Muistellaanpa, mistä keskusta syntyi, se voi valaista nykytilannetta hieman.
Ensin oli Maalaisliitto, kärkihahmoinaan Kekkonen, Virolainen, Karjalainen ja nuori Väyrynen.
Sitten alkoi maaseudun väki vähetä, kun Maalaisliittolainen keskittämispolitiikka keskitti maataloustuotannon suurtiloille ja elintarvikejalostuksen suurtilojen tuottajaosuuskuntien meijereihin, myllyihin ja teurastamoihin. Pientilalliset ajettiin kaupunkeihin, Ruotsiin, Austraaliaan ja Amerikkaan.
Mun maaseudulta alkoi äänestäjäkunnan pakeneminen muualle, keksittiin, että Maalaisliiton pitää saada äänestäjikseen kaupunkilaisia, ja niin muutettiin Maalaisliitto Suomen Keskustaksi. - Pelkässä hämäämismielessä.
Hämäys onnistui niin hyvin, että nuori Paavo Väyrynen sai aikaiseksi jopa "keskiryhmien yhteistyön" ja sen päätteeksi Liberaalisen kansanpuolueen sulautumisen keskustaan ja kuoleman.
Näiltä jäljiltä hämäys on jatkunut siten, että keskusta on EU:ssakin liittynt liberaalien ryhmään, yhdessä yltiöoikeistolaisten talouslibertaristien kanssa, joiden tavoite on mm. kaiken maataloustuen lopettaminen ja markkinoiden täydellinen vapauttaminen kaikesta valtioiden kontrollista ja julkisen sektorin supistaminen ns. yövartijavaltioksi.
Joku minua paremmin poliittisen historian nhallitseva osaa varmaan heittää kehiin lisää faktaa, kun lopputulos on se, että Maalaisliiton hämäys ei ole tuonut sille yhtään enempää kauunkilaisäänestäjiä, mitä Maalaisliitollakaan aikanaan oli.
Kepulla lieneekin edessään Hietasen ehdottama nimenmuutos City-keskustaksi, koska Suomen kaupunkien väestökasvun on ennustettu olevan 24% luokkaa vuoteen 2015 mennessä. Kyllä Vanhasestakin varmaan ennen pitkää jonkun cityn asukas tulee Nurmijärven tulevien kuntaliitosten myötä.
Ensin oli Maalaisliitto, kärkihahmoinaan Kekkonen, Virolainen, Karjalainen ja nuori Väyrynen.
Sitten alkoi maaseudun väki vähetä, kun Maalaisliittolainen keskittämispolitiikka keskitti maataloustuotannon suurtiloille ja elintarvikejalostuksen suurtilojen tuottajaosuuskuntien meijereihin, myllyihin ja teurastamoihin. Pientilalliset ajettiin kaupunkeihin, Ruotsiin, Austraaliaan ja Amerikkaan.
Mun maaseudulta alkoi äänestäjäkunnan pakeneminen muualle, keksittiin, että Maalaisliiton pitää saada äänestäjikseen kaupunkilaisia, ja niin muutettiin Maalaisliitto Suomen Keskustaksi. - Pelkässä hämäämismielessä.
Hämäys onnistui niin hyvin, että nuori Paavo Väyrynen sai aikaiseksi jopa "keskiryhmien yhteistyön" ja sen päätteeksi Liberaalisen kansanpuolueen sulautumisen keskustaan ja kuoleman.
Näiltä jäljiltä hämäys on jatkunut siten, että keskusta on EU:ssakin liittynt liberaalien ryhmään, yhdessä yltiöoikeistolaisten talouslibertaristien kanssa, joiden tavoite on mm. kaiken maataloustuen lopettaminen ja markkinoiden täydellinen vapauttaminen kaikesta valtioiden kontrollista ja julkisen sektorin supistaminen ns. yövartijavaltioksi.
Joku minua paremmin poliittisen historian nhallitseva osaa varmaan heittää kehiin lisää faktaa, kun lopputulos on se, että Maalaisliiton hämäys ei ole tuonut sille yhtään enempää kauunkilaisäänestäjiä, mitä Maalaisliitollakaan aikanaan oli.
