väkeä? Tuntuu että heillä menee kaikki aika vaan maailmanlopusta saarnaamiseen ja varpaillaan olemiseen? Osaavatko he nauraa millekään kun elämä on täynnä ohjelistoja? Ihmisiä vain pelotellaan uskoon ja sitten vaaditaan olemaan onnellinen uskossaan, vaikka jokapuolella nähdään piruja. Vainoharhaista minusta. Missä ajattelun aitous ja vapaus, joka tuo ihmiselle oman arvon tunnon ja yksilöllisyyden?
Miksi adventistit ovat niin
vakavaa
5177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Erillaisia niin kuin kuuluukin olla, ei advarit tee siinä mitään poikkeusta, erllaisuus on rikkautta.
sopimatonta oikealle uskovaiselle. Raamatussakaan ei puhuta nauramisesta, kuin negatiivisessä merkityksessä. Syntyy irstas meno, maailman tilanteen vakavuus unohtuu...Että silleen!
ovat erilaisia muuhun maailmaan verrattuna tasapäisyydessään. Persoonallisuus karsitaan heti alkuunsa. Sen vuoksi heillä on omat koulunsa ja piirinsä että lauma pysyy samassa muotissa pienestä pitäen ja jokaisen ajatuksen tulee perustua raamattuun. Jatkuva itsekontrolli siis muodostaa persoonan ulkoa, auktoriteetista käsin ohjattuna eikä sellaisella henkilöllä ole varaa huumoria heittää juurikaan jottei vahingossa nauraisi "väärille" asioille. Pelko hillitsee persoonan kehittymistä ja ihmisestä tulee konemaisesti ja harmittomasti käyttäytyvä uskonrobotti.
Niitä adventisteja joita olen tavannut he ovat olleet aika huumorintajuttomia rutiinieläjiä. Hymistelevät kyllä joka lauseen välissä kaavamaisesti ja nauravat jutuille joissa ei ole mielestäni mitään erityisen huvittavaa...? Eli ihan tavallisille asioille. Persoonallisuus ei järin kukoista. He saavat onnensa oppimastaan rutiinielämäntavasta joten mikäs siinä.
Kaikkia uskonnollisia ääriryhmiä tuntuu leimaavan tuo sama piirre. Ulospäin paistaa selvästi tietty teennäisyys ja muiden miellyttämisen tarve. En vain ole onnistunut näkemään sellaisissa ihmisissä mitään kovin aitoa, valitettavasti.
aina iloiset.
viesteillään. Siinä ei ole mitään vainoharhaisuutta, koska kyseessä ovat todelliset viestit, joita saamme yhtenään lukea tällä keskustelupalstalla. Niihin alkaa jo tottua. Ei niitä kannata vakavasti ottaa. Henkilö, jonka täytyy jokaisessa viestissään pyrkiä pelkästään toista moittimaan, hänellä itsellään ei todellakaan voi olla kaikki hyvin. Uskonto ei ole tehnyt häntä onnelliseksi ihmiseksi.