Apostolien teot 2:38: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte
Pyhän Hengen lahjan."
Lapsikasteellahan on alunpitäen yritetty vesittää tyhjäksi se, ettei vain tarvitsisi tehdä parannusta synneistään, kun kastetaan jo ennenkuin mitään ymmärtääkään asioista. Aika ovelaa. Miten pieni vastasyntynyt lapsi voi tehdä parannusta mistään? Aikuiset voisivat Suomessakin, mutta eihän heillä ole siihen mitään tarvetta, kun tällaisilla väärillä opeilla sokaistaan heidän silmänsä.
Lukekaa Jumalan sanaa niinkuin se on, älkääkä vääristelkö sitä.
Pyhän Hengen lahjan."
Lapsikasteellahan on alunpitäen yritetty vesittää tyhjäksi se, ettei vain tarvitsisi tehdä parannusta synneistään, kun kastetaan jo ennenkuin mitään ymmärtääkään asioista. Aika ovelaa. Miten pieni vastasyntynyt lapsi voi tehdä parannusta mistään? Aikuiset voisivat Suomessakin, mutta eihän heillä ole siihen mitään tarvetta, kun tällaisilla väärillä opeilla sokaistaan heidän silmänsä.
Lukekaa Jumalan sanaa niinkuin se on, älkääkä vääristelkö sitä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ennenkuin voi tehdä parannuksen? Kuinka monta parannuksen tehnyttä ei tee yhtään syntiä parannuksenteon jälkeen? Kuinka moni valehtelee ettei muka tee syntiä?
eikä kaikkea ratkaista vain ihmisjärjen ja huutoäänestysten perusteella, niin tässä olisi sananen:
"Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä." (Pyhä Raamattu, UT, 1.Joh.1:8)
1.Joh.1:8 ”Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja PUHDISTAA meidät kaikesta vääryydestä.
Siis;
1:6 Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta.
1:7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri PUHDISTAA meidät kaikesta synnistä."
Antakaa siis pelastaa itsenne ja ottakoon kukin teistä (Apt.2:38) upotuskasteen Vapahtajan Nimeen syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen Lahjan PYHITYKSEEN!!!
…. Sillä; Tahallinen USKONMUKAISEN UPOTUSKASTEEN hylkääminen johtaa PYHITYKSEN ja siten pelastuksen menettämiseen!!
*
Ystävällisesti Siunausterveisin Totuuden etsijöille
minulle niin Rakkaassa
Voittoisassa ja Voimallisessa
JAH SHUAN (Ilm.14:1) MESSIAAN Armollisessa ja Pyhässä Nimessä
י ה וֹ שׁ ﬠ
eepu
*
Jk.:
Salli siis minun kysyä sinulta; Mikä ”MIELI” sinulla on?
Onko/oletko vauva-valelussa vauva kuollut lihan himoille/synnille?! (sinäkin sen ymmärrät/tiedät; EI todellakaan)
Paavalikin sanoo: ”Mutta minä tulen pian teidän tykönne, jos Herra tahtoo, ja silloin minä otan selon, en noiden pöyhkeiden sanoista, vaan voimasta. Sillä Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa.” (1.Kor.4:19,20)
Sillä; ”..jos joku on KRISTUKSESSA, niin hän on UUSI LUOMUS; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, UUSI on sijaan tullut.”
-- Uskonmukaisesti upotuskastetuilla; ”… meillä on KRISTUKSEN mieli.” ”Sellaista vastaan ei ole laki.”! (2.Kor.5:17; 1.Kor.2:16; Gal.5:23; katso myös Room. 6.Luku)
Syntiä tehdään juuri niin kauan kuin Jumala kutsuu parannuksen tekoon. Hän valitsee kenet kutsuu ja milloin, emme me. Meidän vapaus on sitten vastata kutsuun tahtomme mukaan. Uskon, että yhtä Jumala kutsuu parannuksen tekoon jo varsin nuorena, toista useita kertoja elämänsä aikana ja joidenkin korvat avautuvat vasta kuolinvuoteella.
Me emme todellakaan voi edes tulla Jumalan tykö, ellei Isä vedä ja meillä ei ole edes uskoa ellei Jeesus anna.
Johanneksen evankeliumi 6:44 "Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
Apostolien teot 3:16: " Usko, jonka Jeesus antaa,..."