Kepulla lieneekin edessään Hietasen ehdottama nimenmuutos City-keskustaksi, koska Suomen kaupunkien väestökasvun on ennustettu olevan 24% luokkaa vuoteen 2015 mennessä. Kyllä Vanhasestakin varmaan ennen pitkää jonkun cityn asukas tulee Nurmijärven tulevien kuntaliitosten myötä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Puuta heinää pohjalta?
Herättelyä nimen omaan.
Historian tunteminen on nykyisyyden ymmärtämisen äiti. ;-)
"Re: Re: Jaha - taas yksi kepulainen nimmari lisää..
Lähettäjä: Vesa Kaitera (& Oiva Härkönen) 26.4.2002
> > ”Sen sijaan on olemassa sellaisia yleisiä tekijöitä, joita Kokoomus ei ole pystynyt muuttamaan ja jotka pitävät sen hallituksen
> > ulkopuolella...On paljon ihmisiä, jotka eivät ollenkaan muista, mikä meidän asemamme tässä Euroopassa on. Me olemme ainoa
> > suuren Neuvostoliiton naapureista, jossa on länsimainen järjestelmä...
> > Meidän täytyy hallitusta muodostettaessa ottaa huomioon, että sen on oltava joka suhteessa toimintakykyinen. Minä olen ollut
> > sellaisessa yrityksessä, joka epäonnistui. Enkä toista kertaa lähde."
> Nuo Virolaisen sanat tuovat aivan oikein esille ne ulkopoliittiset syyt, joiden takia Kokoomus vielä 70-luvun
> lopulla oli hallitukseen kelpaamaton.
Asia ei kylläkään ollut niin. Kokoomuksen piti hallituksen ulkopuolella se, että Keskusta halusi pelata Kokoomuksen eduskuntapaikoilla eikä SDP halunnut päästää hallitukseen yhtä pahaa kilpailijaa lisää. Honka-liiton kaatumisen jälkeen ulkopolitiikka ei sinänsä vaikuttanut hallituksien muodostamiseen, koska Kekkosen dominoiva vaikutus tunnustettiin kaikissa puolueissa, myös Kokoomuksessa. Kun 80-luvun puolivälissä Väyrynen rupesi tekemään hajurakoa demareihin maksimoidakseen mahdollisuutensa vuoden 1988 presidentinvaaleissa, SDP rupesi pitämään Suomisen johtama Kokoomusta pienempänä pahana kuin Väyrysen johtamaa Keskustaa.
> Asiahan sai alkunsa siitä, että demareissa pääsi valtaan 60-
Tarkoitit tietenkin 50-luvun.
> luvun lopulla ninnsanottu asevelisosialistien porukka. Sitä johti Leskinen ja Tanner. Tannerista tehtiin demareiden
> puheenjohtaja. Tämä klikki liittoutui Kokoomuksen kanssa, josta Junnila oli saanut vahvan otteen.
Junnillalla oli sikäli vahva ote että hän oli vuoden 1955 puoluekokouksessa varsin lähellä tulla valituksi Kokoomuksen puheenjohtajaksi. Vuonna 1960 Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Hetemäki oli saanut Maalaisliiton, pienten porvariryhmien ja Sos.dem.opposition kanssa aikaan sopimuksen yhteisestä hallituksesta, muta Kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö kärjessään Junnila kaatoi tämän sopimuksen. Se ei halunnut osallistua SDP:n sisäiseen kiistaan tukemalla oppositiota. Moraalisesti Kokoomuksen eduskuntaryhmän ratkaisua voidaan pitää ansiokkaana, poliittisesti ei. Tämän jälkeen suuttunut Hetemäki erosi eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikalta ja rupesi keskittymään entistä enemmän vaikuttamiseen talouselämän piirissä.
