäistä suhdetta ei ole ymmärretty, historiallista dokumenttiaineistoa on vääristelty, Raamatun ilmoittamat maailmankaudet on sotkettu ja lauserakenteita yksinkertaistamalla on muutettu alkutekstin ajatusta.
Kirjan 300 esimerkkiä on tarkastanut hepreankielen maisteri Pauli Rahkonen, joka toimii Lahden Baptistilähetyksen saarnaajana ja joka on itsekin kääntänyt Raamattua.
Jotkut ajattelevat, että kirjani on hyvä hakemisto UK:n virheistä. Tämä on väärä ajatus. Kirjan esimerkit osoittavat eräitä virhetyyppejä. Vastaavia virheitä ja/tai epäjohdonmukaisuuksia UK:ssä on tuhansittain.
Esimerkkejä perustason virheistä
Tähän tiivistelmään olen poiminut 24 esimerkkiä, 12 VT:sta ja 12 UT:sta. Esimerkeistä 17 käsittelee perustason virheitä ja 7 kätkettyjen rikkauksien virheitä. Virheet eivät ole välttämättä opillisesti räikeimpiä. Esimerkit ovat kuin pisara vesisangon uurteessa. Ehkä ne kuitenkin antavat aavistuksen siitä, mistä on kysymys.
Raamatunkohdan jälkeen on mainittu esimerkin numero Taistelu Raamatusta -kirjassa. Siellä esimerkkejä on tutkittu perusteellisemmin alkutekstin pohjalta.
Kunkin esimerkin päätteeksi esitän laajemman havainnon UK:n virheellisyydestä.
1. Eikö Jumalan Henki ollut persoonana mukana VT:n tapahtumissa? (1Moos.1:2, esim. 201)
Jumalan Henki liikkui vetten päällä. UK:ssä henki on pienellä kirjaimella. Ei ole uskottu Jumalan Hengen olevan persoonana mukana luomisessa.
Havainto: UK:ssä Jumalan Henki on kirjoitettu pienellä h:lla läpi koko VT:n. Kääntäjät eivät ilmeisesti usko Jumalan Hengen olleen mukana VT:n tapahtumissa. Tai ainakaan ei uskota VT:n ihmisten ymmärtäneen Pyhää Henkeä. Koska sekä VT että UT ovat Jumalan sanaa, Henki on kirjoitettava isolla kirjaimella kummassakin osassa (ks. esim. Ap.t. 1:16).
2. Teksti muotoiltu babylonialaisen maailmanmallin mukaiseksi. (1Moos.1:6-8, esim. 202)
Luomiskertomuksen teksti on muotoiltu niin kuin Jumala olisi sanonut: "Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin". Tekstiin on ilmeisesti sijoitettu ajatus sen aikaisesta babylonialaisesta maailmanmallista.
Babylonialaisen mallin mukaan maa oli pilarien varassa oleva litteä levy. Levyn päällä oli kupolimainen kaartuva kansi, jossa oli reikiä, joista sade tuli maan päälle. Tähdet olivat kiinni kannessa ikään kuin ruuvattuina.
Monet teologit uskovat Raamatun tekstien heijastavan sen ajan virheellisiä käsityksiä. UK:n teksti on sorvattu tukemaan tätä näkemystä.
Havainto: Ratkaisussa heijastuu epäusko Jumalan sanaa kohtaan. Siinä näkyy kääntäjien ajatus, että Raamattu on ihmisten kirjoittama vajavainen ja virheitä sisältävä teos. Näin viedään pohjaa Sanan luotettavuudelta.
3. Ei Jumala luonut petoja. (1Moos.1:21, esim. 203)
UK:n mukaan Jumala loi meripedot. Ei peto-sanaa ole alkutekstissä. Kääntäjät eivät ilmeisesti ota todesta luomiskertomusta, jonka mukaan kaikki, mitä Jumala loi, oli sangen hyvää. Eläimet muuttuivat pedoiksi vasta myöhemmin.
Havainto: Sanavalinta kertoo epäuskosta. Raamatun ilmoittamilla maailmankausilla (tässä paratiisilla) on tärkeä historiallinen ja hengellinen merkitys. UK:ssä näkyy Raamatun luotettavuutta murentava ajattelu. Toinen usein sotkettu maailmankausi on tuleva tuhatvuotinen valtakunta.
4. Määräsikö Korkein kullekin kansalle oman jumalan?! (5Moos.32:8, esim. 106)
UK:n mukaan Korkein olisi määrännyt kullekin kansalle oman jumalan. Näin ei alkuteksti sano. Tämä on karkea virhe.
Havainto: Ratkaisu kertoo, miten ristiriitaisena ja maallisena kirjana kääntäjät pitävät Raamattua. Sama Jumala, joka toisaalla sanoo olevansa yksi ainoa ja edellyttää, että ainoastaan Häntä kumarretaan, olisikin muka toisaalla määrännyt kullekin kansalle oman jumalan. Kun Raamatusta annetaan näin hatara kuva, niin kuka voi uskoa sen jumalalliseen luonteeseen!
Käännösmenetelmä ja epäuskoinen asenne tuottavat tekstiin ristiriitaisuuksia. Pistokoemaisella tarkastelulla olen todennut niitä mm. seuraavasti: Ikään kuin tuhottavan kaupungin asukkaat olisi tullut julistaa Herralle kuuluvaksi uhriksi (Joos.8:26), ikään kuin vedet olisivat lähtöisin maan kohdusta (Job 38:8) ja ikään kuin Jeesus vain aiottiin ottaa veden päältä veneeseen (Joh. 6:21). Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ajankohta on tullut eri evankeliumeissa ristiriitaiseksi (Mark. 15:25, 33 ja Joh. 19:14-16).
5. "Elämän puu" -käsitettä ei voi tutkia. (Sananl.13:12; 15:4, esim. 140)
"Elämän puu" on Raamatun tärkeitä käsitteitä. Se esiintyy läpi Raamatun luomiskertomuksesta Ilmestyskirjaan. Sananlaskujen kirjasta käsite on muutamasta kohdasta poistettu UK:ssä. Näin sitä ei voi enää luotettavasti tutkia. Käsite kytkeytyy myös "puu"-teemaan, jota sitäkin on käsitelty epäjohdonmukaisesti.
Havainto: Tärkeätkin käsitteet on joskus käännetty oikein, joskus ei. Mistään kristinuskon peruskäsitteestä ei UK:ssä saa kunnollista kokonaisnäkemystä. Olen tarkastellut mm. Jeesuksen nimeä, Ihmisen Poikaa, lihaa, vaimon siementä, seurakuntaa, edeltätuntemista, armoistuinta, sydäntä, sielua, henkeä ja pyhää.
