Eräs raamatun kertomuksista on pienestä pitäen tuntunut aivan käsittämättömältä, eikä se oikein koskaan minun järkeeni sopinut. Se kerrottiin ala-asteen uskontotunnilla mukamas opettavaisen juttuna. Nimittäin tarina niistä palvelijoista, joille isäntä luovutti rahoja vartioitavaksi. Ne palvelijat, jotka riskeerasivat rahat, mutta onnen kaupalla ja riskillä saivat niille tuottoa, olivat sankareita kun taas se joka teki niin kuin oli pyydetty ja säilytti rahat turvallisesti, olikin laiska luopio. Alla katkelma jonka löysin asiasta. Eli tältä, epärehelliseltä "luopiolta", joka tekin niin kuin käskettiin, otettiin loputkin rahat pois ja "viskattiin pimeyteen".
Sopiiko tämä todellakin uskovaisten moraalikäsitykseen ja on oikein toimittu?
"Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: "Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut. Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi." Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut. Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen. Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää. Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on. Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys." (Matt 25:24-30)"
Sopiiko tämä todellakin uskovaisten moraalikäsitykseen ja on oikein toimittu?
"Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: "Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut. Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi." Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut. Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen. Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää. Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on. Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys." (Matt 25:24-30)"
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuo Matteuksen kirjan vain jokseenkin esimerkillinen ja hyvin vertauskuvallinen tarina on sitä vanhaa perinteistä Seemiläistä retoriikkaa, jolla tietenkin tarkoitetaan aivan jotakin muuta kuin rahavarojen sijoittamista johonkin "riskibisnekseen". Siis, koska sillä on jo näkyvästikkin jokin uskonnollinen yhteys, niin tottakai se silloin on siihen jotenkin myös liittyvää ja merkittävää.
Lyhyesti tuon tarinan voisi mieltää näinkin. Vaikka ihmisellä olisi uskoa vähäsen, niin ei se riitä perusteluksi lyödä laimin uskovan ihmisen velvollisuuksia toisia ihmisiä kohtaan ja Luojaa, taivaallista Isää kohtaan. Eli, uskovalta ihmiseltä vaaditaan sellaisia hyviä tekoja, jotka hyödyttävät koko ihmisyhteisöä, oli hänen uskonsa sitten vähäistä tai suurta. Ja he joilla on uskoa paljon, antavat sen olla muille jollakin tavoin hyödyksi, ja saavat siitä myös itselleen sitten jotakin ansiota jälkikäteen. Ja he jotka pihtaavat teoissansa ja piilottelet itseään muilta uskovana ihmisenä vähäiseen uskoonsa vedoten, otetaan se vähäkin pois. Joka onkin melko luonnollista seuraamusta esim. hengen velttoudesta, sillä jos ei ihminen jotakin toimintaa harjoita jatkuvasti ja säännöllisesti, tuppaa kaikki siihen liittyvä ja opittu kyllä unohtumaan ajan oloon.
kertaan .
Leiviskät on Jumalan antamaa viisautta ja ja paljon saanut
jakaa siitä paljon .
Yhden leiviskän saanut ymmärtää ja on saanut hänkin
armon, tiedon.uskon .
Mutta hän on (maailman mielestä
kunnon uskovainen, joka ei tuputa ).
Hän ei siis jaa tietoaan, vaikka tietää
ja kauhistelee, mut ei kerro (kätkee tietonsa)
Hän tiesi miten kylvetään, mutta ei kylväny ja
Kertoo herralleen-olen pitänyt JULKISEN
salaisuuden
tietonani .
Selvähän tuo. Isäntä suuttui kun leiviskä oli maahan kaivettu ja maistui sen jälkeen ihan mullalle! Olis se nyt pitänyt tietää että jos ei sitä leiviskää syö ennen parasta ennen päivää, niin pakkaseenhan se kannattaa sillon laittaa!