Kirjoitan aiheesta, josta olen kirjoittanut myös Jehovan todistajien keskustelupalstalla.
Ensinnäkin, olen käännynnäinen suomalaismuslimi. Toiseksi, olen isähahmo monelle pakolaislapselle ja nuorelle Afrikassa.
Ja miten ihmeessä, kysyy varmaan joku?
Kerron taustaksi, että olen tehnyt vapaaehtoistyötä mustan Afrikan alueen pakolaisleireillä. Autan malariasta, hivistä ja aidsista kärsiviä ihmisiä, joista lähes joikaisella on oma uskonto, jota myös harjoittavat käytännössä.
Joukossa on myös kaksi jehovantodistajapoikaa, yksi babtisti, yksi katolilainen ja yksi muslimi, joista jokainen on kysynyt, voisinko olla heille isä. Vastasin siihen, että TOTTA KAI. Jokainen heistä on orpo.
Ja mikä on ollut tämän kaiken opetus? Opetus on se, että lähimmäisen rakkaudessa ei auttajan tai autettavan uskonnollisella vakaumuksella ole merkitystä. Jokainen heistä tietää, että olen muslimi, mutta olen myös heille se viimeinen oljenkorsi.
Haluan auttaa heitä, koska islamin uskon yksi peruspilareista on almujen antaminen köyhille. Koen sen henkisenä ja hengellisenä rikkautena, että voin tehdä tällaista työtä.
Ja lopuksi, haluan muistuttaa, että en koskaan toimisi niin, että tyrkyttäisin jollekin omaa uskontoani. Islam on minun tieni ja piste. Jollekin toiselle voi olla tarkoitettu toinen tie, mutta se ei saa olla esteenä lähimmäisenrakkaudelle.
Mikä on elämän tarkoitus? Mun mielestä niitä on kaksi:
- Aito nöyryys Jumalan edessä
- Pyyteetön ja ehdoton lähimmäisenrakkaus
Khalil
Ensinnäkin, olen käännynnäinen suomalaismuslimi. Toiseksi, olen isähahmo monelle pakolaislapselle ja nuorelle Afrikassa.
Ja miten ihmeessä, kysyy varmaan joku?
Kerron taustaksi, että olen tehnyt vapaaehtoistyötä mustan Afrikan alueen pakolaisleireillä. Autan malariasta, hivistä ja aidsista kärsiviä ihmisiä, joista lähes joikaisella on oma uskonto, jota myös harjoittavat käytännössä.
Joukossa on myös kaksi jehovantodistajapoikaa, yksi babtisti, yksi katolilainen ja yksi muslimi, joista jokainen on kysynyt, voisinko olla heille isä. Vastasin siihen, että TOTTA KAI. Jokainen heistä on orpo.
Ja mikä on ollut tämän kaiken opetus? Opetus on se, että lähimmäisen rakkaudessa ei auttajan tai autettavan uskonnollisella vakaumuksella ole merkitystä. Jokainen heistä tietää, että olen muslimi, mutta olen myös heille se viimeinen oljenkorsi.
Haluan auttaa heitä, koska islamin uskon yksi peruspilareista on almujen antaminen köyhille. Koen sen henkisenä ja hengellisenä rikkautena, että voin tehdä tällaista työtä.
Ja lopuksi, haluan muistuttaa, että en koskaan toimisi niin, että tyrkyttäisin jollekin omaa uskontoani. Islam on minun tieni ja piste. Jollekin toiselle voi olla tarkoitettu toinen tie, mutta se ei saa olla esteenä lähimmäisenrakkaudelle.
Mikä on elämän tarkoitus? Mun mielestä niitä on kaksi:
- Aito nöyryys Jumalan edessä
- Pyyteetön ja ehdoton lähimmäisenrakkaus
Khalil
Vastaukset 2
Vanhimmat
varoovasti hiipii alta sillan
alta sillan..
Elämäntarkoitus, noudattaessa Hyvin teet.
Jeesus antoi itsensä = Jumalan sovitus .
Hän on Tie Totuus ja Elämä .
"Jollekin toiselle voi olla tarkoitettu toinen tie, mutta se ei saa olla esteenä lähimmäisenrakkaudelle.
"
Jos olisi ilta niin tälle kohottaisin kyllä maljan. Pyyteetön lähimmäisenrakkaus ja hyvät teot itsen tai "kohteen" näkemyksestä riippumatta. Ateisti hymyilee leveästi :D
***