> Joukkoon liittyi myöhemmin vielä Vennamo puolueineen. Joitakin ruotsalaisten johtomiehiä
> > siihen kuului alusta lähtien. Joukkio perusti oikeistorintaman tavoitteenaan lopettaa Kekkosen johtama ystävyyspolitiikka
> > Neuvontoliiton kanssa ja Kekkosen kaataminen.
Tuo on maalailiittolainen "virallinen" totuus. Mutta todellinen tilanne oli monisyisempi. Maalaisliitto ei suinkaan ollut yksimielisesti Kekkosen ulkopolitiikan takana, eivätkä kaikki honka-liittoon osallistuneet voimat sitä vastaan. Kyse oli paljolti myös Kekkosen persoonasta ja tavasta maksimoida oma vallankäyttönsä. Tämä suututti oikeistodemareita ja suurta osaa kokoomuslaisista. Kekoen puolestaan ei tehnyt juuri mitään parantaakseen välejään hänen potentiaalisiin vastustajiinsa. Itse asiassa hän usein tahallaan kärjisti tilannetta. Kekkonen oli avoimesti kokoomusvastainen poliitikko, ja tämä asenne hänen kohdallaan lientyi vasta hänen viimeisinä presidenttivuosinaan, jolloin hän ei enää henkilökohtaisesti vastustanut Kokoomuksen hallitukseentuloa, mutta muut tekivät sen kyllä hänen puolestaan.
SDP:n tannerilainen siipi ei hakenut yhteistyötä Kokoomuksen kanssa an sich, vaan se oli reaktio Kekkosen ja Maalaisliiton operaatioille. Tannerilaiset tunsivat, että Kekkonen koetti eristää heidät jokseenkin kaikesta poliittisesta vallankäytöstä, ja että hän ja Maalaisliitto tukivat SDP:n oppositiota maksimoidakseen omaa valtaansa (tässä he varmaan olivat oikeassa). Kokoomuskortti oli tannerilaisten hätävarjelua, he saattoivat kuitenkin luottaa Kokoomuksen peruslinjaan, kuten Fagerholmin demarihallitus oli voinut tehdä 1949. Honka-liittoa yhdisti tarve pudottaa Kekkonen maan pinnalle omista sfääreistään, siihen kuuluvilla puolueilla oli varsin paljon keskenään ristiriidassa olevia pyrkimyksiä.
Virolainen viittaa tuossa vuoden -57 hallitukseen, jonka tuo klikki kuodosti ja Fagerholmin III hallitus muodostettiin kesän 1958 vaalien jälkeen. Noissa vaaleissa vasemmisto sai niukan eduskuntaenemmistön ensimmäisen kerran itsenäisyytemme aikana, ja SKDL:stä tuli 50:llä paikallaan eduskunnan suurin puolue (sekä SDP että Maalaisliitto jäivät 48:aan paikkaan).
> johon myös kepu erehtyi menemään. Se joutui pian eroamaan, kun osoittautui, että se ei pystynyt hoitamaan N-liiton suhteita.
> Tannerilaisten päästyä valtaan puolueessa, demaripuolue hajosi ja SAK:kin hajosi.
Tannerilaiset saivat Leskisen johdolla yhden äänen enemmistön SDP:n vuoden 1957 puoluekokouksessa. Vähemmistöön jääneillä oli vahvat asemat ay-liikkeessä ja TUL:ssa. He perustivat oman puolueen, joka vuoden 1958 vaaleissa sai 3 paikkaa, 1962 2 paikkaa ja 1966 7 paikka (valliliitot SKDL:n kanssa auttoivat) ja jäi sen jälkeen ilman paikkoja.
> Tämä oikeistorintama ei tajunnut, että me sodan hävinneenä ja meille saneltujen Pariisin rauhansopimuksen ja YYA-sopimusten
> olimme joutuneet N-liiton etupiiriin, jonne länsivallatkin meidät auliisti hylkäsi. Meidän piti ottaa kaikessa huomioon
> neukkujen mielipide. Rintaman huipentuma olikin sitten Honka-liitto, jonka avulla aiottiin kaataa Kekkonen.
