Uskonto on

Uskonto ja uskovaisuus on yhteiskunnan hyväksymä ja ylläpitämä mielenvikaisuuden muoto.Jos minä ateistina puhuisin yhtä järjettömiä juttuja kuin uskovaiset minut toimitettaisiin kiireesti hoitoon.Uskovaiset sensijaan saavat heittää miten paksua legendaa hyvänsä eikä mitään tapahdu,sääliviä katseita ja päänpyörittelyä korkeintaan.Mutta jos meikäläinen pistää esimerkiksi sellaisen tarinan että Kuussa asuu tonttuja niin johan minua hulluna pidettäisiin,siitä huolimatta että kukaan ei voisi mitenkään todistaa väitettäni vääräksi.Joku voisi tietenkin väittää vastaan ja sanoa että miksei astronautit nähneet näitä kuutonttuja jos niitä kerran on olemassa.Mutta minäpä en siitä hätkähtäisi vaan väittäisin että kuutontut voivat halutessaan muuttua näkymättömiksi.Saattaisin vielä ottaa esille Suuren Tonttukirjan ja lukisin sieltä valittuja kohtia epäuskoiselle idiootille.Kaikkiin epäuskoisten todisteluihin minulla olisi vastaveto.Kuten huomaatte minun tonttuväitteeni on täysin SAMANARVOINEN uskovaisten huuhaajuttujen kanssa mutta eroa on vain siinä että uskovaisten järjettömät väitteet ovat SALLITTUJA ja minun aivan sisällöltään samanarvoinen väitteeni on KIELLETTY.
241036
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Espoolainen UFO-intoilija Rauni Luukkanen väitti aikoinaan, että kuun pimeällä puolella on saksalaisten tiedemiesten ylläpitämä avaruusasema. Kolme tuhatta tutkijaa kuulemma salakuuntelevat miljoonien ihmisten ajatuksia huippumoderneilla laitteilla. Rauni-rouvaa EI passitettu mihinkään laitokseen, vaikka esiintyi monissa TV-ohjelmissa väitteineen. Muuten! Kerrot, että tonttuväitteesi on samanarvoinen maailman pääuskonnon ja sen vuosisataisten todistajien ja tradition kanssa. Millaista pinnallista ylimielisyyttä ja täydellistä suhteellisuudentajun puutetta! Ehkä sinun sittenkin kannattaisi käydä tarkistuttamassa pääsi, vaikka et tonttuilisikaan.

Äänestä
  • UFO-tutkimusta ei rahoiteta valtion pussista, ellei ole jo jonkinlaisella eläkkeellä.

    Äänestä

  • Tonttuväite on täysin samanarvoinen kaikkien uskontojen kanssa.Nimittäin siinä mielessä että niitä ei voi millään keinoilla todistaa oikeiksi tai vääriksi.Sinulta örvelöltä taisi jäädä tämä perustavaa laatua oleva pointti huomaamatta.Ei ole mielestäni mitään oleellista eroa siinä kuinka moni ihminen uskoo johonkin järjettömyyteen,uskonko minä yksin kuutonttuihin TAI JAHVEEN vai uskooko miljardi muuta,väitehän ON JÄRJETÖN SIITÄ HUOLIMATTA.Voit kyllä olla oikeassa siinä että minun pitäisi käydä nuppitohtorilla kun kirjoittelen tänne vaikka tiedän että kovinkaan moni täällä ei näistä viisastu.

    Äänestä

  • voi aivan hyvin olla olemassa jumalan hallitsemassa maailmassa, mikäli häntä on huvittanut luoda niitä. Ei siinä pitäisi olla mitään ongelmaa.

    Tonttujen ilmaantuminen jumalattomaan maailmaan on huomattavasti oudompaa.

    Äänestä

  • Elwen kirjoitti:

    voi aivan hyvin olla olemassa jumalan hallitsemassa maailmassa, mikäli häntä on huvittanut luoda niitä. Ei siinä pitäisi olla mitään ongelmaa.

    Tonttujen ilmaantuminen jumalattomaan maailmaan on huomattavasti oudompaa.

    Perätön sonta on perätöntä sontaa riippumatta siitä kuinka monta tuhatta ihmistä siihen uskoo.

    Äänestä

Monet uskonnolliset käsitykset ovat vääriä, mutta
monet käsitykset vastaavasti taas ovat oikeita - tai ainakin oikeansuuntaisia.

Esimerkiksi:
1.Ihmisen fyysisen kuoleman jälkeinen olemassaolo ja elämä on todellisuutta. Teoilla ja moraalilla on siis merkitystä sitäkin silmällä pitäen (=syy ja seuraus).

2. Tätä maailmaa kehittyneempiä ja korkeampia maailmoja on olemassa (taivaallisiakin tasoja
ja maailmoja, jotka ovat korkeimpia maailmoja).

3. Henkimaailma (muunmuassa Enkelihierarkiat) ovat olemassaolevia ja todellisia.

Tätä listaa voisi vielä jatkaakin, mutta ehkä teen sen toiste.

Äänestä
  • Mielenkiintoista. Vielä kun vähän esittäisit todistusaineistoa noiden puolesta... Todistustaakkahan on tunnetusti väitteen esittäjällä. Ja sanoisin vieläpä niin, että mitä fantastisempia väitteitä esittää, sitä tärkeämpää olisi myös perustella.

    Esimerkiksi jos väitän, että minulla on pitkä tukka, niin kenelläkään ei ole velvollisuutta pelkän väitteen perusteella uskoa väitettäni. Todennäköisesti monet uskovat, koska kysymys ei ole mitenkään tärkeästä väitteestä. Jos joku ei usko, on minun asiani todistaa hänelle, että tukkani tosiaan on pitkä.

    Taasen jos väitän, että tukan sijasta päästäni kasvaa sateenkaarenvärisiä sähköankeriaita, niin kukaan ei minua usko, ennen kuin pystyn pitävästi todistamaan väitteeni. Ja on nimenomaisesti minun asiani todistaa, että asia on näin, eikä muiden asia todistaa, että asia ei ole näin.

    Näin ollen, kun tulet esittämään tuollaisia fantastisia propositioita, kuten esim. sielun, "korkeampien maailmojen" (mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan) tai enkelien olemassaoloa koskien, on sinun asiasi osoittaa, että väitteesi ovat tosia.

    Äänestä

  • entinen-petteri kirjoitti:

    Mielenkiintoista. Vielä kun vähän esittäisit todistusaineistoa noiden puolesta... Todistustaakkahan on tunnetusti väitteen esittäjällä. Ja sanoisin vieläpä niin, että mitä fantastisempia väitteitä esittää, sitä tärkeämpää olisi myös perustella.

    Esimerkiksi jos väitän, että minulla on pitkä tukka, niin kenelläkään ei ole velvollisuutta pelkän väitteen perusteella uskoa väitettäni. Todennäköisesti monet uskovat, koska kysymys ei ole mitenkään tärkeästä väitteestä. Jos joku ei usko, on minun asiani todistaa hänelle, että tukkani tosiaan on pitkä.

    Taasen jos väitän, että tukan sijasta päästäni kasvaa sateenkaarenvärisiä sähköankeriaita, niin kukaan ei minua usko, ennen kuin pystyn pitävästi todistamaan väitteeni. Ja on nimenomaisesti minun asiani todistaa, että asia on näin, eikä muiden asia todistaa, että asia ei ole näin.