Olen lisäksi todennut virheellisyyttä mm. seuraavissa käsitteissä: profeetta, profetia, luut, väkevä (=perkele), karkeloida, hetki (aikamääre) ja yövartio.
6. Jeesusta löi Jumala, eivät meidän pahat tekomme. (Jes. 53:4,5, esim 46)
Jesajan kirjan luvun 53 profetiaa on tulkittu siten kuin meidän rikkomuksemme olisivat lävistäneet Jeesuksen. Jumala löi Jeesusta ristillä, eivät suinkaan meidän pahat tekomme. Jeesus otti syntimme kantaakseen ja kärsi ristillä rangaistuksen. Synnin palkka on kuolema. Sen kuoleman Jeesus kärsi Isänsä kädestä.
Havainto: Tulkittu teksti johtaa ratkaiseviin teologisiin virheisiin. Lisäksi eri kohtien vertailumahdollisuus poistuu.
Jeesusta koskevista muista vakavista tulkinnoista mainitsen, että hänestä on tehty ihminen kohdissa, joissa alkuteksti ei niin sano (1Moos.3:15; Hebr. 2:8; 1Joh.4:2).
7. Jumala vuodattaa vihansa pakanain päälle, ei Israelin päälle. (Sef.3:8, esim. 161)
Sefanjan kirjassa profetoidaan, kuinka Jumala kokoaa pakanakansat (Harmagedoniin) Israelia vastaan vuodattaakseen heidän päälleen vihansa. UK:ssä ajatus on muutettu alkutekstin vastaisesti päälaelleen: ikään kuin Jumala vuodattaisi vihansa Israelin päälle. Hän päinvastoin pelastaa Israelin.
Havainto: Israelin erikoisasemaa ei ole monin paikoin ymmärretty. Teksti on itse järkeiltyä.
8. Tähti tulkittu normaalitähdeksi. (Matt.2:2, esim. 10)
UK:n mukaan itäisten maiden tietäjät sanoivat: "Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle." Tähti on tulkittu normaalitähdeksi tai Jupiterin ja Saturnuksen konjunktioksi (yhdessä näkymiseksi). Alkuteksti ei sano, miten tähti ilmestyi näkyviin.
Kun otamme kertomuksen todesta, lapsikin ymmärtää, että on kysymys erikoistähdestä. Ei normaalitähti tai planeettojen konjunktio voi pysähtyä ilmoittamaan Jeesuksen täsmällistä olinpaikkaa.
Havainto: Koska Raamatun kertomuksia pidetään legendoina siten, että historiallista pohjaakin on olemassa, niin kääntäjät lienevät ajatelleet: Jupiterin ja Saturnuksen konjunktio on historiallista pohjaa, alkutekstin mukainen erikoistähti on legendaa. Tämä ajatustapa lienee ohjannut käännöksen maallistavaan ratkaisuun.
Toisen vastaavan esimerkin mukaan Jeesus olisi puhunut vedenpaisumuksesta tulvana (Matt. 24:39).
9. Niiniven miehet muutettu asukkaiksi. (Matt. 12:41, esim. 262)
Alkutekstin mukainen Niiniven miehet on muutettu asukkaiksi. Niinivessä miehet tekivät parannuksen, ja kaupunki säästyi. Raamatun peruslinja on sekä VT:ssa että UT:ssa, että miehillä on valta ja myös päävastuu.
Havainto: Nykyinen ajattelu, joka ilmenee mm. naispappeudessa, lienee taustalla, kun ei haluta tehdä eroa miehen ja naisen välillä. Nykyinen ajattelu ei saisi ohjata käännöstä, vaan Raamatun tulisi antaa muuttaa ajattelumme.
10. Opetuslapsiluettelo esitetty täysin virheellisesti. (Ap.t. 1:13, esim. 172)
Opetuslapsiluettelo on esitetty täysin virheellisesti ryhmittelemällä opetuslapset aivan erilailla kuin alkutekstissä. Alkutekstin "ja"-sanoista ei ole piitattu. Kääntäjät ovat sijoittaneet "ja"-sanoja itse keksimiinsä paikkoihin.
Kuvitellaanpa, että kuuluisimme kahdentoista hengen toimikuntaan, joka jakautuisi neljän hengen johtoryhmään ja pareittain työskenteleviin pienryhmiin. Miltä meistä tuntuisi, jos ryhmittely ja parit esitettäisiin täysin virheellisesti? Millaisen arvosanan antaisimme vääristellyn nimilistan tehneelle henkilölle?
Havainto: Alkutekstin pienten sidesanojen osalta UK on täysin epäluotettava. Tekstiä on muotoiltu niistä välittämättä niin, että asia on usein muuttunut. Tämä on samalla esimerkki historiallisen dokumenttiaineiston vääristelystä.
11. Korinttolaiskirjeen viimeisen pasuunan ja Ilmestyskirjan viimeisen pasuunan kytkentä tuhottu. (1Kor.15:52; Ilm.10:7, esim. 290)
Ensimmäisessä Korinttolaiskirjeessä puhutaan viimeisen pasuunan soimisesta. Ilmestyskirjassa kerrotaan, kuinka seitsemän enkeliä puhaltavat vuorollaan pasuunaan. Alkutekstissä on sama sana kummassakin kohdassa. Vuoden 1938 käännöksessä kummatkin kohdat on käännetty pasuunaksi. Näin suomalainen lukija voi yhdistää Korinttolaiskirjeen viimeisen pasuunan ja Ilmestyskirjan seitsemännen pasuunan toisiinsa samoin kuin alkutekstissä. UK:ssä Korinttolaiskirjeen kohta on käännetty pasuunaksi ja Ilmestyskirjan kohta torveksi. Kohtia ei voi enää yhdistää. Kääntäjät ovat tulkinneet pois lukijoilta tämän mahdollisuuden.
Havainto: Sanavastaavasti käännetyssä tekstissä voi itse tutkia sanayhteyksiä. Voi tehdä johtopäätöksiä pyytäen Pyhän Hengen apua. UK:tä ei voi näin tutkia eikä Pyhä Henki voi sieltä avata tällaisia näkökulmia.
Eräs lausunnonantaja) suositteli esimerkin poistamista. Hänen mukaansa soittimet eivät välttämättä ole samoja. Kaksi eri soitinta, joilla hepreankielessä on eri nimi, on kreikaksi käännetty samalla sanalla UT:n alkutekstissä.