> Kekkonen piti pintansa, eikä ottanut toista kertaa tuota porukkaa hallitukseen. Maata jouduttiin hallitsemaan vuosikausia
> maalaisliittoon tukeutuvien vähemmistö- tai virkamieshallitusten avulla. Lopulta demareissa alkoi tapahtua, Leskinen teki
> täyskäännöksen ja Tanner joutui eroamaan. Paasio tuli puheenjohtajaksi ja puolue niinkuin SAK:kin taas yhtenäistyivät.
> Niinpä maata voitiin taas hallita normaalisti maalaisliittoon ja sosialisdemokraatteihin nojautuvilla enemmistöhallituksilla.
> Mutta Kokoomus jäi edelleen sodan aikaisiin juoksuhautoihin, eikä ollut vielä aikoihin kelvollinen hallitukseen.
Tuo väite ei kylläkään pidä paikkaansa.
> Tuon oikeistorintaman suurin vihollinen oli N-liitto ja päävastustaja maalaisliitto. Se haki tukea silloisilta neukkujen
> vihollisilta , länsimailta. Paljolti samantapainen tilanne on nytkin: Lipponen on koonnut ympärilleen oikeistorintaman, jonka
> mielestä suurin uhka on Venäjä ja päävastustaja kepu. Se on viemässä meitä lännen helmaan kannattamalla EU:n
> liittovaltiokehitystä ja hivuttamalla maata Natoon.
> Tuo Tannerin oikeistorintama ei onneksi päässyt valtaan, mutta tämä nykyinen on paljon vaarallisempi, se on jo hallinut 7
> vuotta. Sinä aikana se on lähellä tuhota itsenäisyydemme ja harjoittamallaan äärimmäisen oikeistolaisella sisäpolitiikalla
> on jo tuhonnut maan sosiaalisen ja alueellisen rakenteen.
On toisaalta hyvä, että keskustalaiset avoimesti tunnustavat, kuinka oikeistolaista politiikkaa sateenkaarihallitukset ovat ajaneet ja että Keskustalla on pyrkimys kääntää kurssia vasemmalle. Monet keskustalaiset kirjoittajat ovat väittäneet, että Kokoomus vain matelee Lipposen edessä ja että Keskustan voitto katkaisi SDP:n kuningastien ja palauttaisi "tosiporvarilliset" arvot kunniaan. Tässä mielessä yllä kommentoimani kirjoitus on pari pykälää rehellisempää tekstiä."
On itse asiassa suomalaisen yhteiskunnan kohtalon kysymys.
Aivan liikaa keskustelemme maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmista.
Heidän osaltaan kotouttamistoimet sujuvat keskimääräistä paremmin. He ovat lähtökohtaisesti onnellisia päästessään yhteiskuntaan, jossa ainakin periaatteessa ihmisten tasavertaisen kohtelun periaate on kunniassa.
Merkittävämpi ongelma on maatalousperäisen väestön kotouttaminen taajamayhdyskuntien täysivaltaisiksi jäseniksi.
Vietettyään vaikkapa 40-vuotta uunin pankolla, olisi sieltä ihmisten ilmoille tuleminen suuri saavutus kenelle hyvänsä meistä.
Millä tavoin rakennamme kestävän sillan maatalousvaltaisen yhteisön jäsenelle navetan takaa lähiöbaariin? Jo se siirto on sinänsä suuri, mutta jos meidän täytyisi kotouttaa heidät vielä osaksi toimivaa yhdyskuntarakennettamme, niin siinäpä riittää haastetta vähintään kolmelle tai neljälle hallitukselle.
Aikakin tietysti hoitaa osan ongelmista, mutta ei kai sen varaan voida jättäytyä.
Kirjoituksesi oli hyvä oivallus ja sai hymyn huuleen. Silti yritän nyt kirjoittaa vakavalla mielellä.