    Näin ollen, kun tulet esittämään tuollaisia fantastisia propositioita, kuten esim. sielun, "korkeampien maailmojen" (mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan) tai enkelien olemassaoloa koskien, on sinun asiasi osoittaa, että väitteesi ovat tosia.

    >>Näin ollen, kun tulet esittämään tuollaisia fantastisia propositioita, kuten esim. sielun, "korkeampien maailmojen" (mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan) tai enkelien olemassaoloa koskien, on sinun asiasi osoittaa, että väitteesi ovat tosia>>

    Korkeammista maailmoista:
    Maaplaneetta sijaitsee Linnunrata-galaksissa, jonka pituus on noin 100 000 valovuotta.

    Auringon kaltaisia tähtiä (aurinkokuntia ja tähtijärjestelmiä) Linnunradassa arvioidaan olevan noin 200-300 miljardia.

    Lähin suuri galaksi (Andromeda) sijaitsee 2,3 miljoonan valovuoden matkan päässä Maasta.

    Galakseja maailmankaikkeudessa on miljardeja ja
    kaukaisimman Maasta havaitun galaksin etäisyys
    on noin 13 000 000 000 valovuotta.

    *******
    Älyllisesti rehelliselle tuo todistaa ainakin sen, että elämää on runsaasti muuallakin kuin maaplaneetalla.

    Sen lisäksi, että elämää on fyysisellä tasolla, sitä on myös "ylifyysisillä" ja ihmisaisteille näkymättömillä tasoilla.

    Äänestä

  • ...maailmat kirjoitti:

    >>Näin ollen, kun tulet esittämään tuollaisia fantastisia propositioita, kuten esim. sielun, "korkeampien maailmojen" (mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan) tai enkelien olemassaoloa koskien, on sinun asiasi osoittaa, että väitteesi ovat tosia>>

    Korkeammista maailmoista:
    Maaplaneetta sijaitsee Linnunrata-galaksissa, jonka pituus on noin 100 000 valovuotta.

    Auringon kaltaisia tähtiä (aurinkokuntia ja tähtijärjestelmiä) Linnunradassa arvioidaan olevan noin 200-300 miljardia.

    Lähin suuri galaksi (Andromeda) sijaitsee 2,3 miljoonan valovuoden matkan päässä Maasta.

    Galakseja maailmankaikkeudessa on miljardeja ja
    kaukaisimman Maasta havaitun galaksin etäisyys
    on noin 13 000 000 000 valovuotta.

    *******
    Älyllisesti rehelliselle tuo todistaa ainakin sen, että elämää on runsaasti muuallakin kuin maaplaneetalla.

    Sen lisäksi, että elämää on fyysisellä tasolla, sitä on myös "ylifyysisillä" ja ihmisaisteille näkymättömillä tasoilla.

    "Korkeammista maailmoista:"

    Toki tiedän kaiken tuon. Millä perusteella ne ovat sitten "korkeampia"?

    "Älyllisesti rehelliselle tuo todistaa ainakin sen, että elämää on runsaasti muuallakin kuin maaplaneetalla."

    Olen samaa mieltä.

    "Sen lisäksi, että elämää on fyysisellä tasolla, sitä on myös "ylifyysisillä" ja ihmisaisteille näkymättömillä tasoilla."

    Ja taas esität fantastisen väitteen ilman perusteluja. Lienee tarpeetonta edes sanoa, mitä nyt toivoisin?

    Äänestä

  • ...maailmat kirjoitti:

    >>Näin ollen, kun tulet esittämään tuollaisia fantastisia propositioita, kuten esim. sielun, "korkeampien maailmojen" (mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan) tai enkelien olemassaoloa koskien, on sinun asiasi osoittaa, että väitteesi ovat tosia>>

    Korkeammista maailmoista:
    Maaplaneetta sijaitsee Linnunrata-galaksissa, jonka pituus on noin 100 000 valovuotta.

    Auringon kaltaisia tähtiä (aurinkokuntia ja tähtijärjestelmiä) Linnunradassa arvioidaan olevan noin 200-300 miljardia.

    Lähin suuri galaksi (Andromeda) sijaitsee 2,3 miljoonan valovuoden matkan päässä Maasta.

    Galakseja maailmankaikkeudessa on miljardeja ja
    kaukaisimman Maasta havaitun galaksin etäisyys
    on noin 13 000 000 000 valovuotta.

    *******
    Älyllisesti rehelliselle tuo todistaa ainakin sen, että elämää on runsaasti muuallakin kuin maaplaneetalla.

    Sen lisäksi, että elämää on fyysisellä tasolla, sitä on myös "ylifyysisillä" ja ihmisaisteille näkymättömillä tasoilla.

    "Älyllisesti rehelliselle tuo todistaa ainakin sen, että elämää on runsaasti muuallakin kuin maaplaneetalla."

    Juuri näin, ja tätä ei täällä kukaan ole edes kyseenalaistamassa. Sen sijaan haluaisin nyt jotain loogista todistetta väitteillesi siitä, että kuolemanjälkeinen olemassaolo on faktaa, tai että on olemassa jotain enkelihierarkioita.

    Äänestä

...valtio irti kirkosta \o/

Äänestä

Monissa tutkimuksissa on todettu, että uskonnolliset kokemukset aktivoivat aivoissa täsmälleen samoja alueita jotka aktivoituvat myös skitsofreenissä ja epileptisissä kohtauksissa. Myös niissä ihminen kuulee ääniä ja näkee näkyjä, jotka hänelle itselleen ovat täysin todellisia, mutta joita muut ihmiset eivät voi havaita.

Onkin varsin selvää, että nämä ns. uskonnolliset näyt ja kokemukset ovat vain sairaiden aivojen tuottamia hallusinaatioita epileptisten ja skitsofrenisten kokemusten tavoin. Ongelmahan on vain siinä etteivät nämä ihmiset itse tajua olevansa sairaita (no epileptikot nyt ehkä tajuavatkin, mutta skitsofreenikot yleensä eivät) ja kieltäytyvät jyrkästi hyväksymästä totuutta, koska he omasta mielestään tietävät "totuuden" ja kaikki muut ovat täysin väärässä! (Eikös vain kuulostakin surullisen tutulta...) Näitä "totuuden" näkijöitä ja kokijoita on meillä mielisairaalat ja suljetut osastot täynnä, mutta uskonnollisesti sairaat ovat yhteiskunnallisesti hyväksyttyjä ja saavat vapaasti jatkaa omaa mielisairasta touhuiluaan.
Säälittävää...

Äänestä
  • Ei pidä paikkansa olenkaan nuo alussa esittämästi väitteet. Mihin tutkimus tuloksiin viittaat? (Lähteet?)

    Äänestä

  • turha pitää totena kirjoitti:

    Ei pidä paikkansa olenkaan nuo alussa esittämästi väitteet. Mihin tutkimus tuloksiin viittaat? (Lähteet?)