Vastaan tähän seuraavasti. Ensiksikin tekstit eivät selvästi osoita, että Korinttolaiskirjeen kohdassa ja Ilmestyskirjan kohdassa tarkoitettaisiin em. eri soittimia. Toiseksi UT:n kreikka on Jumalan sanaa. Jumala on halunnut antaa Sanansa ihmiskunnalle juuri tässä muodossa, jossa em. kohdissa on sama sana. Tästä on pidettävä kiinni. Monet kristityt eivät usko ylöstempauksen tapahtuvan Ilmestyskirjan seitsemännen pasuunan aikoihin. Niinpä heitä ei häiritse, mikäli tällainen tulkintamahdollisuus poistetaan. Oma ajattelu ei kuitenkaan saisi olla muuttamassa käännöstä puoleen eikä toiseen.
12. Antakaamme Herran tehdä työ. (1Kor.15:58, esim. 33)
Alkutekstin mukaan meidän tulisi olla aina innokkaita Herran työssä. UK:n mukaan meidän tulisi tehdä innokkaasti Herran työtä. Herran työ on työtä, jota Herra tekee, kuten Kallen työ on työtä, jota Kalle tekee. Ei meidän tule tehdä Herran työtä. Meidän tulee antaa Herran tehdä työ. Meidän tulee vain olla innokkaita. Tämä Kristus-keskeinen ajattelu on Raamatun päälinjoja. Alkutekstiin kuulumaton tehdä-verbi muuttaa ajatuksen perusteellisesti.
Havainto: Kääntäjät eivät näytä ymmärtävän uskovana elämisen perusasiaa. Käännöksessä näkyy katolishenkinen omia tekoja korostava linja.
Eräs lausunnonantaja sanoi: "Herran työ on painopiste. En ymmärrä perustelua!"
Olemme tottuneet ajattelemaan, että Herran työ tarkoittaa ylipäänsä hengellistä työtä. Tästä lienee osaltaan kysymys, kun UK:een on lisätty tehdä-verbi. Koska UK on laadittu tällaisten yleisten tulkintojen mukaiseksi, useat kristityt eivät huomaa tehtyjä periaatteellisia muutoksia.
Nyt siis alkuteksti mahdollistaa kokonaan toisen tulkinnan. Kun käännös laaditaan tarkasti, niin siinä säilyvät molemmat alkutekstin mahdollistamat tulkinnat. Kun lähdetään alkutekstistä, jossa ei ole tehdä-verbiä, niin ymmärrän pääpainon olevan itse esittämässäni tulkinnassa.
Yhä uudelleen on pyrittävä takaisin Raamattuun, tutkimaan mitä siellä todella sanotaan.
13. Kristuksessa olemme jo taivaallisissa. (Ef. 2:6, esim. 29)
Alkutekstin mukaan Jumala on asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa. Me uskovat olemme jo nyt taivaallisissa, kun olemme Kristuksessa. Sen sijaan UK:n mukaan kohta tarkoittaisi sitä, että Jumala antoi meille paikan taivaassa. Koska UK vierastaa paljolti "olla Kristuksessa" - käsitettä, niin ajatus on vääntynyt toiseksi. Käsitteen sisältöä ei ole ymmärretty.
Havainto: Uskovana olemisen pääkäsite on sotkettu perusteellisesti tuon tuostakin. (Ks. väite 10, s. 12)
"Kristuksessa" olo tarkoittaa sitä, että uskova on ikään kuin Kristuksen sisällä. Hän on pukenut Kristuksen päällensä (Room.13:14; Gal. 3:27). Jeesus sanoo: "Minä olen viinipuu, te olette oksat" ja "Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä" (Joh. 15:4,5). Jeesus ei sano: "Minä olen viinipuun runko, te olette oksat." Oksat ovat oleellinen osa puuta, kuten uskovat ovat oleellinen osa Kristuksen ruumista (1Kor.12:27). On sekä asiallisesti että suomen kielen kannalta oikein sanoa, että oksat ovat "puussa" ja silmä on "ruumiissa". Vastaavasti on oikein ja tärkeää käyttää muotoa "Kristuksessa".
Kristuksessa olo on täysin Kristus-keskeistä. Hän tekee kaiken. Minä olen vain välikappale. Omin ponnisteluin en voi tehdä mitään hyvää.
Em. Efesolaiskirjeen kohta on vain yksi lukuisista UK:n käyttämistä kiertoilmaisuista. Kaikki ne johtavat sisällöllisesti hakoteille.
Vastaavaa virheellisyyttä on myös ilmaisuissa "Kristus teissä" , "Jumalassa" ja "Pyhässä Hengessä" ("Hengessä").
14. "Herran kasvot" poistettu. (2Tess.1:9, esim. 180)
Tärkeä ilmaus Herran kasvot on poistettu. Ilmaisu mainitaan Herran siunauksessakin. Täällä maan päällä kukaan ei voi nähdä Jumalan kasvoja ja jäädä eloon. Mooseskin näki vain Herran selkäpuolen. Uskovat saavat katsoa taivaassa Herraa kasvoista kasvoihin. Uskomattomat joutuvat eroon Herran kasvoista.
Kasvot ovat oleellinen osa persoonaa. Kasvoihin kiinnitämme yleensä ensiksi huomion toisessa persoonassa. Kun Herran kasvoihin on suhtauduttu näin piittaamattomasti, kertooko se, että kääntäjät eivät usko Herran olevankaan todellinen persoona, jolla on kasvot?
"Jumalan kasvot" viittaa juutalaisessa ajattelussa Messiaaseen. (Santala Risto: Kristinuskon juuret I, s. 79. 1985)
Havainto: Muita vastaavia epäjohdonmukaisesti käännettyjä käsitteitä ovat Herran suu, Jumalan silmä, Jumalan käsi ja Jumalan kauhu.
15. Vain Jeesuksen veren kautta pääsemme kaikkeinpyhimpään. (Hebr. 10:19, esim. 79,80)
Hebrealaiskirjeessä puhutaan uskoon tulosta pääsynä temppelin kaikkeinpyhimpään. Edellisessä käännöksessä sanotaan alkutekstin mukaisesti: "Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään..." UK tulkitsee: "Veljet, meillä on siis täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä..." Tämän voi ymmärtää niin, että meillä olisi täysi oikeus tästä vain astua kaikkeinpyhimpään. Uskoon tuloon kuuluva sovituksen henkilökohtainen vastaanottaminen ei tule selväksi. Meidän tulee luottaa siihen, että kulkemalla itse Jeesuksen veren kautta pääsemme kaikkeinpyhimpään. Ei riitä yleistieto siitä, että Jeesus on uhrannut itsensä.
