Rukous

voi kääntää myös muotoon:
Jos rukouksesi jäävät vain toisarvoisiksi, tai ovat pelkkää nopeaa huitaisua, niin, mitä sinulle on käynyt?

Ensirakkaus sammunut
maailman kylmissä tuulissa
Kuumien lumousten
hetteiköissä, joissa tunteet
heittivät kuperkeikkaa

Jeesus
vain suojeluksen antaja, äärimmillään jopa
välttämätön jota tarvitsen
että pääsisin taivaaseen, ja saisin
jo täällä ajassa
siunausta ja lahjoja

Mutta ei intohimoisen rakkauteni kohde,
joku jonka edessä tavoittelen
sisimpäni tulemista voitetuksi, sieluni nöyrtymistä
ristinsä juurelle
että hän, rakkaimpani,
saisi tänäänkin olla kaiken iloni lähde?

So...
Jos tapasi rukoilla kertoo sinulle että näin on käynyt, kuinka suhtaudut...

Käännätkö katseen ihmisistä. Lähimmäisistä. Seurakunnista. Rientäen kammioosi, huulillasi vain yksi pyyntö: Herra Jeesus, sytytä rakkauteni Sinuun! Auta tuntemaan Sinut sellaisena kuin olet!
Näkemään kasvosi. Ottamaan vastaan sydämesi kosketus.
Herrani, poista epäluulon verhot ja väärien jumalien siteet, maailman rakkaus ja oman minän valta...
Armahda!

Autuasta ja ihanaa on kokea sovintoveren tuore kosketus.
Mutta jos näin ei tapahdu... Jos emme vielä sittenkään, kun penseytemme ja jakaantuneen sydämemme katkera tila on meille selvinnyt, käänny etsimään Häntä koko sydämestä, parannusta tehden...
Kuinka käy?

Rakkaus kylmenemistään kylmenee.
Jumalasta tulee yhä enemmän väline, siunausten antaja
ja ihmeiden tekijä - sen sijaan että saisi olla
suurin siunaus ja ihme itsessään, Kristus.

- - -

Myös ajatukset Jumalasta voivat tulla epäjumaliksi Jumalan paikalle. Kun kristitty ajattelee Kristusta niin kiihkeästi, väittelee Hänestä ja pohdiskelee uskonnollisia aiheita, muotoilee oppilauseita päivät pääksytysten, ettei hänellä enää ole aikaa Hänen eteensä, hiljentymään ja todellisesti kuuntelemaan, täyttymään Hänen rakkaudellaan.

TERVEHDYS VIELÄ.
KAIKILLE TÄMÄN ALOITUKSEN LUKIJOILLE. Smile. Jeesus on HERRA!
Kävin just lukemassa sähköpostini ja siellä on rukouskirje eräältä uskovalta. Laitan pitkähköstä kirjeestä muutaman katkelman, hän kirjoittaa elämän vaikeiden olosuhteiden ja kriisitilanteiden keskeltä:

Haluan vain sanoa sinulle ystäväni, että mitä riippuvaisempi olet Jumalasta, sitä enemmän Hän pääsee näyttämään sinulle hyvyyttään ja huolenpitoaan. Johdatus on täsmätarkkaa ja yliluonnollista. Mitä enemmän Häneen turvaat ja ELÄT Hänen tahdossaan. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Jos elän arkeani ja elämääni hyvin vähän riippuvaisena Jumalasta, niin hädän hetkellä on vaikea kuulla ja ymmärtää Hänen johdatuksensa. Sitten voi kysyä, että missä Jumala on? Jumala ON ja Hän on JUURI SELLAINEN kuin Sana sanoo, huolimatta meidän olosuhteistamme. Mutta jos et elä elämääsi ETSIEN Hänen tahtoaan, sitten KUUNNELLEN ja sitten TEHDEN, miten me yhtäkkiä hädän hetkellä kuulisimme Häntä? Ole riippuvainen Pyhästä Hengestä. Opettele olemaan. Pyydä riippuvaisuutta Hänestä, etsi sitä. Ota askelia, tee valintoja, aseta asioita tärkeysjärjestykseen. Kyse on tahdosta, kyse on valinnasta. Ja katso, millaista elämäsi on! Siitä tulee ELÄMÄÄ. Siellä missä Jeesus Kristus on Herra, siellä on elämä ja on yltäkylläisyys. Jos Jeesus ei ole todella HERRA elämässäsi, elämääsi ohjaavat muut asiat kuin Hänen Henkensä ja Hänen tahtonsa ja suunnitelmansa.