    "Fanaattinen uskonnollisuus on pakkoneuroosi"
    Yleisesti puhuen ja ilmiötä kommentoiden, on käsittämätöntä, että vielä kolmannella vuosituhannella elää ihmisiä jotka eivät käsitä, että raamatulla ei ole sen kummempaa painoarvoa kuin millään muullakaan satukirjalla. Kuka tahansa voi kirjoittaa oman subjektiivisen raamattunsa, ja vedota siihen missä tahansa asiassa. On irvokasta kuinka pieni kiihkouskovaisten ryhmä yrittää saada mm. kaikkia koskevat lait säädettyä omien fundamentalisten subjektiivisten uskomustensa mukaisesti.
    Fundamentalistinen fanaattinen uskonnollisuus on obsessiivis-kompulsiivinen vakava pakkoneuroosi joka pitää ihmiset riippuvaisina, ahdistuneita ja aggressiivisina ja näin ruokkii ja edesauttaa muiden neuroosien ja psykoosien syntymistä. Uskonto ilmiönä on aiheuttanut enemmän kärsimystä ja tuhoa kuin mikään muu vitsaus ihmiskunnan historiassa, ja siksi uskonnon hoitaminen pakkoneuroosina tulisi ottaa yhteiskunnan järjestämän sairaanhoidon piiriin mahdollisimman pian.
    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen, jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta". Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE), saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm. San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).
    Ärsyttämällä ohimolohkoja magneettikentän avulla saadaan aikaan koehenkilön uskonnollisia vakaumuksia myötäileviä uskonnollisia kokemuksia (Dr. Michael Persinger et al.), esimerkiksi tunne jeesuksen, jumalan, allahin, jehovan, pyhän hengen, krishan jne. läsnäolosta ja huolenpidosta.
    Kiihkomielinen uskonnollisuus on aivojen toimintahäiriö ja pakkoneuroosi johon usein liittyy myös vakavan narsistisen persoonallisuushäiriön piireitä (vääristyneet käsitykset omasta erinomaisuudesta, roolista "jumalan valittuna", "jumalan" tahdon tulkitsijana ja ainoan oikean totuuden omistajana jne.). Lisätietoja kaipaavat voivat tutustua myös mm. asiaa käsittelevään artikkelliin Newsweek 5.7.2001, U.S. Edition; Section: SCIENCE AND TECHNOLOGY; Pg.50., tai New Scientist 21.4.2001 jne. Yhteiskunnan tulisikin pyrkiä hoitamaan uskonnon kanssa kamppailevia ihmisiä, ja tarjota tukiryhmiä ja psykiatrista apua uskonnosta eroon pyrkiville siinä missä muillekin mielenterveysongelmista kärsiville. Lisäksi Keskisuomalaisen toimituksen pitäisi tuntea oma vastuunsa, ja pidättäytyä julkaisemasta uskonnollisia kirjoituksia jotka lähinnä saattavat kirjoittajansa naurunalaiseksi. Nykyisellään Keskisuomalaisen yleisöosaston linja on lähinnä fanaattisilla ja subjektiivisilla uskonnollisilla teksteillä mässäilyä. "
    Eli tulisiko uskonnollisetkin mielisairaat hoitaa yhteiskunnan varoin? (Onko ongelma ehkä yksinkertaisesti liian iso hoidettavaksi?) Vai pitäisikö kirkon ottaa vastuu tekemisistään? Nykyiselläänhän valtio kustantaa jopa uskonnollista käännytystyötä yhteisillä varoilla.


    "Uskonnollisen kokemuksen aivoituksia ohimolohkoissa"
    Aivojen ohimolohkon erot voivat selittää uskonnollisten kokemusten syvyyttä ja eroja eri ihmisillä. Rohkean tulkinnan uskonnollisten kokemusten alkusyistä esittää BBC:n Horizon-tiededokumentti God on the Brain, Jumala aivoissa.
    Ohjelma esitettiin Britanniassa valtakunnan verkossa torstaina.
    Hyvin kiihkeästi uskonnollisten ihmisten aivot saattavat olla jo syntymästä erilaiset kuin muilla ihmisillä. Uskonnon vahvaksi kokeminen ei siis johtuisikaan ihan vapaasta tahdosta tai vastauksena ilmoitukseen ylhäältä.
    Jotkut neurologit alkoivat pohtia asiaa, kun eräät epileptikot kokivat hyvin ristiriitaisesti uskonnollisuutta. Epilepsiapotilas Rudi Affolter on esimerkiksi piintynyt ateisti.
    Siitä huolimatta hän koki 43-vuotiaana vahvan uskonnollisen näyn, jossa hän oli ei enempää eikä vähempää kuin itse helvetissä. "Olin hyvin masentunut ajatuksesta, että joudun viettämään siellä lopun ikääni."
    Brittiläinen tavallinen perheenäiti, mutta epileptikko Gwen Tighe puolestaan luuli synnyttäneensä Jeesuksen. Hän nimitti aviomiestään Joosefiksi ja itseään Mariaksi.
    Professori V. S. Ramarchandran Kalifornian osavaltion yliopistosta San Diegosta uskoo, että tietyt aivojen osat vaikuttavat tällaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.
    Hurmoksen tai kokemuksen voimaa voi mitata iholta tai kuvata aivojen osien aktivoitumista. Jotkut aivotutkijat uskovat, että monet historian uskonnollisesti vahvat henkilöt, kuten Paavali tai karismaattiset lahkojohtajat voisivat kuulua samaan joukkoon."
    Helsingin Sanomat
    [email protected]

    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen,
    jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta".
    Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta
    ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE),
    saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm.
    San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).

    Äänestä

  • Niilo ... kirjoitti:

    "Fanaattinen uskonnollisuus on pakkoneuroosi"
    Yleisesti puhuen ja ilmiötä kommentoiden, on käsittämätöntä, että vielä kolmannella vuosituhannella elää ihmisiä jotka eivät käsitä, että raamatulla ei ole sen kummempaa painoarvoa kuin millään muullakaan satukirjalla. Kuka tahansa voi kirjoittaa oman subjektiivisen raamattunsa, ja vedota siihen missä tahansa asiassa. On irvokasta kuinka pieni kiihkouskovaisten ryhmä yrittää saada mm. kaikkia koskevat lait säädettyä omien fundamentalisten subjektiivisten uskomustensa mukaisesti.
    Fundamentalistinen fanaattinen uskonnollisuus on obsessiivis-kompulsiivinen vakava pakkoneuroosi joka pitää ihmiset riippuvaisina, ahdistuneita ja aggressiivisina ja näin ruokkii ja edesauttaa muiden neuroosien ja psykoosien syntymistä. Uskonto ilmiönä on aiheuttanut enemmän kärsimystä ja tuhoa kuin mikään muu vitsaus ihmiskunnan historiassa, ja siksi uskonnon hoitaminen pakkoneuroosina tulisi ottaa yhteiskunnan järjestämän sairaanhoidon piiriin mahdollisimman pian.
    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen, jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta". Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE), saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm. San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).
    Ärsyttämällä ohimolohkoja magneettikentän avulla saadaan aikaan koehenkilön uskonnollisia vakaumuksia myötäileviä uskonnollisia kokemuksia (Dr. Michael Persinger et al.), esimerkiksi tunne jeesuksen, jumalan, allahin, jehovan, pyhän hengen, krishan jne. läsnäolosta ja huolenpidosta.
    Kiihkomielinen uskonnollisuus on aivojen toimintahäiriö ja pakkoneuroosi johon usein liittyy myös vakavan narsistisen persoonallisuushäiriön piireitä (vääristyneet käsitykset omasta erinomaisuudesta, roolista "jumalan valittuna", "jumalan" tahdon tulkitsijana ja ainoan oikean totuuden omistajana jne.). Lisätietoja kaipaavat voivat tutustua myös mm. asiaa käsittelevään artikkelliin Newsweek 5.7.2001, U.S. Edition; Section: SCIENCE AND TECHNOLOGY; Pg.50., tai New Scientist 21.4.2001 jne. Yhteiskunnan tulisikin pyrkiä hoitamaan uskonnon kanssa kamppailevia ihmisiä, ja tarjota tukiryhmiä ja psykiatrista apua uskonnosta eroon pyrkiville siinä missä muillekin mielenterveysongelmista kärsiville. Lisäksi Keskisuomalaisen toimituksen pitäisi tuntea oma vastuunsa, ja pidättäytyä julkaisemasta uskonnollisia kirjoituksia jotka lähinnä saattavat kirjoittajansa naurunalaiseksi. Nykyisellään Keskisuomalaisen yleisöosaston linja on lähinnä fanaattisilla ja subjektiivisilla uskonnollisilla teksteillä mässäilyä. "
    Eli tulisiko uskonnollisetkin mielisairaat hoitaa yhteiskunnan varoin? (Onko ongelma ehkä yksinkertaisesti liian iso hoidettavaksi?) Vai pitäisikö kirkon ottaa vastuu tekemisistään? Nykyiselläänhän valtio kustantaa jopa uskonnollista käännytystyötä yhteisillä varoilla.