UK:n muotoilulla jää huomaamatta rinnastus vanhan liiton temppeliin siltäkin osin, että kaikkeinpyhimpään piti mennä oven kautta ja esiripun kautta. Jeesus sanoi olevansa ovi. Kun Jeesus kuoli, esirippu repesi. Nyt voimme siis mennä kaikkeinpyhimpään Jeesus-oven kautta, repeytyneen esiripun kautta (siis Jeesuksen kuoleman omalle kohdallemme sovitukseksi hyväksyen).
Pelastuksen tien oikea ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää. Tällaiseen latistamiseen on sanottava jyrkkä vastalause.
Havainto: Lauserakenteen yksinkertaistaminen johtaa usein perusasioidenkin oleelliseen muuttumiseen. Tämä on tyypillistä UK:ssä, etenkin UT:n opetuskirjeiden teksteissä. Kyllä kreikaksi voidaan asiat haluttaessa sanoa yksinkertaisin lausein. Koska opetuskirjeissä ei useinkaan tehdä niin, sillä on joku merkitys. Asia yleensä muuttuu, kun monimutkaista lauserakennetta yksinkertaistetaan. UK on näiltä osin täysin epäluotettava.)
Olen kirjassa esittänyt esimerkin, jossa on kahdeksan merkittävää huomautusta kolmen ja puolen jakeen mittaisessa katkelmassa (2Kor. 6:4-7).
16. UK sorvattu kirkon opetuksen mukaiseksi. (1Piet. 3:21, esim. 192)
Alkutekstin mukaan kaste "ei ole lihan saastan poisottamista". UK on tulkinnut asian niin, että kasteessa luovutaan saastaisesta elämästä. Suomen kirkossa opetetaan paljolti, että kasteessa puhdistutaan syyllisyydestä. Vaikuttaa siltä, että UK on sorvattu kirkon opetuksen mukaiseksi.
Havainto: Käännös ja teologiset tulkinnat on pidettävä erillään. Käännös on laadittava tarkaksi. Teologien asia on sitten tutkia ja tulkita tekstiä. Aiempi tarkka käännös on esimerkiksi tältä osin kelvannut kaikille kristityille riippumatta siitä, miten kaste tulkitaan.
Tulkitsemme mielellämme tekstiä omien näkemystemme mukaisesti. Jos tutkimme tulkittua käännöstä, voimme harhautua kauaksi alkutekstistä.
17. Jospa Ilmestyskirja profetoi television katselusta! (Ilm. 11:9, esim. 294)
Alkutekstin mukaan ihmiset eri kansoista ja sukukunnista ja kielistä näkevät kahden säkkipukuisen todistajan ruumiiden viruvan Jerusalemissa. UK:n mukaan ihmiset käyvät katselemassa ruumiita. Tässä profetoidaan vieläkin edessäpäin olevasta tapahtumasta. Nykytekniikalla eri kansojen ihmiset voivat nähdä ruumiit TV:sta. Ei heidän tarvitse käydä katsomassa niitä. Jumala on nähnyt etukäteen, millainen maailma on tuohon aikaan, ja hän on näyttänyt siitä väläyksiä Johannekselle.
UK:n kääntäjät eivät ilmeisesti usko, että Raamatussa voi olla tällaisia profetioita. Siksi kohta lienee tulkittu siten, että ihmisten on käytävä katsomassa ruumiita.
Havainto: Kääntäjien epäusko Raamatun profetioihin ei saisi näkyä käännöksessä. Tarkka käännös turvaa asian.
Lopun aikojen tapahtumia ei voi UK:stä kunnolla tutkia. Tuon tuostakin ajautuu vikaraiteelle. Kirjani 300 esimerkistä on noin 89 sellaisia (monikerroksisuus huomioon ottaen), jotka ymmärtääkseni liittyvät jotenkin lopun aikoihin.
Esimerkkejä kätkettyjen rikkauksien virheistä
Pääpaino kirjani virhe-esimerkeissä on perustason virheissä. Seuraavat seitsemän esimerkkiä osoittavat, millaisiin virheellisyyksiin UK:n käännöstapa on johtanut kätkettyjen rikkauksien tasoilla.
Korostan, että virhe on näissäkin esimerkeissä jo perustekstissä, ja sillä on siltäkin osin merkitystä. Nyt en kuitenkaan keskity perustason virheiden arviointiin. Monesti virheiden merkittävyys paljastuu, kun tarkastelemme kätkettyjen rikkauksien tasoa.
Jotta UK:n virheiden periaatteet tulisivat selvästi ilmi, olen esittänyt tekstistä tulkintoja. Olen pyrkinyt ankkuroimaan nämä kätkettyjen rikkauksien avautumista koskevat tulkinnat Raamattuun.
Raamatun teksti ja tulkinnat ovat kaksi eri asiaa. Käännöksen tulisi olla sellainen, että se mahdollistaa alkutekstin mukaiset tulkinnat niin hyvin kuin suinkin. Sen sijaan tulkintamme ovat vajavaisia.
Tulkintojeni perusteella en siis väitä UK:tä virheelliseksi. Virheiden perustelu on yksiselitteisesti se, että UK ei vastaa alkutekstiä näissäkään esimerkeissä.
Lukijan ei tarvitse ajatella kaikista tulkinnoista samoin kuin itse olen ne esittänyt. Oleellista on, että UK:ssä ei ole enää sijaa tällaisille tulkintamahdollisuuksille. Kuka rohkenee varmuudella väittää, että Raamattu ei voi sisältää tämäntapaisia näkökulmia! Joka poistaa käännöksellä näitä alkutekstin mahdollistamia tulkintoja, hänen täytyy olla sataprosenttisen varma, että teksti ei sisällä mitään tällaista. Tämän linjan ovat UK:n kääntäjät valinneet, asettuen käytännössä Jumalan yläpuolelle.
18. Leivän syöminen on eri asia kuin hankkiminen. (1Moos.3:19, esim. 213)
Jumala sanoi Aadamille: "Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi". UK:ssä sanotaan alkutekstin vastaisesti: "on hankittava leipäsi". Syöminen on eri asia kuin hankkiminen. Siirryttäessä kätkettyjen rikkauksien tasolle avaimena ovat Jeesuksen sanat "Minä olen elämän leipä". Uskon tässä viitattavan perustekstin lisäksi Jeesuksen "syömiseen". Saamme syödä leipää, syödä Jeesusta Kristusta, syödä ehtoollisleipää. "Hankkiminen" johtaa omien ponnistelujen tielle pelastusasiassa.
