Adventisti on kuin kakara, jota kukaan ei halua leikkiin mukaan, mutta joka aina sinne änkeää. Jotenkin näin kuvailisin heidän pyrkimistään muiden kanssa kristityiksi. Kristittyjähän oli jo ennen adventistejakin ja adventistit ottivat heihin pesäeron. Mutta kristityn nimen, joka oli muiden hankkima, he olisivat omineet itselleen. Sama ilmiöhän on joka paikassa, missä heuitä on muiden ihmisten joukossa. Missään he eivät ole luonnollisesti yhteisöön kuuluvina ihmisinä. He ovat aina jotain kummajaisia.
Adventisti on ihan kuin kakara
olenko oikeassa, taas?
8150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
epävakaan tai torjutuksi tuleen lapsen taustan omaavia kenties jo aikuiseksi varttuneita henkilöitä. Jos henkilöllä on ollut rakastava ja turvallinen kotitausta, niin hän luonnostaan uskoisi hyvää itsestään ja kykenisi luomaan hyvän ja turvallisen kanssakäymisen suhteen toisiin ihmisiin ja ylläpitämään sitä. Näin sosiaalipsykologiassa tutkimustulokset antavat meidän ymmärtää.
Miksi joillakin kirjoittajilla on niin valtavan voimakas tarve riidellä ja tuomita toisia? Mitä se kertoo heidän käsityksistään itsestään ja heitä ympäröivästä maailmasta? Millaiset toimintamallit ohjaavat heidän ajatteluaan, suunnitelmiaan ja käyttäytymistään? Sisäiset toimintamallit, jotka meidän ajatteluamme, suunnitteluamme ja toimintaamme ohjavat rakentuvat juuri näille lapsuuden aikaisille kiintymyssuhteille (turvallinen, epävakaa tai torjuva). Kun kiintymyssuhteet ovat kerran muodostuneet, niin niillä on taipumus säilyä.
Monella adventistilla on ollut suuri etuoikeus omistaaa rakastavat vanhemmat eli heidän lapsuudenaikaiset kiintymyssuhteensa heidän ja vanhempien välillä ovat olleet turvalliset. Tämän tulisi antaa hyvät mahdollisuudet ennustaa minäkäsityksen muodostuvaan hyväksi eli vahvaksi ja heillä pitäisi olla hyvät mahdollisuudet rakentavaan kanssakäymiseen toisten kanssa. Tämä näkyy vertaissuhteissa leikkikentillä, koulussa koulutovereiden kanssa ja oppitunneilla opettajan ja oppilaan välisessä kanssakäymisen suhteessa.
Aikuisiän romanttista rakkaussuhdettakin on tutkittu kiintymyssuhteen näkökulmasta. Ne tutkittavat, jotka raportoivat turvallisesta kiintymyssuhteesta omiin vanhempiinsa, heillä näyttää olevan parhaimmat edellytykset luoda läheinen ja kestävä rakkaussuhde partneriin ja ylläpitää sitä.
Mielestäni kannattaa itsekunkin hetkeksi pysähtyä ajattelemaan omaa käyttäytymistään ja pohtia sitä, miksi ajattelen ja toimin niin kuin toimin? Siunausta teille kaikille. Näistä ja muista vastaavista elämää lähellä olevista asioista olisi ollut kiinnostavaa keskustella, mutta ne tilaisuudet on tuhlattu kaikenlaisella riitelemisellä!
Kun tuolla maallisella psykologialla pyörittelet (aina syy jossain muussa kuin ihmisessä itsessään ja asennoistumisessaan), niin pyöritteleppäs nyt koko kuva Ellen Whitestä. Mikäs hänellä oli lapsuudessa vialla, kun alkoi vääräksi profeetaksi?
Tekstini lepää John Bowlbyn kiintymysteorian (Attachment theory) pohjalla. Sitä on käytetty paljon käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa. Tätä teoriaa on käytetty myös teologien keskuudessa uskontopsykologisessa tutkimuksessa.
Niin täytyyhän sinun adventtikikirkossasi käyttää noita maallisia oppejasi, kun siellä on maallisia ihmisiä. Uskoville ei noista psykologioista ole käyttöä.
Mutta taas kiersit vastaamasta kysymykseen, joka oli: Kun tuolla maallisella psykologialla pyörittelet (aina syy jossain muussa kuin ihmisessä itsessään ja asennoistumisessaan), niin pyöritteleppäs nyt koko kuva Ellen Whitestä. Mikäs hänellä oli lapsuudessa vialla, kun alkoi vääräksi profeetaksi?
tekemäsi ehdotus tarkoittaa ns. tapaustutkimusta, jossa teoriataustana käytettäisiin Kiintymysteoriaa ja menetelmänä kvalitatiivista otetta. Tämä vaatisi verrattain suurta asiaan paneutumista, mutta se olisi hyvinkin mahdollista. henkilöä itseään ei enää voi haastatella, mutta tutkittavasta on kuitenkin runsaasti luotettavaa tietoa, joten tuktimuksen tekeminen on mahdollista. Nyt tässä vaaditaan tutkijalta etäisyyden ottamista tutkimuskohteestan, jotta tutkimustulokset olisivat luotettavia. Ymmärrän hyvin tehtävälle asetettavat vaatimukset. Kiitos ajatuksesta. Siunausta sinulle.
Eikös sinulla nyt ollut valmista teoriaa sitten Ellen Whitestä?
Oletko tietoinen, että Uuden Testamentin opetukset sisältävät piilotettuna koulupsykologiasta poikeavaa oikeaa psykologiaa. Ne toimivat Jeesuksen opetusten mukaan tehtyinä luonnollisella tavalla ja ovat ymmärrettyjä koko luomakunnan käyttäytymisessä. Eläimetkin ymmärtävät sitä.
Elämäkerrallista tutkimusta tehtäessä voidaan tutkittavan elämä jakaa tiettyihin jaksoihin. Nyt voisin ajatella, että tutkittavan henkilön elämän alkuosa eli lapsuus kannattaisi tutkia seikkaperäisesti. Muita jaksoja kuten nuoruutta, varhaisaikuisuutta, keski-ikää ja vanhuutta voisi käsitellä lyhyemmin.
Tutkimusperiaatteista tietämätön saattaa kuvitella, että hän voisi vetää tiettyjä johtopäätöksiä ihan lonkalta tai jonkin vähäisen kirjallisen lukemisensa perusteella, mutta valitettavasti näin ei tehdä tutkimustyötä eikä saavuteta luotettavia tuloksia.
Ellen G. Whitesta on tutkijalla käytettävissään paljon lähdeaineistoa sekä muutamia vielä elossa olevia henkilöitä, joita tutkija voi harkita haastatella. Näin lonkalta en tässä koneen ääressä halua antaa sen enempää valmiita tutkimustuloksia.