muutama rivi teille jotka haluatte kuulla sanasen siitä miten mies pärjää kahdestaan pienen tytön kanssa. itse olen eroamassa ja jo syksystä lähtien pienen kaksivuotiaan työn kanssa elelly. kaikki perustuu arkisiin asioihin ja tietynlaiseen päivittäiseen rytmiin joka toistuu toistumistaan. päivät menee nopeasti vien tytön aamulla hoitoon ja iltapäivällä pois.leikitään ,luetaan syödään käydään pesulla ja untenmaille.nautin arkisista asioista ja siitä että päivissä on iloa ja itkua joka kasvattaa kummankin luontoa. mikään ei ole parempi palkinto kuin lapsen hymy.paljon on koettu ja nähty ymmärrän ja arvostan kaikkia vanhempia jotka joutuvat jakamaan aikansa yksin lasten kanssa. pidetään lippu korkealla. isi ja 2vtyttö
miten mies onnistuu siinä missä nainen
mies
3508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sanoit lyhyesti ja kauniisti asiat. Elämässä voi selvitä kriisien läpi onnelliseen tilanteeseen. Osaat näköjään arvostaa elämän todellisia arvoja, etkä ole katkeroitunut.
Itse olen jo pidempään hoidellut perhettäni (2 poikaa)yksinään. Jokainen hetki ei aina ole idylliä ja raskasta yksinäistä vanhemmuutta tämä yksinhuoltajuus on, mutta sehän kuuluu asiaan. Tämä on tätä meidän elämäämme. Ja uusia haasteita tulee aina edessä päin.
Välillä tulee hetkiä, että tuntuu olevan riittämätön vanhempi, mutta lapset osaavat loduttaa ja osoittaa välittämistään aidommin kuin moni meistä aikuisista.
Jaksamista ja hyviä hetkiä Sinulle ja muille vanhemmille! Huonoista hetkistä sinnitellään läpi muin muulit kivisellä tiellä...ja päästään sitten kuitenkin perille.
kuten tähänkin asti. Olet isä siinä missä äiti on äiti. Ei pitäisi olla mitään eroja tai kyseenalaistamista siinä yksinhuoltaja isyydessä. Sinä onnistut, oli niin mukava lukea sinun onnistumista ja tunnetta olla onnistuva isä.
Itse olen naimisissa ja isä neljälle lapselle kaksi kasvattia ja tunnen sinun kertomuksen hyvin tunnepohjaisesti omakseni. Olen myös vastuuntuntoinen isä kuten sinäkin vaikutat olevan ja näet arjessa ne riemut sekä ilot.
Ole ylpeä itsestäsi ja lapsestasi.
Tulet saamaan paljon halauksia tyttäreltäsi, vaikka välillä ehkä kyyneleitäkin.
Mutta nekin kuuluvat elämään.
Hyvää kevättä, kurakelikin on viehättävää lapselle.
..kuin yh-äitien. Näin se vaan menee, ikävä kyllä yh-äitien kannalta, mutta on valitettavan totta. Siis vanhemmuus, isyys ja äitiys ovat vaativia hommia, vähän arvostettuja ainakin yhteiskunnan kannalta, mutta siis antoisia ja kasvattavia jne jne.
Mutta kummallista minusta on se, miten arvostetaan yh-isejä, kun isä siivoaa, laittaa ruokaa, pyykkää, lapsi tulee puhtaissa vaatteissa, ja jos isi ei osaa tytön tukkaa letittää, päiväkodissa tädit tekee sen ymmärtäen, ettei kaikki kaikkea osaa jne.
Mutta vastaavaa ihailua ei yh-äidille, naiselle, tule. Pidetään itsestään selvänä, että tottakai kaikki nämä hoituu eikä sen pitäisi edes rasittaa, väsynyt ei saisi olla.. mutta auta armias sen kerran, kun muksu tulee päiväkotiin pusero nurinpäin päällä tai tukka takussa, heti katsotaan kieroon, äiti ei ole huolehtunut tarpeeksi.
TArkoitus tällä vuodatuksella on vaan kertoa, että tietyt asenteet ovat tiukassa. Suhtautuminen ei siis ole tasa-arvoista. Yleensä. Poikkeusyksilöitä toki on. VAikka siis kaikki yh:t tekevät ja onnistuvat, pärjäävät, sukupuolesta riippumatta.Isä ei ole huonompi, ei missään nimessä. Ja äidin ei tarvitse jaksaa olla täydellinen aina ja aina, koska samoja juttuja sattu myös kahden huoltajan perheissä..