Minusta pitäisi ymmärtää niitäkin ihmisiä, jotka haluavat elää kotiseudullaan ja siinä kulttuurimiljöössä, mihin ovat syntyneet. Kepun perinnealueilla tämä on maakunnallista kulttuuria, mihin liittyy voimakkaampia yhteenkuuluvaisuuden tunteita kuin kaupunkilaisilla. On etelä-, keski- ja pohjoispohjanmaalaisia, etelä- ja poshjoissavolaisia jne. Pohjanmmaalla on ollut myös keksiliäisyyttä lakeuksien autiuteen. Se on ollut joskus esim. kiertävien kulkukauppiaiden (mattokauppiaat ja huonekalukauppiaat) paratiisi.
Erityisenä ongelmana tässä on ollut maan elintason kehittyminen ja se, että koko maata on pitänyt yrittää vetää samassa tahdissa. Kepualueilla ei ole ollut omia eväitä tähän samatahtisuuteen, minkä vuoksi on sitten politiikan keinoin sosialisoitu kaupungeissa ansaittua rahaa maaseudulle ja syrjä-Suomeen. Se puolestaan aiheuttaa eripuraa ja ihan oikeutetustikin.
Jos olisi voitu sopia eritahtisesta elintason noususta, kiistoja ei olisi päässyt syntymään. Kun maaseutu halutaan pitää maaseutuna, sen taloudellinen kantama ei ulotu paljon 70-lyvun elintasoa korkeammalle. Tämä olisi pitänyt hyväksyä hinnaksi siitä, että on elämisen oikeus syntysijoillaan ja omassa kulttuuriympäristössä. Valtio olisi taannut lähinnä kunnollisen terveydenhoidon ja koululaitoksen palvelut, jotta uudelle sukupolvelle annettaisiin tiedolliset eväät hakeutua muualle, jos heillä ei enää ole yhtä palavaa kotiseuturakkautta kuin vanhemmillaan.
Venäjällä tällainen epätahtisuus on nykyisinkin hyvin nähtävissä. Jokainen voi tehdä siitä veratiluja käymällä esim. Moskovassa tai Pietarissa ja sitten jossain Sortavalan seudun maaseutupitäjissä. Venäjän kaupungeissa on siirrytty elintason nousun mukaiseen moderniin kaupunkielämään, mutta maaseutu elää yhä 1920-lukua, ellei jopa sitä edeltäviä aikoja. Meillä ei tarvittaisi ihan näin radikaaleja eroja, mutta esimerkiksi kontrastista se kelpaa.
On sulaa hulluutta yrittää vaatia lakeuksille ja maaseudulle yleisemminkin kaikkea sitä mitä kehittynyt kaupunkikulttuuri ja -rakenne tuottaa.
Keskustapuolue ei tätä näytä ymmärtävän, vaan pyrkii jääräpäisesti jatkamaan tätä kestämätöntä kehitystä.
Onhan selvää esim. kulttuuripalveluiden osalta, ettei esim. teatteri, ooppera ja konserttipalvelut voi saavuttaa lakeuksilla pääkaupunkiseudun tasoa ja laatua.
Tämän varmaan moni kepulainen mielessään tosiasiassa hyväksyykin, sillä eivät Pohjois-Savon peräpitäjien isännät Helsingin reissuillaan oopperan lämpiöitä juuri täytäkään.
Jossain määrin on kyettävä vielä voimakkaammin asettaa kysymys siitä, onko ja missä määrin koko Suomen asuttuna pitäminen oikeaa ja järkevää aluepolitiikkaa.
Maataloustuotannon osalta panostus on tehtävä niissä osissa Suomea, jossa kasvuolosuhteet ovat edullisimmat ja näin turvattava kotimaista maataloustuotantoa.
Tiettyjen itäisten osiemme ja Lapin kohtalo on sitten toinen. Jääkö sille lopultakaan parin maakuntakeskuksen ulkopuolella muuta kuin elämys- ja luontomatkailupalvelujen tuottajan rooli.
Saattaa kuulostaa kylmältä, mutta kansakunnan kokonaisedun kannalta näitäkin vakavia kysymyksiä on syytä miettiä.