    "Uskonnollisen kokemuksen aivoituksia ohimolohkoissa"
    Aivojen ohimolohkon erot voivat selittää uskonnollisten kokemusten syvyyttä ja eroja eri ihmisillä. Rohkean tulkinnan uskonnollisten kokemusten alkusyistä esittää BBC:n Horizon-tiededokumentti God on the Brain, Jumala aivoissa.
    Ohjelma esitettiin Britanniassa valtakunnan verkossa torstaina.
    Hyvin kiihkeästi uskonnollisten ihmisten aivot saattavat olla jo syntymästä erilaiset kuin muilla ihmisillä. Uskonnon vahvaksi kokeminen ei siis johtuisikaan ihan vapaasta tahdosta tai vastauksena ilmoitukseen ylhäältä.
    Jotkut neurologit alkoivat pohtia asiaa, kun eräät epileptikot kokivat hyvin ristiriitaisesti uskonnollisuutta. Epilepsiapotilas Rudi Affolter on esimerkiksi piintynyt ateisti.
    Siitä huolimatta hän koki 43-vuotiaana vahvan uskonnollisen näyn, jossa hän oli ei enempää eikä vähempää kuin itse helvetissä. "Olin hyvin masentunut ajatuksesta, että joudun viettämään siellä lopun ikääni."
    Brittiläinen tavallinen perheenäiti, mutta epileptikko Gwen Tighe puolestaan luuli synnyttäneensä Jeesuksen. Hän nimitti aviomiestään Joosefiksi ja itseään Mariaksi.
    Professori V. S. Ramarchandran Kalifornian osavaltion yliopistosta San Diegosta uskoo, että tietyt aivojen osat vaikuttavat tällaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.
    Hurmoksen tai kokemuksen voimaa voi mitata iholta tai kuvata aivojen osien aktivoitumista. Jotkut aivotutkijat uskovat, että monet historian uskonnollisesti vahvat henkilöt, kuten Paavali tai karismaattiset lahkojohtajat voisivat kuulua samaan joukkoon."
    Helsingin Sanomat
    [email protected]

    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen,
    jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta".
    Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta
    ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE),
    saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm.
    San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).

    "Fanaattinen uskonnollisuus on pakkoneuroosi"

    Kerro mulle mitä toi tarkottaa.

    Äänestä

  • Niilo ... kirjoitti:

    "Fanaattinen uskonnollisuus on pakkoneuroosi"
    Yleisesti puhuen ja ilmiötä kommentoiden, on käsittämätöntä, että vielä kolmannella vuosituhannella elää ihmisiä jotka eivät käsitä, että raamatulla ei ole sen kummempaa painoarvoa kuin millään muullakaan satukirjalla. Kuka tahansa voi kirjoittaa oman subjektiivisen raamattunsa, ja vedota siihen missä tahansa asiassa. On irvokasta kuinka pieni kiihkouskovaisten ryhmä yrittää saada mm. kaikkia koskevat lait säädettyä omien fundamentalisten subjektiivisten uskomustensa mukaisesti.
    Fundamentalistinen fanaattinen uskonnollisuus on obsessiivis-kompulsiivinen vakava pakkoneuroosi joka pitää ihmiset riippuvaisina, ahdistuneita ja aggressiivisina ja näin ruokkii ja edesauttaa muiden neuroosien ja psykoosien syntymistä. Uskonto ilmiönä on aiheuttanut enemmän kärsimystä ja tuhoa kuin mikään muu vitsaus ihmiskunnan historiassa, ja siksi uskonnon hoitaminen pakkoneuroosina tulisi ottaa yhteiskunnan järjestämän sairaanhoidon piiriin mahdollisimman pian.
    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen, jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta". Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE), saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm. San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).
    Ärsyttämällä ohimolohkoja magneettikentän avulla saadaan aikaan koehenkilön uskonnollisia vakaumuksia myötäileviä uskonnollisia kokemuksia (Dr. Michael Persinger et al.), esimerkiksi tunne jeesuksen, jumalan, allahin, jehovan, pyhän hengen, krishan jne. läsnäolosta ja huolenpidosta.
    Kiihkomielinen uskonnollisuus on aivojen toimintahäiriö ja pakkoneuroosi johon usein liittyy myös vakavan narsistisen persoonallisuushäiriön piireitä (vääristyneet käsitykset omasta erinomaisuudesta, roolista "jumalan valittuna", "jumalan" tahdon tulkitsijana ja ainoan oikean totuuden omistajana jne.). Lisätietoja kaipaavat voivat tutustua myös mm. asiaa käsittelevään artikkelliin Newsweek 5.7.2001, U.S. Edition; Section: SCIENCE AND TECHNOLOGY; Pg.50., tai New Scientist 21.4.2001 jne. Yhteiskunnan tulisikin pyrkiä hoitamaan uskonnon kanssa kamppailevia ihmisiä, ja tarjota tukiryhmiä ja psykiatrista apua uskonnosta eroon pyrkiville siinä missä muillekin mielenterveysongelmista kärsiville. Lisäksi Keskisuomalaisen toimituksen pitäisi tuntea oma vastuunsa, ja pidättäytyä julkaisemasta uskonnollisia kirjoituksia jotka lähinnä saattavat kirjoittajansa naurunalaiseksi. Nykyisellään Keskisuomalaisen yleisöosaston linja on lähinnä fanaattisilla ja subjektiivisilla uskonnollisilla teksteillä mässäilyä. "
    Eli tulisiko uskonnollisetkin mielisairaat hoitaa yhteiskunnan varoin? (Onko ongelma ehkä yksinkertaisesti liian iso hoidettavaksi?) Vai pitäisikö kirkon ottaa vastuu tekemisistään? Nykyiselläänhän valtio kustantaa jopa uskonnollista käännytystyötä yhteisillä varoilla.