Havainto: Vähäisiltä näyttävät muutokset saattavat kääntää ajatuksen päälaelleen, kun otetaan huomioon tekstin syvällinen sanoma. UK vilisee vastaavia "vähäisiä" muutoksia. Leivän lisäksi olen käsitellyt mm. karitsaa, lammasta, mullikkaa ja härkää.
19. Yhdessä lauseessa neljä virhettä! (5Moos.32:13, esim. 90-93)
Israelin erämaavaelluksesta kertovassa lauseessa on neljä virhettä. Alkutekstin mukaan Herra "antoi hänen imeä hunajaa kalliosta ja öljyä kovasta kivestä". UK sanoo: "He saivat - - - kerätä hunajaa kallionkoloista ja oliivisatoa kivikkoisilta mailta."
Perusmerkityksen lisäksi uskon tekstillä olevan huomattavaa hengellistä sanomaa. Hunaja tarkoittaa vertauskuvallisesti Jumalan sanaa. (Avainkohdat Ps.19:9,11; Sananl. 24:13,14; Hes. 3:1-3) Sitä saatiin kalliosta, Jeesuksesta Kristuksesta, ei kallionkoloista. ("He joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus." 1Kor. 10:4)
Öljy on Pyhän Hengen vertauskuva. (Jes. 61:1; Matt. 25:1-13) Sitäkin saatiin Jeesuksesta. (Joh.15:26; 16:14) "Oliivisatoa" en osaa yhdistää Pyhään Henkeen.
Myös kova kivi merkitsee peruskalliota, joka viittaa sekin Kristukseen. Kivikkoiset maat on surkea käännös. Sanaa "maa" ei ole alkutekstissä. Ihminen on maasta. Kristuksen vertauskuva on vääntynyt ihmisen vertauskuvaksi.
"Imeä" -verbi viittaa siihen, että Israel oli kuin vastasyntynyt lapsi. Se oli seurakuntana nuori. Seurakunta oli syntynyt ensimmäisenä pääsiäisenä Egyptistä lähdön yhteydessä. (Ks. myös Hoos. 11:1) Se halasi imeä Sanan väärentämätöntä maitoa. "Kerätä" tuhoaa tämän näkökulman.
Maallistavat tulkinnat ovat sotkeneet rikkaudet perusteellisesti.
Havainto: Esimerkki osoittaa, miten paljon UK:ssä on virheitä. Yhdellä sivulla voi olla kymmenittäin vastaavia näennäisesti pieniä virheitä. Ne maallistavat tekstin ja estävät täydellisesti yksittäisiin sanoihin perustuvan rinnakkaiskohtien vertailun. Kätkettyjen rikkauksien avautuminen tulee paljolti mahdottomaksi.
Olen poiminut malliksi kymmenen yksittäistä jaetta, joissa on jokaisessa vähintään kolme virhettä/tulkintaa.
20. Saviruukut olivat tyhjiä, vaikka niissä oli tulisoihtu. (Tuom.7:16, esim. 224)
Gideon antoi kullekin taistelijalle tyhjän saviruukun. UK:ssä tyhjä-sana on jätetty pois. Uskon tässä tarkoitettavan samalla, että miesten tuli olla tyhjiä omista voimistaan.
Havainto: Kääntäjät lienevät järkeilleet, että koska ruukussa oli soihtu, sitä ei voi sanoa tyhjäksi. Kuitenkin Paavalin mukaan "tämä aarre on meillä saviastioissa"(2Kor.4:7). Soihtu eli Jumalan Henki (Matt.3:11; Ap.t. 2:3,4) on nimenomaan tyhjässä astiassa (2Kun. 4:3s.; Fil. 2:7). Kääntäjät ovat kuvitelleet parantavansa tekstiä, mutta he ovat todellisuudessa tuhonneet suuren viisauden.
Jumala on harkinnut hyväksi sijoittaa tekstiin tietyt sanat. Nyt suomalaiset teologit poistavat oman järkeilynsä mukaan näitä Jumalan sanoja!
Eräässä lausunnossa todetaan: "Esimerkki on OK, mutta perustelu huono! En usko, että voimme hengellistää tällä tavoin."
Alkutekstin mukaan perustason merkitys on, että ruukussa ei ollut muuta tavaraa, niin että siihen voitiin panna soihtu. "Hengellistämisessä " on kysymys muista tasoista. Kaikkia tyhjä- ja tyhjentyä-sanoja tulee voida tutkia rinnakkain. Uskon, että niillä voi perustekstin lisäksi olla myös tällainen näkökulma. Se on sopusoinnussa Raamatun kokonaislinjan kanssa.
Vaikka joku ei näin uskoisikaan, virhe jää silti olemaan. Epäily ei oikeuta poistamaan sanaa eikä myöskään varmasti väittämään, että tämä on mitätön asia.
Tyhjä-sana on jätetty pois myös kerrottaessa Joosefin heittämisestä tyhjään kaivoon (1Moos.37:24). Tyhjentää-verbi on käännetty virheellisesti Jeesuksesta puhuttaessa ( Fil.2:7).
Muita vastaavia sattumanvaraisesti käännettyjä käsitteitä/sanoja ovat esimerkiksi vesi, viini, kalat, oikea ja vasen, kaste, tähdet ja kasvit.
21. "Tarkatkaa Jeesusta" -kytkentä tuhoutunut. (Tuom. 7:17,18, esim. 225)
Gideon sanoi miehilleen ratkaisevassa taistelussa midianilaisia vastaan: "Tarkatkaa minua." UK sanoo: "Katsokaa meitä."
Uskon, että Gideon on Jeesuksen esikuva. Avain tähän on Jeesusta koskevassa profetiassa: "Heidän käskijänsä sauvan sinä särjet niinkuin Midianin päivänä." (Jes.9:3) Samoin kuin Gideon murskasi midianilaisten vallan, niin Jeesus tulee murskaamaan saatanan vallan.
Alkutekstin yksikkömuoto on oleellinen. Kuten taistelijoiden tuli tarkata Gideonia, meidän tulee tarkata omissa taisteluissamme Jeesusta. Myös UT kehottaa tähän (Hebr. 12:1-3). UK:n muotoilulla Jeesus-yhteys on katkaistu.
Havainto: Olisi usein yksinkertaista kääntää alkutekstin mukaan. Usein UK ei edes ole parempaa suomea tai ymmärrettävämpää tekstiä kuin edellinen käännös.
Olen käsitellyt Jeesuksen esikuvista myös Joosefia, Juudaa, Moosesta, Joosuaa, Daavidia, Joonaa, paimenta ja ylkää.