EU-maiden väestöjakaumaa tarkasteltaessa suurimmassa osassa jäsenmaita asuu kaupungeissa yli 80% väestöstä. Suomessa ja esim. Portugalissa kuitenkin alle 70%.
Niinpä on ennustettu, että Lissabonin ja Helsingin väkiluku kasvaa reilut 20% vyuoteen 2015 mennessä.
...olet tuossa kuin tuolla minun avauksessani, jossa juutuit pohjamutiin.
Mutta toki tuo Maalaisliiton syntykin mielestäni kaipaisi perusteellisemman pohjustuksen, sillä Kekkonenhan tuli vasta paljon myöhemmin kuvaan, ja oli puolueessaan hyvin kiistanalainen ja voimakkaasti vastustettu henkilö kaapatessaan puolueen valtaansa göbbelsmäisen nerokkaan "propagandaministerinsä" Arvo Korsimon johdolla.
Mutta oikeassa olet kepun myöhemmän historian lyhyessä kuvauksessasi, myös sen nimenvaihdosten syissä.
En nyt ehdi tästä enempää, kun olen lähdössä viikkojumppaani, mutta tuolla avauksessani annoin sinulle vielä vastineen, jonka tietoosi tulemisen haluan varmistaa näin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000022898273
Olen kommentoinut vastaustasi.
Kepun historiasta voisit joskus mielipidettä heittää, kun taidat sitä tuntea minua yksityiskohtaisemmin.
Virolaisen puheenjohtajakaudella maalaisliitto muutti nimensä keskustapuolueeksi, josta Kari Suomalainen käytti piirroksissaan lyhennettä kepu. Se ei sopinut puheenjohtajaksi tulleelle Paavo Väyryselle, jonka puheenjohtajakaudella puolueen nimeksi vaihdettiin Suomen Keskusta r.p.
Kari piirsi kuvan, jossa Väyrynen kysyy: mitenkäs nyt nimittelet.
Karilla oli heti vastaus: SUOKUSTA!
Vahinko ettei nimitys tullut yleisempään käyttöön.
Maalaisliitto siellä on taustalla vaikka kuinka monta kertaa nimeä vaihtaisi. Samalla tavoin lehmänlanta tuoksuu kaikkien keskustalaisten varpaiden välistä, vaikka sitä yritetään peitellä.
...sen huvittuneisuuden, jolla mm. media suhtautui Väyrysen närkästelyyn kepu-lyhenteestä. Sehän on jäänyt ilmeisesti juuri tuosta syystä puhekieleen, kun median uutisissaan käyttämä (k) ei oikein luonnu puhuttavaksi.
Tässä oikeaa tietoa Keskustan historiasta
"Lyhyt historian oppitunti":
http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Me/Historia/Lyhyt_historian_oppitunti.iw3
Toisin kuin erään suuren puolueen historiatiedoista, Keskustan puheenjohtajia ei ole tarvinnut piilotella ja sensuroida pois luetteloista:
Tässä kaikki puheenjohtajat muita keskeisiä vaikuttajia taatusti ketään unohtamatta, ketään lisäämättä:
http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Me/Historia/Keskeisia_vaikuttajia.iw3
...subjektiivista tulkintaa nimenmuutoksen motiiveista.
, HERRA JÄBÄTYS ulosti housuihinsa julkisesti..Varsinaista hämäystä oli avauksesi monilta osin.
Jätit kertomatta varsinaisen faktan eli sen,että kaupunki sossut ja cidy-kokkarit antoivat omaa saamattomuutta tilaa keskustalle tulla kaupunkeihin. Poliittisesti kodittomat hakeutuivat tästä syystä keskustan kannattajiksi.
-"Ensin oli Maalaisliitto, kärkihahmoinaan Kekkonen, Virolainen, Karjalainen ja nuori Väyrynen." Valhetta
-"Sitten alkoi maaseudun väki vähetä, kun Maalaisliittolainen keskittämispolitiikka keskitti maataloustuotannon suurtiloille ja elintarvikejalostuksen suurtilojen tuottajaosuuskuntien meijereihin, myllyihin ja teurastamoihin. Pientilalliset ajettiin kaupunkeihin, Ruotsiin, Austraaliaan ja Amerikkaan."
Herra JÄBÄTYS olisi siis kahlinnut maaseudun suurperheet alle 10ha pikkutiloille. Puolan maataloudessa vallitsee vielä HERRA JÄBÄTYKSEN ihanne tila.
-".., kun lopputulos on se, että Maalaisliiton hämäys ei ole tuonut sille yhtään enempää kauunkilaisäänestäjiä, mitä Maalaisliitollakaan aikanaan oli¨" NÄIN HERRAJÄBÄTYKSEN suu ulostaa selvää paskaa.
Maatalousväestön osuus kepun kannattaja- kunnasta on alle 10%. Kun haet selitystä miksi keskusta näin totaalisesti ja voimallisesti tuli kaupunkeihin, saat se kysymällä vanhoillisilta CIdY-puolueilta Sossuilta ja kokkareilta miksi nämä saatanan tunarit huonolla asioiden hoidolla tekivät keskustalle tilaa asettua asutuskeskuksiin pysyvästi.
Ps. oli muuten Suomen onni, että keskusta täytti tämän poliittisen tyhjiön.
Puuta heinää tarinoilleen.
Kokee toisten nolaavan itsensä vaikka aivan
omatoimisesti tekee sen itse.
Kiertää mielipiteitään jos on huomannut
yleiseti ottaen negatiiviseksi.
Kannattaa miettiä onko keskustelu politiikasta
kaverin kanssa joka ei tiedä varmaksi mielipiteitään
ja heittää juttua mitä mieleen juolahtaa
kuitenkaan esittämättä faktaa.
Karkuun on lähtenyt monta kertaa kun ei enää
kykene keskusteluun.
Kyllähän ns.vitsinä voi kaverin kanssa keskustella,mutta oikeasti poliittinen keskustelu
on toinen juttu.Se on sama kuin keskustelisi
kaverin kanssa joka laukoo mielipiteitä perehtymyttä lainkaan asioihin.
Entinen opettajani sanoi "On parempi esittää
tietämättömyyttä kuin tyhmyyttä" eli toisinsanoen
olla esittämättä mielipiteitä asioista joihin
ei ole perehtynyt.
Kalikka taisi osua, kun koira älähti?
Vai esitelläänkö vanhoja?
Kannattaa varoa nolaamasta itseään.
Vitsipalstojakin on jos ei kykene poliittiseen keskusteluun.
Siellä voi kiertää reiluja vastauksia ja
puhua puuta heinää ilman järkevää perustetta.
Siellähän voi noita koirajuttuja pistää
sekaan jos ei löydy oikeaa vastausta.
... erikoisena kokoomukselaisena itkeä sitä, että maassa on maatalous saatu kannattavaksi samoilla ehdoilla kuin muuallakin Länsi-Euroopassa tilakokoa kasvattamalla. Nykyisillä hinnoilla ei pientiloja kannata viljellä. Jos olisimme pitäneet saman rakenteen, kuin sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, emme voisi olla EU:n jäsen ja pientilojen elättäminen vaatisi paljon enemmän tukiaisia ja suljetut markkinat.
Jos kuvittelet Suomen pystyvän kilpailemaan elintarviketeollisuuden raaka-ainetuotannossa vapailla markkinoilla niiden maiden kanssaq, joissa saadaan 2-3 satoa vuodessa, niin kuvittelet mahdottomia.
Suomessa ei tavoiteltu mitään kannattavuutta, kun pientilat tapettiin, se oli silkkaa ahneutta, kun elinkelpoisia tiloja keskitettiin suurtiloiksi yksinomaan siitä syystä, että tuottaja tienaisi mahdollisimman paljon tukiaisia ja saisi suurtuotannon hyödyn myös tuotantonsa myynnistä.
Näin autioitettiin maaseutu, mitä nyt vikistään ja yritetään panna Lipposen hallitusten syyksi niin kuin sinäkin jatkuvasti selittelet täysin totuuden vastaisesti.