    "Uskonnollisen kokemuksen aivoituksia ohimolohkoissa"
    Aivojen ohimolohkon erot voivat selittää uskonnollisten kokemusten syvyyttä ja eroja eri ihmisillä. Rohkean tulkinnan uskonnollisten kokemusten alkusyistä esittää BBC:n Horizon-tiededokumentti God on the Brain, Jumala aivoissa.
    Ohjelma esitettiin Britanniassa valtakunnan verkossa torstaina.
    Hyvin kiihkeästi uskonnollisten ihmisten aivot saattavat olla jo syntymästä erilaiset kuin muilla ihmisillä. Uskonnon vahvaksi kokeminen ei siis johtuisikaan ihan vapaasta tahdosta tai vastauksena ilmoitukseen ylhäältä.
    Jotkut neurologit alkoivat pohtia asiaa, kun eräät epileptikot kokivat hyvin ristiriitaisesti uskonnollisuutta. Epilepsiapotilas Rudi Affolter on esimerkiksi piintynyt ateisti.
    Siitä huolimatta hän koki 43-vuotiaana vahvan uskonnollisen näyn, jossa hän oli ei enempää eikä vähempää kuin itse helvetissä. "Olin hyvin masentunut ajatuksesta, että joudun viettämään siellä lopun ikääni."
    Brittiläinen tavallinen perheenäiti, mutta epileptikko Gwen Tighe puolestaan luuli synnyttäneensä Jeesuksen. Hän nimitti aviomiestään Joosefiksi ja itseään Mariaksi.
    Professori V. S. Ramarchandran Kalifornian osavaltion yliopistosta San Diegosta uskoo, että tietyt aivojen osat vaikuttavat tällaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.
    Hurmoksen tai kokemuksen voimaa voi mitata iholta tai kuvata aivojen osien aktivoitumista. Jotkut aivotutkijat uskovat, että monet historian uskonnollisesti vahvat henkilöt, kuten Paavali tai karismaattiset lahkojohtajat voisivat kuulua samaan joukkoon."
    Helsingin Sanomat
    [email protected]

    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen,
    jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta".
    Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta
    ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE),
    saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm.
    San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).

    "Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen, jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta". Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE), saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita."

    Milläs tämä veijari nämä uskonnolliset tunteet/kokemukset testas?
    Arvaan; testattavien puheiden mukaan?

    Äänestä

  • Niilo ... kirjoitti:

    "Fanaattinen uskonnollisuus on pakkoneuroosi"
    Yleisesti puhuen ja ilmiötä kommentoiden, on käsittämätöntä, että vielä kolmannella vuosituhannella elää ihmisiä jotka eivät käsitä, että raamatulla ei ole sen kummempaa painoarvoa kuin millään muullakaan satukirjalla. Kuka tahansa voi kirjoittaa oman subjektiivisen raamattunsa, ja vedota siihen missä tahansa asiassa. On irvokasta kuinka pieni kiihkouskovaisten ryhmä yrittää saada mm. kaikkia koskevat lait säädettyä omien fundamentalisten subjektiivisten uskomustensa mukaisesti.
    Fundamentalistinen fanaattinen uskonnollisuus on obsessiivis-kompulsiivinen vakava pakkoneuroosi joka pitää ihmiset riippuvaisina, ahdistuneita ja aggressiivisina ja näin ruokkii ja edesauttaa muiden neuroosien ja psykoosien syntymistä. Uskonto ilmiönä on aiheuttanut enemmän kärsimystä ja tuhoa kuin mikään muu vitsaus ihmiskunnan historiassa, ja siksi uskonnon hoitaminen pakkoneuroosina tulisi ottaa yhteiskunnan järjestämän sairaanhoidon piiriin mahdollisimman pian.
    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen, jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta". Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE), saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm. San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).
    Ärsyttämällä ohimolohkoja magneettikentän avulla saadaan aikaan koehenkilön uskonnollisia vakaumuksia myötäileviä uskonnollisia kokemuksia (Dr. Michael Persinger et al.), esimerkiksi tunne jeesuksen, jumalan, allahin, jehovan, pyhän hengen, krishan jne. läsnäolosta ja huolenpidosta.
    Kiihkomielinen uskonnollisuus on aivojen toimintahäiriö ja pakkoneuroosi johon usein liittyy myös vakavan narsistisen persoonallisuushäiriön piireitä (vääristyneet käsitykset omasta erinomaisuudesta, roolista "jumalan valittuna", "jumalan" tahdon tulkitsijana ja ainoan oikean totuuden omistajana jne.). Lisätietoja kaipaavat voivat tutustua myös mm. asiaa käsittelevään artikkelliin Newsweek 5.7.2001, U.S. Edition; Section: SCIENCE AND TECHNOLOGY; Pg.50., tai New Scientist 21.4.2001 jne. Yhteiskunnan tulisikin pyrkiä hoitamaan uskonnon kanssa kamppailevia ihmisiä, ja tarjota tukiryhmiä ja psykiatrista apua uskonnosta eroon pyrkiville siinä missä muillekin mielenterveysongelmista kärsiville. Lisäksi Keskisuomalaisen toimituksen pitäisi tuntea oma vastuunsa, ja pidättäytyä julkaisemasta uskonnollisia kirjoituksia jotka lähinnä saattavat kirjoittajansa naurunalaiseksi. Nykyisellään Keskisuomalaisen yleisöosaston linja on lähinnä fanaattisilla ja subjektiivisilla uskonnollisilla teksteillä mässäilyä. "
    Eli tulisiko uskonnollisetkin mielisairaat hoitaa yhteiskunnan varoin? (Onko ongelma ehkä yksinkertaisesti liian iso hoidettavaksi?) Vai pitäisikö kirkon ottaa vastuu tekemisistään? Nykyiselläänhän valtio kustantaa jopa uskonnollista käännytystyötä yhteisillä varoilla.


    "Uskonnollisen kokemuksen aivoituksia ohimolohkoissa"
    Aivojen ohimolohkon erot voivat selittää uskonnollisten kokemusten syvyyttä ja eroja eri ihmisillä. Rohkean tulkinnan uskonnollisten kokemusten alkusyistä esittää BBC:n Horizon-tiededokumentti God on the Brain, Jumala aivoissa.
    Ohjelma esitettiin Britanniassa valtakunnan verkossa torstaina.
    Hyvin kiihkeästi uskonnollisten ihmisten aivot saattavat olla jo syntymästä erilaiset kuin muilla ihmisillä. Uskonnon vahvaksi kokeminen ei siis johtuisikaan ihan vapaasta tahdosta tai vastauksena ilmoitukseen ylhäältä.
    Jotkut neurologit alkoivat pohtia asiaa, kun eräät epileptikot kokivat hyvin ristiriitaisesti uskonnollisuutta. Epilepsiapotilas Rudi Affolter on esimerkiksi piintynyt ateisti.
    Siitä huolimatta hän koki 43-vuotiaana vahvan uskonnollisen näyn, jossa hän oli ei enempää eikä vähempää kuin itse helvetissä. "Olin hyvin masentunut ajatuksesta, että joudun viettämään siellä lopun ikääni."
    Brittiläinen tavallinen perheenäiti, mutta epileptikko Gwen Tighe puolestaan luuli synnyttäneensä Jeesuksen. Hän nimitti aviomiestään Joosefiksi ja itseään Mariaksi.
    Professori V. S. Ramarchandran Kalifornian osavaltion yliopistosta San Diegosta uskoo, että tietyt aivojen osat vaikuttavat tällaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.
    Hurmoksen tai kokemuksen voimaa voi mitata iholta tai kuvata aivojen osien aktivoitumista. Jotkut aivotutkijat uskovat, että monet historian uskonnollisesti vahvat henkilöt, kuten Paavali tai karismaattiset lahkojohtajat voisivat kuulua samaan joukkoon."
    Helsingin Sanomat
    [email protected]

    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen,
    jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta".
    Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta
    ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE),
    saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm.
    San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).