Apostolien teot 3:19 "Tehkää siis parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."
Kun olemme tehneet ratkaisun, kääntyneet Jeesuksen Kristuksen puoleen antaaksemme Hänelle koko elämämme, huomaammekin ennen pitkää, että joka päivä joudumme vastakkain sen tosiasian kanssa, mistä Raamatussa puhutaan näin:
Room 7:21, 22, 23 "Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki.
Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia."
On kuitenkin aivan eri asia elää Jumalan yhteydessä ja pyrkiä hyvään kuin tietoisesti kulkea omaan tietänsä (tehden sitten hyvää tai pahaa) ja väittää, ettei tarvitse Jeesusta. Silloinhan ihminen hylkää totaalisesit Jumalan tarjoaman pelastuksen Pojassaan, tekee sen omalla kohdallaan tyhjäksi.
Kyllä jokainen ylhäältä uudestisyntynyt tietää, että on turha valehdella itselleen ja ennenkaikkea Jumalle, etteikö tekisi syntiä. Jumalaltahan ei mikään ole salassa.
Joudumme siis joka päivä olemaan nöyrällä mielellä, pitämään mielessämme sen kokoajan, että ilman Jeesuksen täydellistä pelastustyötä, meillä ei olisi yhteyttä Isralien Jumalaan.
Ei lopu synti siihen, että uskoontullessa vain kerran puhdistettaisiin ja sitten oltaisiin synnittömiä.
Puhdistus on JATKUVAA. Jokainen uskova tarvitsee sitä joka päivä niin kauan kuin elää.
Noin se sun ajatuksen juoksu siis menee.
ole tarkoitus vesittää mitään. Ymmärrät sen, kun vähänkin ajattelet asiaa. Suurin osa kristikunnan parannussaarnaajista on aina ollut lapsikasteen kannalla.
"Uskovien kaste" taas saattaa ehkäistä parannuksen teon, kun henkilö sen otettuaan luulee olevansa synnitön. Eihän "uskovainen" ja "uskovien kasteella" käynyt voi enää langeta mihinkään synteihin, eihän? Lapsikastetta käyttävissä kirkoissa taas opetetaan joka päiväistä katumusta ja parannuksen tekoa.
Kotonani laulettiin iltaisin Siionin virttä: "Tuon tästä päivästä kiitoksen sulle,/ häveten Herra mä tunnustan sen/ huono on ollut mun palveluksen,/ vaan anna armostas´ anteeksi mulle, unhota useat puutokseni/ myös tämänpäiväiset rikokseni!/ Ohdakekruunus´ mielessän´ pidä/ nytkin mun levolle mennessäni/ hautaa sun haavoihis´rikokseni."
Tällä tavalla meitä lapsia valmistettiin joka päiväiseen kilvoitukseen, katumukseen ja parannuksen tekoon. Kilvoittelevaa kristillisyyttä on niissä hengellisissä liikkeissä, jossa jokapäiväistä parannuksen tekoa korostetaan.
Vapaissa suunnissa sellaista ei ole. On vain luuloteltua omavanhurskautta. Kilvoittelevaa kristillisyyttä ja jatkuvaa katumusta olen tavannut heränneen kansan ja ortodoksien parissa. Vapaissa suunnissa taas kilvoittelu loistaa poissaolollaan. Tilalla on omavanhurskas tympeys ja muiden käännyttäminen.
Missä tuossa ("laulussa") oli se parannuksen tekeminen?
*
Salli siis minun kysyä sinulta; Mikä ”MIELI” sinulla on?
Onko/oletko vauva-valelussa vauva kuollut lihan himoille/synnille?! (sinäkin sen ymmärrät/tiedät; EI todellakaan)
Paavalikin sanoo: ”Mutta minä tulen pian teidän tykönne, jos Herra tahtoo, ja silloin minä otan selon, en noiden pöyhkeiden sanoista, vaan voimasta. Sillä Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa.” (1.Kor.4:19,20)
Sillä; ”..jos joku on KRISTUKSESSA, niin hän on UUSI LUOMUS; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, UUSI on sijaan tullut.”
-- Uskonmukaisesti upotuskastetuilla; ”… meillä on KRISTUKSEN mieli.” ”Sellaista vastaan ei ole laki.”! (2.Kor.5:17; 1.Kor.2:16; Gal.5:23; katso myös Room. 6.Luku)