22. Perhe puettu purppuraan= puettu Kristukseen? (Sananl.31:21, esim. 141)
Vuoden 1933 käännös sanoo kelpo vaimosta: "Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan." UK: "Pakkanen ja lumi eivät häntä säikytä, sillä hän on varannut perheelleen talvivaatteet." Alkutekstissä ei ole edellisen käännöksen "villaa" eikä UK:n "pakkasta" ja "talvivaatteita". Sen mukaan "koko hänen perheensä on purppuraan puettu".
Purppuranpunainen oli sekä Ilmestysmajan esiripun että Jerusalemin temppelin esiripun yksi väri (2Moos.26:31; 2Aikak.3:14). Koska temppelin esirippu viittaa Jeesukseen, voimme ajatella myös sen värien viittaavan häneen.
Jospa tässä perustekstin lisäksi tarkoitetaan esikuvallisesti: Kun perhe on puettu purppuraan, niin se on puettu Jeesukseen Kristukseen. (Vrt. Room.13:14) Kun pukeudumme häneen, meidän ei tarvitse pelätä kylmyyttä eikä muutakaan.
Vaimo voi tarkoittaa esikuvallisesti seurakuntaa, Kristuksen morsianta. Seurakunnalla ei ole pelättävää, kun sen jäsenet ovat pukeutuneet Jeesukseen, ovat "Kristuksessa".
Lumi saattaa viitata tuleviin lopun ajan tapahtumiin, jolloin ydinsodan (?) seurauksena maapallolle tulee hirveä kylmyys ja lumisade (Job 38:22,23; Ps. 147:16; Ilm. 16:21). Ehkä voidaan tarkoittaa myös lopun ajan hengellisesti kylmää kautta, "yötä". Kaikkeen kylmyyteen, sekä konkreettiseen että henkiseen, on Jeesus Kristus ainoa turva. Tämän sanoman olen näkemässä tästäkin raamatunkohdasta (perustekstin lisäksi).
Kun alkutekstin "purppura"-sana on poistettu UK:stä, kaikki mahdolliset em. yhteydet on menetetty. Vaikka edellisen käännöksen tekstiäkin on hieman tulkittu, sen pohjalta pääsee kuitenkin pääasiassa oikeille jäljille.
Septuaginta (VT:n kreikankielinen käännös) sanoo, että perhe on puettu "kaksinkertaisiin vaatteisiin" (so. lämpimästi). Lieneekö UK tulkinnut vapaasti Septuagintaa kääntäen "kaksinkertaiset vaatteet" talvivaatteiksi?
Havainto: Vaikka teksti tuntuisi sanatarkasti käännettynä ensi lukemisella oudolta, sitä ei silti saa lähteä peukaloimaan. VT:ssa saattaa olla viittauksia Kristukseen enemmän kuin aavistammekaan.
Muista vastaavasti käsittelemistäni sanoista mainittakoon temppeli, temppelin esirippu, ovi, kulmakivi, sarvi, valkeus, aurinko, totuus, sana ja miekka.
23. Bartimeus seurasi Jeesusta Jeesus-tiellä. (Mark.10:52, esim. 95)
Sokeasta Bartimeuksesta kerrotaan edellisessä käännöksessä: "Kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä." UK: "ja hän lähti kulkemaan Jeesuksen mukana". Alkutekstin tie-sana on jätetty pois. Uskon sen viittaavan Jeesus-tiehen. Kun sanotaan, että Bartimeus seurasi Jeesusta tiellä, se tarkoittanee konkreettisen tien lisäksi, että hän seurasi Jeesusta Jeesus-tiellä, siis uskoen Jeesukseen.
Avain on Jeesuksen sanat "Minä olen tie" (Joh. 14:6). Tässä tarkoitetaan tietä taivaan kotiin. Kohta kytkeytyy kaitaan tiehen (Matt. 7:14). Myös Hebrealaiskirjeessä mainittu uusi ja elävä tie viittaa Jeesukseen (Hebr. 10:19,20). Uskovia sanottiin "sen tien vaeltajiksi" (Ap.t. 9:2). Luukas kertoo lisäksi Bartimeuksen seuranneen Jeesusta ylistäen Jumalaa (Luuk. 18:43).
Ei ole mitään perustetta, miksi tie-sanalla ei voisi olla myös tämä sisältö tässä kohdassa.
VT:ssa on useita kohtia, jotka viittaavat Jeesus-tiehen, esim.: "Siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on ’pyhä tie’: sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan" (Jes. 35:8). Edellisessä käännöksessä on varmistukseksi jakeen alla viite Joh. 14:6. UK:ssä alaviite on poistettu.)
Havainto: Sanojen poistaminen kertoo piittaamattomuudesta. Mitään ongelmaa ei olisi säilyttää yksiselitteisesti alkutekstiin kuuluvia sanoja käännöksessä.
Kirkkoraamatussa 1933/1938 esiintyy tie-sana noin 680 kertaa. Voimme arvioida näitä kaikkia kohtia siltä kannalta, näyttävätkö ne perusmerkityksen lisäksi viittaavan Jeesukseen. Ymmärrämme tutkimusurakan suuruuden. Sataprosenttinen työ edellyttäisi tarkistamisen alkutekstistä.
Tutkin malliksi alkutekstistä tämän yhden sanan kaikki esiintymät UT:ssa. Vertailin, miten johdonmukaisesti sana on käännetty englanninkielisessä varsin tarkassa kuningas Jaakon käännöksessä (KJV), professori Aapeli Saarisalon tarkasti kääntämässä UT:ssa, edellisessä raamatunkäännöksessä (KR -38) sekä UK:ssä.
Kreikan sana on hodos. Novum antaa sille merkitykset tie, matka, vaellus. Sana esiintyy alkutekstissä tasan 100 kertaa.
Alkutekstin eri sanojen kääntämisessä ja vertailussa on omat ongelmansa. Liitteenä on Pauli Rahkosen selvitys tie-sanan käytöstä Raamatun kreikassa ja hepreassa (s. 15). Hän käsittelee samalla kääntämisperiaatteita laajemminkin.
Johdonmukaisessa käännöksessä sama alkutekstin sana käännetään samalla suomen sanalla niin usein kuin asiayhteys huomioon ottaen on mahdollista.
Kun on vaihtoehtoisia käännösmahdollisuuksia, on valittava se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa sanan yleismerkitystä ja kokonaisesiintymistä. Tässä se on englanniksi way ja suomeksi tie. Tätä sanaa käytettäköön sitten käännöksessä aina kun se on mahdollista.
Perusvalinnoissa on otettava huomioon myös avainkohdat ja niiden kääntämiseen soveltuvat sanat. Avaimeen "Minä olen tie" sopii "tie" hyvin, joten on luonnollista käyttää sitä muuallakin mahdollisimman pitkälle.
Käännöksen johdonmukaisuutta voidaan arvioida tutkimalla
· a) kuinka usein "hodos" on käännetty "tieksi" ja
b) kuinka usein "tietä" on käytetty muissa kohdin kuin "hodos"-sanan vastineena.
Mitä useammin "hodos" on käännetty "tieksi" ja mitä vähemmän "tietä" on muutoin käytetty tekstissä, sitä johdonmukaisempi käännös on. Kielten erilaisuudesta johtuen pelkkä matemaattinen laskelma ei välttämättä anna järkevää vertailutulosta. Myös asiayhteyksien säilyminen on tarkistettava.
Kun lukijalle tulee "tie" vastaan johdonmukaisessa käännöksessä, hän voi paljolti yhdistää sen alkutekstin tapaan avainkohtaan ja pohtia, viitataanko tässä mahdollisesti Jeesus-tiehen.
Epäjohdonmukaisessa käännöksessä ei ensinnäkään löydetä kaikkia alkutekstin mukaisia "tie"-kytkentöjä. Toiseksi ajaudutaan tutkimaan alkutekstin vastaisia "tie"-kytkentöjä.
Käännösten vertailu antoi seuraavan tuloksen:
KJV
Hodos "way" 91
käännetty muu ratkaisu 9
"way" muissa kohdin1 seur.s.) 13
Saarisalo
Hodos "tie" 89
käännetty muu ratkaisu 11
"tie" muissa kohdin1) ei tietoa
KR -38
Hodos "tie" 86
käännetty muu ratkaisu 14
"tie" muissa kohdin1) 9
UK
Hodos "tie" 67
käännetty muu ratkaisu 33
"tie" muissa kohdin) 26
Vertailu osoittaa seuraavaa:
· -Kielten erilaisuudesta johtuen täydelliseen sanavastaavuuteen ei päästä käännöksessä.
-KJV:ssa ja Saarisalon käännöksessä on melko pitkälle menevä sanavastaavuus.
-KR -38 on kohtalaisen tarkoin sanavastaavuuden periaatteella käännetty. Siinä on jonkin verran parantamisen varaa.
-UK on oleellisesti heikompi. (Sanavastaavuus ei ollut tavoitteenakaan.) Sadasta hodos-sanasta kolmasosa on käännetty peruskäännöksestä poiketen. Kääntäjät ovat tulkinneet, että ko. 33 kohdalla ei ole yhteyttä avainkohtaan. Lukijoille ei ole jätetty arviointimahdollisuutta. Yksi kohdista on puheena oleva Bartimeus-esimerkki.
-"Tie" esiintyy UK:ssä muissa kohdin 26 kertaa, vaikka alkutekstissä ei ole hodos-sanaa. Osa kohdista johtaa lukijaa vikasuuntaan, kuvittelemaan niiden mahdollisesti liittyvän avainkohtaan. KR -38:ssa näitä epäjohdonmukaisuutta ja epävarmuutta tuovia kohtia on merkittävästi vähemmän.
Esitän UK:n epäjohdonmukaisuuksista malliksi neljä lisäesimerkkiä.
Kaksi ensimmäistä esimerkkiä ovat poimintoja niistä 33 kohdasta, joissa hodos-sanaa ei ole käännetty tieksi. Alkutekstin tie-kytkentä on tuhoutunut.
a) Luuk. 24:32. Emmauksen tien kulkijat puhuivat Jeesuksesta: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?" UK:ssä "tiellä" on tulkittu "kulkiessamme". Tie saattaa viitata myös Jeesus-tiehen. Oli kysymys opetuslapsista. Kun kuljemme Jeesus-tietä (olemme uskovia), Herra itse puhuu meille ja selittää kirjoituksia. Ja sydän palaa innosta.
b) Ap.t.26:13. Paavali kertoo, miten Jeesus ilmestyi hänelle Damaskon tiellä: "Näin minä . . . tiellä keskellä päivää taivaasta valon". UK tulkitsee "matkaa tehdessäni". Tässä yhteydessä "tie" viitannee osaltaan laveaan tiehen (Matt. 7:13). Paavali oli ennen kääntymistään sillä tiellä, menossa vangitsemaan uskovia, kun Jeesus pysäytti hänet. Asiayhteys on aina tärkeää selvittää.
Kaksi seuraavaa esimerkkiä ovat poimintoja niistä 26 kohdasta, joissa UK:ssä on "tie", vaikka alkutekstissä ei ole "hodos"-sanaa. Ajatus yhdistyy vääriin, alkutekstin vastaisiin tie-kytkentöihin.
c) Luuk.18:36. Ennen kuin Jeesus kohtasi sokean Bartimeuksen, kerrotaan: "siitä kulki kansaa ohi". UK muotoilee: "tiellä kulki paljon väkeä". UK:ssä Raamatun sisältö on kääntynyt päälaelleen. Perusesimerkin mukaan Bartimeus seurasi Jeesusta tiellä. Sen UK jättää kertomatta. Sen sijaan sanotaan, että kansa kulki tiellä, vaikka alkutekstissä ei ole hodos-sanaa. Sitä ei ole kansasta puhuttaessa missään rinnakkaiskertomuksista (Matteus, Markus, Luukas). Uskon, että Jumala on harkinnut tämän huolellisesti. Mikäli kansa kulkisi tiellä, se voisi viitata siihen, että kaikki olivat uskovia. Raamattu viittaa Bartimeuksen uskoon, UK (ilmeisesti huomaamattaan) kansan uskoon.
d) Gal. 2:14. Paavali nuhteli Pietaria ja muita, koska he eivät "vaeltaneet suoraan evankeliumin totuuden mukaan". UK: "Näin heidän poikkeavan evankeliumin totuuden tieltä". Tässä johdetaan tavallaan ajattelemaan, että Pietari olisi poikennut taivas-tieltä. Se olisi raskas syytös. UK kääntää nimittäin toisaalla samaan tapaan: "Suoralta tieltä poikettuaan he ovat eksyneet." (2Piet.2:15) On kysymys vääristä profeetoista, joiden vuoksi totuuden tie (jae 2) tulee häväistyksi ja jotka joutuvat tuomittaviksi pimeyden synkeyteen. Pietarin hairahdus siis yhdistyy väärien profeettojen kauheuksiin, alkutekstin vastaisesti.
Lisäesimerkit selventävät, että UK:ssä on jatkuvasti tällaisia virheitä/epäjohdonmukaisuuksia. Sanalähtöistä tutkimusta ei voi kunnolla harjoittaa.