    "Kuka tahansa voi kirjoittaa oman subjektiivisen raamattunsa"

    Tarjoon bisset sille joka kirjottaa lähellekkään raamatun kaltaisen kirjan.

    Itsekkin olen sitä mieltä että raamattu on subjektiivistä näkemystä, joten saumoja bissen menetykselleni kyllä on :)

    Äänestä

  • toinen. kirjoitti:

    "Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen, jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta". Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE), saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita."

    Milläs tämä veijari nämä uskonnolliset tunteet/kokemukset testas?
    Arvaan; testattavien puheiden mukaan?

    "tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta"

    Aivot käsittelemässä hengellisiä kokemuksia? Mikäköhän on "hengellisyyden" määritys tämän tutkijan mukaan?

    Oletettavasti hän ei nyt ole tutkimassa aivojen käyttäytymistä sen suhteen kuinka aivot käyttäytyvät kun ihminen "pohtii". Joten hänellä varmaan on tuolle "hengellisyydelle" jokin määritys. Ilmeisesti jotain spesiaalia :)

    Äänestä

  • Niilo ... kirjoitti:

    "Fanaattinen uskonnollisuus on pakkoneuroosi"
    Yleisesti puhuen ja ilmiötä kommentoiden, on käsittämätöntä, että vielä kolmannella vuosituhannella elää ihmisiä jotka eivät käsitä, että raamatulla ei ole sen kummempaa painoarvoa kuin millään muullakaan satukirjalla. Kuka tahansa voi kirjoittaa oman subjektiivisen raamattunsa, ja vedota siihen missä tahansa asiassa. On irvokasta kuinka pieni kiihkouskovaisten ryhmä yrittää saada mm. kaikkia koskevat lait säädettyä omien fundamentalisten subjektiivisten uskomustensa mukaisesti.
    Fundamentalistinen fanaattinen uskonnollisuus on obsessiivis-kompulsiivinen vakava pakkoneuroosi joka pitää ihmiset riippuvaisina, ahdistuneita ja aggressiivisina ja näin ruokkii ja edesauttaa muiden neuroosien ja psykoosien syntymistä. Uskonto ilmiönä on aiheuttanut enemmän kärsimystä ja tuhoa kuin mikään muu vitsaus ihmiskunnan historiassa, ja siksi uskonnon hoitaminen pakkoneuroosina tulisi ottaa yhteiskunnan järjestämän sairaanhoidon piiriin mahdollisimman pian.
    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen, jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta". Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE), saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm. San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).
    Ärsyttämällä ohimolohkoja magneettikentän avulla saadaan aikaan koehenkilön uskonnollisia vakaumuksia myötäileviä uskonnollisia kokemuksia (Dr. Michael Persinger et al.), esimerkiksi tunne jeesuksen, jumalan, allahin, jehovan, pyhän hengen, krishan jne. läsnäolosta ja huolenpidosta.
    Kiihkomielinen uskonnollisuus on aivojen toimintahäiriö ja pakkoneuroosi johon usein liittyy myös vakavan narsistisen persoonallisuushäiriön piireitä (vääristyneet käsitykset omasta erinomaisuudesta, roolista "jumalan valittuna", "jumalan" tahdon tulkitsijana ja ainoan oikean totuuden omistajana jne.). Lisätietoja kaipaavat voivat tutustua myös mm. asiaa käsittelevään artikkelliin Newsweek 5.7.2001, U.S. Edition; Section: SCIENCE AND TECHNOLOGY; Pg.50., tai New Scientist 21.4.2001 jne. Yhteiskunnan tulisikin pyrkiä hoitamaan uskonnon kanssa kamppailevia ihmisiä, ja tarjota tukiryhmiä ja psykiatrista apua uskonnosta eroon pyrkiville siinä missä muillekin mielenterveysongelmista kärsiville. Lisäksi Keskisuomalaisen toimituksen pitäisi tuntea oma vastuunsa, ja pidättäytyä julkaisemasta uskonnollisia kirjoituksia jotka lähinnä saattavat kirjoittajansa naurunalaiseksi. Nykyisellään Keskisuomalaisen yleisöosaston linja on lähinnä fanaattisilla ja subjektiivisilla uskonnollisilla teksteillä mässäilyä. "
    Eli tulisiko uskonnollisetkin mielisairaat hoitaa yhteiskunnan varoin? (Onko ongelma ehkä yksinkertaisesti liian iso hoidettavaksi?) Vai pitäisikö kirkon ottaa vastuu tekemisistään? Nykyiselläänhän valtio kustantaa jopa uskonnollista käännytystyötä yhteisillä varoilla.


    "Uskonnollisen kokemuksen aivoituksia ohimolohkoissa"
    Aivojen ohimolohkon erot voivat selittää uskonnollisten kokemusten syvyyttä ja eroja eri ihmisillä. Rohkean tulkinnan uskonnollisten kokemusten alkusyistä esittää BBC:n Horizon-tiededokumentti God on the Brain, Jumala aivoissa.
    Ohjelma esitettiin Britanniassa valtakunnan verkossa torstaina.
    Hyvin kiihkeästi uskonnollisten ihmisten aivot saattavat olla jo syntymästä erilaiset kuin muilla ihmisillä. Uskonnon vahvaksi kokeminen ei siis johtuisikaan ihan vapaasta tahdosta tai vastauksena ilmoitukseen ylhäältä.
    Jotkut neurologit alkoivat pohtia asiaa, kun eräät epileptikot kokivat hyvin ristiriitaisesti uskonnollisuutta. Epilepsiapotilas Rudi Affolter on esimerkiksi piintynyt ateisti.
    Siitä huolimatta hän koki 43-vuotiaana vahvan uskonnollisen näyn, jossa hän oli ei enempää eikä vähempää kuin itse helvetissä. "Olin hyvin masentunut ajatuksesta, että joudun viettämään siellä lopun ikääni."
    Brittiläinen tavallinen perheenäiti, mutta epileptikko Gwen Tighe puolestaan luuli synnyttäneensä Jeesuksen. Hän nimitti aviomiestään Joosefiksi ja itseään Mariaksi.
    Professori V. S. Ramarchandran Kalifornian osavaltion yliopistosta San Diegosta uskoo, että tietyt aivojen osat vaikuttavat tällaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.
    Hurmoksen tai kokemuksen voimaa voi mitata iholta tai kuvata aivojen osien aktivoitumista. Jotkut aivotutkijat uskovat, että monet historian uskonnollisesti vahvat henkilöt, kuten Paavali tai karismaattiset lahkojohtajat voisivat kuulua samaan joukkoon."
    Helsingin Sanomat
    [email protected]

    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen,
    jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta".
    Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta
    ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE),
    saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm.
    San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).

