Kommunismi, kapitalismi..
Tämmöinen heitto tähän väliin,
että kysymys on paljon myös kulttuureista
ja kansallisista elämäntyyleistä tms.
Ja muita ajatuksia kysymyksiä..
Joku sanoi tuossa että kommunismia
ei ole sovellettu demokratiossa,
mitä se sitten tarkoittaisi?
Ajatteko te vain taloudellista/poliittista
kommunismia, vai myös yhden totuuden
ateistista kommunismia?
Onko sosialidemokratia joku
kommunismin veljenpoika tms?
Mitä mieltä olette distributismista?
Väitin että suurin ongelma sanassa
kommunismi on kaikki se punaisuus
ja paatoksellisuuden tunne joka
tulee heti kun joku sanoo sen
sanan tosissaan..eli ->
Onko ideologia oikeasti ollenkaan
kehittynyt tms? Mitään tuoretta mukana?
Kommunismi on nimenomaan sosiaalinen,
yhteiskunnallinen aate, joka juuri
sen takia helposti saa fasistisia piirteitä,
kapitalismi on taas lähempänä henkistä
vapautta koska "jokainen on oman oonensa seppä",
eli voi tehdä "omia juttujaan" rauhassa.
Hehe, sosdem ei ole kumpaakaan..kunnolla.
Itseäni ällöttää ulkoohjattu meininki,
mielestäni yksityisomistus ja "jokainen
on oman onnnensa seppä" sekä henkilökohtainen
vapaus (myös henkinen) ovat aivan ..
lähellä jotain itsestäänselvyyksiä,
mutta silti olen täysin ehdottomasti
globalismiriistokapitalismia vastaan
aivan totaalisesti. Kenties
olen distributismin kannattaja.
Tälläistä tänään, jos jotain
häiritsi sekavuus, niin sorry vaan.
Mo..
Tämmöinen heitto tähän väliin,
että kysymys on paljon myös kulttuureista
ja kansallisista elämäntyyleistä tms.
Ja muita ajatuksia kysymyksiä..
Joku sanoi tuossa että kommunismia
ei ole sovellettu demokratiossa,
mitä se sitten tarkoittaisi?
Ajatteko te vain taloudellista/poliittista
kommunismia, vai myös yhden totuuden
ateistista kommunismia?
Onko sosialidemokratia joku
kommunismin veljenpoika tms?
Mitä mieltä olette distributismista?
Väitin että suurin ongelma sanassa
kommunismi on kaikki se punaisuus
ja paatoksellisuuden tunne joka
tulee heti kun joku sanoo sen
sanan tosissaan..eli ->
Onko ideologia oikeasti ollenkaan
kehittynyt tms? Mitään tuoretta mukana?
Kommunismi on nimenomaan sosiaalinen,
yhteiskunnallinen aate, joka juuri
sen takia helposti saa fasistisia piirteitä,
kapitalismi on taas lähempänä henkistä
vapautta koska "jokainen on oman oonensa seppä",
eli voi tehdä "omia juttujaan" rauhassa.
Hehe, sosdem ei ole kumpaakaan..kunnolla.
Itseäni ällöttää ulkoohjattu meininki,
mielestäni yksityisomistus ja "jokainen
on oman onnnensa seppä" sekä henkilökohtainen
vapaus (myös henkinen) ovat aivan ..
lähellä jotain itsestäänselvyyksiä,
mutta silti olen täysin ehdottomasti
globalismiriistokapitalismia vastaan
aivan totaalisesti. Kenties
olen distributismin kannattaja.
Tälläistä tänään, jos jotain
häiritsi sekavuus, niin sorry vaan.
Mo..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Puhuttaessa kommunismista ja arvioitaessa sitä, on syytä muistaa, ettei kommunismia ole vielä koskaan maailmanhistoriassa esiintynyt. Etenkin "trotskilaisessa" mielessä sanottuna, sosialistisia vallankumouksia on ollut vain yksi kappale; Venäjällä lokakuussa 1917. Muut vasemmistolaiset vallankumoukset (Kiina, Kuuba,...) ovat olleet ennemminkin feodaalisissa maissa tapahtuneita sotilasvallankaappauksia. Venäjän vallankumouksessa työläisjoukot ottivat spontaanisti vallan.
Bolsevikit, jotka olivat Venäjän vallankumouksen militanteinta kärkeä, olivat luottaneet pitkälle siihen, että valllankumousaalto leviää länteen, ja odottivat täten etenkin Saksan vallankumousta avukseen. Saksan työväenliike oli kuitenkin hyvin revisionistinen ja hajanainen, eikä vallankumous voittanut siellä. Tämän vuoksi Venäjän vallankumous jäi eristyksiin ja joutui sotaan kapitalistisia maita vastaan. Venäjä oli hyvin alikehittynyt, ja sen työväenluokka oli talonpoikaistoon nähden pieni. Raskas sisällissota kumouksen jälkeen verotti työväen liikkeen vallankumouksillisinta kärkeä, ja jätti tilaa Stalinin kaltaisille taantumuksellisille voimille. Venäjällä ei ollut kokemusta demokratiasta ja kansan sivistystaso oli hyvin matala. Toisin sanoen, Venäjällä ei ollut historiallisesti mahdollista panostaa muuhun kuin sotilaallisen mahdin kehittämiseen vihollisvaltoja vastaan. Siin ä ei jäänyt tilaa tuotannon demokratisoimiselle ja tasa-arvon kehittämiselle. Stalinin aikana kaikki vallankumouksessa saavutetut työväenluokan voitot mitätöitiin.
...
Nykyään useimmille ihmisille sanat kommunismi, marxismi, leninismi, etc.. assosioivat mieleen ennenkaikkea stalinismin. Tämän vuoksi he eivät monestikaan vaivaudu ottamaan selvää tarkemmin näiden käsitteiden sisällöstä.
Tässä hieman selvennyksiä:
-sosialismi = Kapitalismia seuraava yhteiskuntamuoto, joka on mahdollista saavuttaa työväenluokan vallankumouksella, jossa se ottaa tuotantovälineet ja valtion haltuunsa.
-kommunismi = teoreettinen päämäärä, jota kohden sosialistinen yhteiskunta pyrkii kehittymään. Siinä missä sosialismissa toteutuu edelleen vastikkeelinen vaihto, kommunismissa vastikkeeton vaihto.
-stalinismi = Lähinnä feodaalisissa maissa tapahtuneiden vallankumousten tuote. Esim. Kiina, Vietnam, Kuuba, Pohjois-Korea. Vallankumous pysähtyy, ja kuolee eristykisissä. Vanha feodaalis-porvarillinen yhteiskuntamuoto säilyy sosiaalisine suhteineen. Vallankumous kiteytyy valtiolliseksi eliitiksi, joka muodostaa omistavan ja hallitsevan luokan. Kyse ei ole sosialismista, sillä työtätekevä luokka ei osallistu hallitsemiseen/työnsä tuotteiden hallintaan.