Tämä on karkea ja yksinkertaistettu tarkastelu. Koska se on tehty yhden sanan esiintymistä, lukuja ei voi yleistää. Lisäksi vertailussa ja kääntämisessä on aina tulkinnallisuutta. Kuitenkin linja on käsittääkseni useimpien alkutekstin sanojen kohdalla samansuuntainen.
Selitys on yksinkertainen. Nykyteologit eivät usko Raamattua Jumalan kirjaksi. Heidän mielestään tekstit ovat vajavaisia ihmisten kirjoituksia, jotka ovat muuttuneetkin aikojen kuluessa. He eivät siten voi ajatella, että eri tekstien sanoilla olisi tärkeitä jumalallisia riippuvuuksia. Niinpä käännös on laadittu välittämättä alkutekstin sanayhteyksistä. Siinä kuvastuu liberaali henki.
24. Hiekka muutettu rannaksi. (Ilm. 12:18, esim. 300)
Alkutekstin mukaan lohikäärme eli perkele asettuu seisomaan meren hiekalle. UK:ssä sanotaan: meren rannalle. Perustason virheellisyyden lisäksi ymmärrän UK:n vertauskuvallisesti merkittäväksi virheeksi. Jeesus sanoi, että ymmärtäväinen mies rakentaa kalliolle ja tyhmä hiekalle (Matt. 7:24 s.). Kallio kuvaa Kristusta. Joka rakentaa elämänsä Kristukseen, se perustaa kalliolle. Perkeleen paikka Jeesuksen vastustajana on tietenkin hiekalla.
Havainto: Yhden sanan esiintymien tutkiminen johtaa mielenkiintoisiin yhteyksiin. UK:ssä on tietoisesti haluttu estää tällainen tutkimus. Maallikoita ei haluta päästää tutkimaan Sanaa.
Piispa Aimo T. Nikolainen perustelee UK:n käännösperiaatetta, jossa ei halutakaan kääntää samaa alkutekstin sanaa aina samalla suomen sanalla, seuraavasti: "Jos ’liha’ on ’lihaa’ joka kohdassa tekstiyhteydestä välittämättä, kenttä jätetään vapaaksi kaikenlaisille fundeerauksille ja myös ilmeisille väärinkäsityksille." (Kotimaa 27.3.1990)
Esittämäni havainnot lienevät tällaisia epämääräisiä "fundeerauksia". Niistä tulee siis kääntäjien mielestä päästä eroon. UK varmistaa asian. Sen pohjalta näitä "fundeerauksia" ei ole mielekästä tehdä.
Väitteitä ja vastineita
Seuraavassa esitän 12 UK:tä puolustavaa väitettä ja vastineeni niihin. Tämäntapaisiin väitteisiin joutunee jokainen asiasta keskusteluun antautuva ottamaan kantaa.
Väite 1: " Pääasia on tekstin ydinsanoman ymmärtäminen. UK:stä tämä yleensä ilmenee hyvin ja selkeästi. Monet tämän monisteen väitteet ovat saivartelua, jotka pikemminkin sotkevat pääasian."
Tässä yleisessä ajattelussa kuvitellaan, että Raamatun sanoma koostuu yksittäisistä kertomuksista, joissa vain perusjuonella on merkitystä: Ei ole niin tarkkaa, mitä sanoja käytetään kertomuksen esittämiseen.
Ensinnäkin sanoman selville saaminen riippuu monesti oikeiden ja täsmällisten sanojen käytöstä. Toiseksi ydinsanoman saa usein selville vasta eri kohtia vertailemalla. Vain sanatarkka käännös antaa siihen mahdollisuuden.
UK:n virheet ja tulkinnat osoittavat, että alkutekstin ajatus on monesti muuttunut. Käännösmenetelmän tavoite ei ole toteutunut. Ajatus muodostuu sanoista. Jos yhtä sanaa muutetaan, ajatus yleensä muuttuu.
Ei Sanan rikkauksia tule poistaa siksi, että valtaenemmistö ei ymmärrä niitä, eikä siksi, että tekstistä saisi sujuvasti yksin selvää. Satoja hienouksia sisältävää kappaletta ei pysty esittämään muutamalla sujuvalla lauseella ilman sisällön ratkaisevaa murjoutumista.
Useat teologit ja Sanan opettajat eivät näköjään vaivaudu tutkimaan ja ottamaan todesta sitä, mitä Raamattu todella sanoo. Luotetaan totuttuihin tulkintoihin. Kun käännös on suurin piirtein niiden mukaista, se riittää. Poikkeavat perustellutkin näkemykset leimataan saivarteluksi.
Sanan opetus oli keskeistä Jeesuksen toiminnassa. Näin tulisi olla nytkin. On herättävä opettamaan ja oppimaan puhtaan Sanan valtavia rikkauksia.
Väite 2: "Raamattu ei muodostu yhdestä virheettömästä alkutekstistä. Mitään alkutekstiä sinänsä ei ole edes olemassa. Se pitää tehdä käytettävissä olevista vaihtoehdoista."
On totta, että käsikirjoitukset poikkeavat jonkin verran toisistaan. Täysin virheetöntä yhtenäistä alkutekstiä ei ole käytettävissä. Kuitenkin uskon, että alkuperäinen teksti on ollut virheetön. Aikojen kuluessa eri käsikirjoituksiin on tullut vähäisiä muutoksia. Pauli Rahkonen korostaa, että erot ovat minimaalisia eivätkä vaikuta oppiin tai uskonelämään. Näistä mitättömistä eroista ei ole kysymys, kun puhutaan käännösperiaatteista ja UK:n virheistä.
Alkutekstillä tarkoitan luotettavimpina pidettäviä heprean ja kreikan tekstejä, joista käännös tehdään.
Väite 3: "Sanavastaavuuden periaatetta ei voi kunnolla soveltaa kielten erilaisuuden vuoksi. Jokainen käännös on tulkintaa. Sanatarkkaa käännöstä ei voi laatia tai tekstistä tulisi käsittämätöntä kapulakieltä."
Tällaisia yleisväitteitä on käytetty UK:n käännösmenetelmän perusteluina. Kansa on uskonut ne sokeasti. Ei ole tutkittu väitteiden sisältöä käytännössä.
On selvää, että käännettäessä on ongelmia ja että kaikin paikoin ei voida noudattaa sanavastaavuutta. Täydellisesti alkukieliä vastaavaa käännöstä ei pystytä laatimaan. Kysymys on siitä, että käännöksen tulisi olla niin hyvin alkutekstiä vastaava kuin mahdo