    "Ärsyttämällä ohimolohkoja magneettikentän avulla saadaan aikaan koehenkilön uskonnollisia vakaumuksia myötäileviä uskonnollisia kokemuksia"

    Mistä sä oot tän blokannu? Heitä linkkii :)

    Äänestä

  • Niilo ... kirjoitti:

    "Fanaattinen uskonnollisuus on pakkoneuroosi"
    Yleisesti puhuen ja ilmiötä kommentoiden, on käsittämätöntä, että vielä kolmannella vuosituhannella elää ihmisiä jotka eivät käsitä, että raamatulla ei ole sen kummempaa painoarvoa kuin millään muullakaan satukirjalla. Kuka tahansa voi kirjoittaa oman subjektiivisen raamattunsa, ja vedota siihen missä tahansa asiassa. On irvokasta kuinka pieni kiihkouskovaisten ryhmä yrittää saada mm. kaikkia koskevat lait säädettyä omien fundamentalisten subjektiivisten uskomustensa mukaisesti.
    Fundamentalistinen fanaattinen uskonnollisuus on obsessiivis-kompulsiivinen vakava pakkoneuroosi joka pitää ihmiset riippuvaisina, ahdistuneita ja aggressiivisina ja näin ruokkii ja edesauttaa muiden neuroosien ja psykoosien syntymistä. Uskonto ilmiönä on aiheuttanut enemmän kärsimystä ja tuhoa kuin mikään muu vitsaus ihmiskunnan historiassa, ja siksi uskonnon hoitaminen pakkoneuroosina tulisi ottaa yhteiskunnan järjestämän sairaanhoidon piiriin mahdollisimman pian.
    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen, jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta". Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE), saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm. San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).
    Ärsyttämällä ohimolohkoja magneettikentän avulla saadaan aikaan koehenkilön uskonnollisia vakaumuksia myötäileviä uskonnollisia kokemuksia (Dr. Michael Persinger et al.), esimerkiksi tunne jeesuksen, jumalan, allahin, jehovan, pyhän hengen, krishan jne. läsnäolosta ja huolenpidosta.
    Kiihkomielinen uskonnollisuus on aivojen toimintahäiriö ja pakkoneuroosi johon usein liittyy myös vakavan narsistisen persoonallisuushäiriön piireitä (vääristyneet käsitykset omasta erinomaisuudesta, roolista "jumalan valittuna", "jumalan" tahdon tulkitsijana ja ainoan oikean totuuden omistajana jne.). Lisätietoja kaipaavat voivat tutustua myös mm. asiaa käsittelevään artikkelliin Newsweek 5.7.2001, U.S. Edition; Section: SCIENCE AND TECHNOLOGY; Pg.50., tai New Scientist 21.4.2001 jne. Yhteiskunnan tulisikin pyrkiä hoitamaan uskonnon kanssa kamppailevia ihmisiä, ja tarjota tukiryhmiä ja psykiatrista apua uskonnosta eroon pyrkiville siinä missä muillekin mielenterveysongelmista kärsiville. Lisäksi Keskisuomalaisen toimituksen pitäisi tuntea oma vastuunsa, ja pidättäytyä julkaisemasta uskonnollisia kirjoituksia jotka lähinnä saattavat kirjoittajansa naurunalaiseksi. Nykyisellään Keskisuomalaisen yleisöosaston linja on lähinnä fanaattisilla ja subjektiivisilla uskonnollisilla teksteillä mässäilyä. "
    Eli tulisiko uskonnollisetkin mielisairaat hoitaa yhteiskunnan varoin? (Onko ongelma ehkä yksinkertaisesti liian iso hoidettavaksi?) Vai pitäisikö kirkon ottaa vastuu tekemisistään? Nykyiselläänhän valtio kustantaa jopa uskonnollista käännytystyötä yhteisillä varoilla.


    "Uskonnollisen kokemuksen aivoituksia ohimolohkoissa"
    Aivojen ohimolohkon erot voivat selittää uskonnollisten kokemusten syvyyttä ja eroja eri ihmisillä. Rohkean tulkinnan uskonnollisten kokemusten alkusyistä esittää BBC:n Horizon-tiededokumentti God on the Brain, Jumala aivoissa.
    Ohjelma esitettiin Britanniassa valtakunnan verkossa torstaina.
    Hyvin kiihkeästi uskonnollisten ihmisten aivot saattavat olla jo syntymästä erilaiset kuin muilla ihmisillä. Uskonnon vahvaksi kokeminen ei siis johtuisikaan ihan vapaasta tahdosta tai vastauksena ilmoitukseen ylhäältä.
    Jotkut neurologit alkoivat pohtia asiaa, kun eräät epileptikot kokivat hyvin ristiriitaisesti uskonnollisuutta. Epilepsiapotilas Rudi Affolter on esimerkiksi piintynyt ateisti.
    Siitä huolimatta hän koki 43-vuotiaana vahvan uskonnollisen näyn, jossa hän oli ei enempää eikä vähempää kuin itse helvetissä. "Olin hyvin masentunut ajatuksesta, että joudun viettämään siellä lopun ikääni."
    Brittiläinen tavallinen perheenäiti, mutta epileptikko Gwen Tighe puolestaan luuli synnyttäneensä Jeesuksen. Hän nimitti aviomiestään Joosefiksi ja itseään Mariaksi.
    Professori V. S. Ramarchandran Kalifornian osavaltion yliopistosta San Diegosta uskoo, että tietyt aivojen osat vaikuttavat tällaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.
    Hurmoksen tai kokemuksen voimaa voi mitata iholta tai kuvata aivojen osien aktivoitumista. Jotkut aivotutkijat uskovat, että monet historian uskonnollisesti vahvat henkilöt, kuten Paavali tai karismaattiset lahkojohtajat voisivat kuulua samaan joukkoon."
    Helsingin Sanomat
    [email protected]

    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen,
    jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta".
    Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta
    ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE),
    saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm.
    San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).

    on heittää linkkiä.

    Meinaa noin säälittävältä näyttävää tekstiä en ateistilta odota.

    Äänestä

  • Niilo ... kirjoitti:

    "Fanaattinen uskonnollisuus on pakkoneuroosi"
    Yleisesti puhuen ja ilmiötä kommentoiden, on käsittämätöntä, että vielä kolmannella vuosituhannella elää ihmisiä jotka eivät käsitä, että raamatulla ei ole sen kummempaa painoarvoa kuin millään muullakaan satukirjalla. Kuka tahansa voi kirjoittaa oman subjektiivisen raamattunsa, ja vedota siihen missä tahansa asiassa. On irvokasta kuinka pieni kiihkouskovaisten ryhmä yrittää saada mm. kaikkia koskevat lait säädettyä omien fundamentalisten subjektiivisten uskomustensa mukaisesti.
    Fundamentalistinen fanaattinen uskonnollisuus on obsessiivis-kompulsiivinen vakava pakkoneuroosi joka pitää ihmiset riippuvaisina, ahdistuneita ja aggressiivisina ja näin ruokkii ja edesauttaa muiden neuroosien ja psykoosien syntymistä. Uskonto ilmiönä on aiheuttanut enemmän kärsimystä ja tuhoa kuin mikään muu vitsaus ihmiskunnan historiassa, ja siksi uskonnon hoitaminen pakkoneuroosina tulisi ottaa yhteiskunnan järjestämän sairaanhoidon piiriin mahdollisimman pian.
    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen, jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta". Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE), saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm. San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).
    Ärsyttämällä ohimolohkoja magneettikentän avulla saadaan aikaan koehenkilön uskonnollisia vakaumuksia myötäileviä uskonnollisia kokemuksia (Dr. Michael Persinger et al.), esimerkiksi tunne jeesuksen, jumalan, allahin, jehovan, pyhän hengen, krishan jne. läsnäolosta ja huolenpidosta.
    Kiihkomielinen uskonnollisuus on aivojen toimintahäiriö ja pakkoneuroosi johon usein liittyy myös vakavan narsistisen persoonallisuushäiriön piireitä (vääristyneet käsitykset omasta erinomaisuudesta, roolista "jumalan valittuna", "jumalan" tahdon tulkitsijana ja ainoan oikean totuuden omistajana jne.). Lisätietoja kaipaavat voivat tutustua myös mm. asiaa käsittelevään artikkelliin Newsweek 5.7.2001, U.S. Edition; Section: SCIENCE AND TECHNOLOGY; Pg.50., tai New Scientist 21.4.2001 jne. Yhteiskunnan tulisikin pyrkiä hoitamaan uskonnon kanssa kamppailevia ihmisiä, ja tarjota tukiryhmiä ja psykiatrista apua uskonnosta eroon pyrkiville siinä missä muillekin mielenterveysongelmista kärsiville. Lisäksi Keskisuomalaisen toimituksen pitäisi tuntea oma vastuunsa, ja pidättäytyä julkaisemasta uskonnollisia kirjoituksia jotka lähinnä saattavat kirjoittajansa naurunalaiseksi. Nykyisellään Keskisuomalaisen yleisöosaston linja on lähinnä fanaattisilla ja subjektiivisilla uskonnollisilla teksteillä mässäilyä. "
    Eli tulisiko uskonnollisetkin mielisairaat hoitaa yhteiskunnan varoin? (Onko ongelma ehkä yksinkertaisesti liian iso hoidettavaksi?) Vai pitäisikö kirkon ottaa vastuu tekemisistään? Nykyiselläänhän valtio kustantaa jopa uskonnollista käännytystyötä yhteisillä varoilla.