Valinta on meidän. Haluan sydämestäni rohkaista sinua astumaan tälle tielle. Kyse on aina suhteesta. Se on kaiken alku.
Mikään ei korvaa Jeesuksen HERRAUTTA elämässämme. Voimme asua seurakunnassa, kuunnella voimallisimpia Jumalan palvelijoita, käydä rukoiltavana vuosia, kiertää kaikka gospel-konsertit ja niin edelleen. Ja kuitenkaan mikään ei muutu elämässämme. Kaikki on kuin ennenkin. Ei toimi kun ei toimi. Ja lannistumme, annamme periksi ja elämme näennäistä uskovan elämää. Kuitenkin vailla todellista USKOA ja siitä kumpuavia tekoja omassa elämässämme.
- Mikään näistä itsessään HYVISTÄ asioista ei korvaa SUHDETTA.
Kaikki alkaa, kun ihminen Jumalan armosta tulee ristin juurelle, katsoo ristin Herraa ja sanoo sydämessään; Haluan rakastaa sinua koko sydämestäni, antaa elämäni sinulle. Haluan kadottaa elämäni tässä maailmassa, ottaa ristini, kieltää itseni ja seurata Sinua hinnalla millä hyvänsä. Ole HERRA elämässäni. Elän tehdäkseni sinun tahtosi.
Silloin JUMALAN mahdollisuudet jyrähtävät käyntiin elämässämme ja jokainen päivä on seikkailu. Elämään tulee intoa ja draivia, on MIELENKIINTOISTA ja siunattua elää.

Saamme ILOITA Jumalan toimimisesta TOISTEN elämässä. Saamme astua ulos itsekkyydestämme ja opetella armon kautta rakastamaan. Rakastamaan. Toisista on tullut tärkeitä meille, koska me rakastamme Häntä.

Todellinen elämä alkaa kuolemasta. "Jos ei nisunjyvä putoa maahan ja kuole, se jää yksin eikä kanna hedelmää."
Tämä on jotakin, mikä on kaukana nykykristillisyydestä.
Me olemme pappeja ja leeviläisiä kertomuksesta Laupiaasta Samarialaisesta, jotka kiiruhdamme toistemme ohi matkalla ylistämään, rukouspalveluun, ystävien luokse tai milloin minnekin. Oma minä on meille tärkein.
Ihminen lähellä jää syrjään omien tarpeidemme edessä. Elämme näin vuosia. Itsekkäästi ja omaa etsien ja ihmettelemme, miksi Jumala ei toimi? Kun Hän haluaisi hellästi kääntää katseemme ensin Hänen puoleensa ja sitten näkemään toiset ihmiset. Ei vain silloin kun se huvittaa meitä tai sopii meille tai suostumme näkemään ne ihmiset, jotka sopivat kuvioomme.
Oletteko lukeneet Raamatusta, miten meitä kehoitetaan järjestämään pidot ja sitten pyytämään, ei ystäviämme, vaan niitä, jotka eivät voi maksaa meille takaisin? Mitä sinä teet niille, jotka eivät voi maksaa sinulle takaisin ystävällisyyttäsi? Mitä teet niille, jotka eivät kuulu ystäväpiiriisi? Onko sinulla tilaa heille sydämessäsi?

kyllä niin on...

kuinka paljon noin vrk:ssa sinä käytät aikaa rukoukseen/rukoilemiseen?
Siunausta :)