    "Uskonnollisen kokemuksen aivoituksia ohimolohkoissa"
    Aivojen ohimolohkon erot voivat selittää uskonnollisten kokemusten syvyyttä ja eroja eri ihmisillä. Rohkean tulkinnan uskonnollisten kokemusten alkusyistä esittää BBC:n Horizon-tiededokumentti God on the Brain, Jumala aivoissa.
    Ohjelma esitettiin Britanniassa valtakunnan verkossa torstaina.
    Hyvin kiihkeästi uskonnollisten ihmisten aivot saattavat olla jo syntymästä erilaiset kuin muilla ihmisillä. Uskonnon vahvaksi kokeminen ei siis johtuisikaan ihan vapaasta tahdosta tai vastauksena ilmoitukseen ylhäältä.
    Jotkut neurologit alkoivat pohtia asiaa, kun eräät epileptikot kokivat hyvin ristiriitaisesti uskonnollisuutta. Epilepsiapotilas Rudi Affolter on esimerkiksi piintynyt ateisti.
    Siitä huolimatta hän koki 43-vuotiaana vahvan uskonnollisen näyn, jossa hän oli ei enempää eikä vähempää kuin itse helvetissä. "Olin hyvin masentunut ajatuksesta, että joudun viettämään siellä lopun ikääni."
    Brittiläinen tavallinen perheenäiti, mutta epileptikko Gwen Tighe puolestaan luuli synnyttäneensä Jeesuksen. Hän nimitti aviomiestään Joosefiksi ja itseään Mariaksi.
    Professori V. S. Ramarchandran Kalifornian osavaltion yliopistosta San Diegosta uskoo, että tietyt aivojen osat vaikuttavat tällaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.
    Hurmoksen tai kokemuksen voimaa voi mitata iholta tai kuvata aivojen osien aktivoitumista. Jotkut aivotutkijat uskovat, että monet historian uskonnollisesti vahvat henkilöt, kuten Paavali tai karismaattiset lahkojohtajat voisivat kuulua samaan joukkoon."
    Helsingin Sanomat
    [email protected]

    Mm. hermotutkija Vilayanur Ramachandran julkaisi lokakuussa 1997 tutkimuksen,
    jonka otsikkona oli "Uskonnollisen kokemuksen hermostollinen perusta".
    Ko. tutkimus esittää todisteita siitä, miten aivot käsittelevät hengellistä kokemusta
    ja kuinka henkilöt joilla on ohimolohkon epilepsia (TLE),
    saavat voimakkaampia uskonnollisia tunteita. Vastavia tutkimustuloksia on saatu myös mm.
    San Diegon yliopistossa (mm. havainto, että noin 25% TLE-potilaista kehittää uskonnosta vaikean pakkomielteen).

    ja toivon että tämä ei ole "filosofiystäväni" kolttosia.

    Jos näin, niin olen hyvin hyvin pettynyt.
    Linkki pelastaa. Tosin ei mua, ehkä :)

    Äänestä

  • hah hah kirjoitti:

    "Ärsyttämällä ohimolohkoja magneettikentän avulla saadaan aikaan koehenkilön uskonnollisia vakaumuksia myötäileviä uskonnollisia kokemuksia"

    Mistä sä oot tän blokannu? Heitä linkkii :)

    Lueppa uudestaan "niilon" teksti. Siinä on mukana kaikki linkit.
    "Lue enemmän, luulet vähemmän".

    Äänestä

Oikeesti et joudu edes avohoitoon jos höpiset joulutontuista ja kivenkovaa väität niiden kurkkivan sinua ikkunoista jouluisin... olisit vain omituinen. Ei nykyaikana päästänsä pehmennyt ihminen mihinkään joudu vasten tahtoaa jos nyt jotenkuten kykenee itsestään huolta pitämään ja ei ole vaaraksi kanssaihmisille.

Olet muutenkin omalaatuinen mitä ilmeisemmin kun jaksat vaahdota jostain raamatusta ja tontuista täällä ateismi palstalla.

Äänestä
  • Tämän tonttuteorian heitin teille siksi että halusin osoittaa miten järjetöntä on uskoa järjettömiin asioihin.En muuten puhunut raamatusta sanaakaan vaan SUURESTA TONTTUKIRJASTA joka on viisauden ja totuuden PYHÄ KIRJA.
    Hyvää tonttuilua kaikille!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


SALLITTUA kirjoitti:

Uskonto ja uskovaisuus on yhteiskunnan hyväksymä ja ylläpitämä mielenvikaisuuden muoto.Jos minä ateistina puhuisin yhtä järjettömiä juttuja kuin uskovaiset minut toimitettaisiin kiireesti hoitoon.Uskovaiset sensijaan saavat heittää miten paksua legendaa hyvänsä eikä mitään tapahdu,sääliviä katseita ja päänpyörittelyä korkeintaan.Mutta jos meikäläinen pistää esimerkiksi sellaisen tarinan että Kuussa asuu tonttuja niin johan minua hulluna pidettäisiin,siitä huolimatta että kukaan ei voisi mitenkään todistaa väitettäni vääräksi.Joku voisi tietenkin väittää vastaan ja sanoa että miksei astronautit nähneet näitä kuutonttuja jos niitä kerran on olemassa.Mutta minäpä en siitä hätkähtäisi vaan väittäisin että kuutontut voivat halutessaan muuttua näkymättömiksi.Saattaisin vielä ottaa esille Suuren Tonttukirjan ja lukisin sieltä valittuja kohtia epäuskoiselle idiootille.Kaikkiin epäuskoisten todisteluihin minulla olisi vastaveto.Kuten huomaatte minun tonttuväitteeni on täysin SAMANARVOINEN uskovaisten huuhaajuttujen kanssa mutta eroa on vain siinä että uskovaisten järjettömät väitteet ovat SALLITTUJA ja minun aivan sisällöltään samanarvoinen väitteeni on KIELLETTY.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu