Missä vaiheessa adventistit alkoivat kannattamaan kolminaisuusoppia. E.G.White piti Jeesusta luotuna ja myös varhaisadventismi. Missä kohtaa tapahtui muutos? Miltä tuntuu pitää profeettana ihmistä joka kielsi Jeesuksen Jumaluuden. Asia on varmasti kiusallinen adventisteille. Uskon monien yrittävän kieltää adventismin menneisyyden, mutta se tuskin onnistuu. Adventismissa Jeesusta pidettiin luotuna, samoin kun vartiotornisakissakin.
Profeettanne ei ole luotettava! Jos perusasiat menevät pieleen noin pahasti, olisi aika miettiä muidenkin asioiden luotettavuutta.
Profeettanne ei ole luotettava! Jos perusasiat menevät pieleen noin pahasti, olisi aika miettiä muidenkin asioiden luotettavuutta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
En ole adventisti, mutta voin vastata tähän. Kolminaisuus-sana esiityi ensimmäisen kerran adventistien oppilistassa v. 1930-31, kun uusi lista laadittiin. Vanha lista, Ellen Whiten ajoilta, voi tulkata eri tavoin, mutta näyttää siltä, että varhais-adventistit olivat jonkunlaisia "areiolaisia". Eivät pitäneet Jeesusta luotuna, vaan sana, jota käytettiin oli englanniksi "generated". Jumala olisi "generated" Pojan ensin ja sitten Pojan kautta luonut kaiken muun. Tämä tulee selvästi esille James Whiten, Uriah Smithin, ja muitten varhais-adventisti johtajien kirjoituksista.
Adventistit löytävät Ellen Whitesta perusteluja kolminaisuus-opille, mutta nämä ovat kaikki myöhäisiä, useimmiten kirjoituksista, jotka olivat kohdistettu Kelloggin niin-sanottuun "panteismiin", joka kielsi jollain tavalla Jumalan personallisuuden. Ilmeisesti olisi parasta sanoa, että kolminaisuusoppi yleistyi adventismissa 1888-1930 välisenä aikana. Vaikka vanhassa oppilistassa todetaan, että kaikki ovat yhtä mieltä niistä asioista, on vaikea sanoa mitään Ellen Whitesta varmaksi. Hän ei ehkä tajunnut mitään koko kysymyksestä nuoruudessaan. Kuitenkaan hän ei mainitse kolminaisuus-sanaa vanhanakaan. Mutta hänen miehensä oli selvästi kolminaisuuden vastustaja kuolemansa asti.
Adsventtikirkon virallinen oppilista (ensimmäinen joka on tosiaan ollut virallinen) vuodelta ca. 1980 selvästi pyrkii esittämään adventismi kolminaisuusopin kannattajana. Omituisena asiana on se, että siinäkään ei mainita, että kaikki Jumalan persoonat ovat yhtä "substanssia". Siinä se poikeaa vieläkin hivenen kristinuskon symbolista yleensä. Toinen mielenkiintoinen asia on se, että Adventtikirkko on omaksunut länsimaisen formuloinnin filioque mukana. Herää kysymys miksi ilman muuta juuri tätä, kun kerran on ollut pitkä tie kolminaisuuteen. Olisi voinut olla ortodoksinen tai monofysiittinen ilmaisu. Ilmeisesti Adventtikirkko näkee itsensä osana protestantismista.
James White muutti kantaansa ja hyväksyi vaimonsa lausuntojen myötä kolminaisuusopin. Se oli Uriah Smith joka ei hyväksynyt.
teologista sanastoa:
Adventtikirkko opettaa dyofysiittista Kristuksen olemusta ekonomisen triniteetin mukaisesti. Emme hyväksy ihan kaikkea lännen kolminaisuusopissa olevaa, koska ne perustuvat kreikkalaiseen filosofiaan, eivät Raamattuun.
Emme usko, että Kristus olisi edes generoitunut isästä. Ellen Whiten myötä kirkko siirtyi yhä tiukempaan kolminaisuusoppiin ja emme allekirjoita edes Athanasiuksen uskontunnustuksessa olevaa väitettä, että Jeesus on "syntynyt, ei luotu", koska se ei pidä paikkaansa. Athanasius erheellisesti siirsi Pojan syntymän ikuisuuteen, vaikka Raamatussa se tarkoittaa ylösnousemusaamua. Kuten varmasti tiedät, Athanasiuksen tunnustus loi pohjan eräille kristologisille harhaopeille, mutta en mene niihin sen enempää.
Jos haluat kunnon teologisen selityksen siitä, mitä kirkko kolminaisuusopista opettaa, niin suosittelen lukemaan Fernando Canalen artikkelin kirjassa Handbook of Seventh-day Adventist Theology, SDA Bible Commentary, osa 12.
Sinähän olet ties monennenko polven adventisti, vaikka sittemmin eronnut ja jäänyt osin heidän oppeihinsa. Voitko kertoa millaista sinun oli kasvaa adventistisuvussa?
Tunnen James Whiten kirjoitukset varsin hyvin enkä ole löytänyt paikkaa, missä hän olisi muuttanut kristologisen kantaansa. Olen tottunut vaatimaan todisteita, kun minua sanotaan olevani väärässä. Nyt ei ole kysymys mielipiteistä vaan faktoista. Jos tiedät, että James White muutti kantansa, niin anna luku ja jae.
Kiitos, tämä on erittäin valaisevaa.
Jätin adventismin hamassa nuoruudessani. Jos olisin jäänyt siihen, olisin ollut kuudennen polven adventisti. Se oli aikanani Amerikassakin harvinaista, puhumattakaan Suomesta.
Voin kertoa avoimesti kokemuksestani. Ei ole minulla mitään piilotettavaa. Esiinnyn täälläkin omalla nimelläni. Oli turvallista kasvaa kodissa missä ajateltiin terveyttä ja missä minua kohdeltiin rakastavasti. Kuitenkin, lapsena koin adventtisanoman pelottavana ja näin pahoja unia lopunajan tapahtumisista. Se oli traumaattista. Käydä adventtikirkon kouluja oli myös turvallista. Olin yhden vuoden ei-adventisti koulussa, missä opettajat hakkasivat minua kolme kertaa sen vuoden aikana sapatin takia. En osallistunut sapattini tiettyihin koulun tilaisuuksiin ja rangaistus oli kova ja akillinen ilman kysymyksiä. En ole päässyt vieläkään katkeruudesta siitä ja jos löytäisin ne opettajat panisin ne nyt tiukille. Adventismi antoi myös vääristyneen näkemyksen elämästä ja loi minussa epärealistisia odotuksia, jotka ovat aika pitkään pilannut elämäni. Luin teologiaa ja halusin olla Adventtikirkon palveluksessa, mutta se ei toteutunut, mielestäni johtajien kateudesta ja suorastaan pahuudesta. Koin Adventikirkosta lähtemisen hyvin kipeänä ja tunsin itseni orvoksi. Kukaan ei tullut sanomaan älä lähde. Pikemmin tuntui siltä, että adventistit olivat onnellisia, että lähdin. Olin nuori, kiltti ja vilpitön. Adventismi on liian kova sellaiselle nuorelle. Parannuin haavoista baptistiseurakunnan kautta, jolle olen vielä kiitollinen pelastamisesta. Sekin oli pitkä tie, sillä sain käsityksen adventistina, ettei mikään muu seurakunta ole Jumalalle kelvollinen, vaikka se tuskin on Adventtikirkon virallinen kanta. Olen nyt kolmisenkymmentä vuotta nauttinut vapaudesta Kristuksessa, ja seuraan Häntä baptismin opetuksen mukaisesti: siis luen Raamattua ja seuraan sitä mitä itse siitä ymmärrän, enkä anna kirkollisen laitoksen vaikuttaa siihen. Lähtö adventismista oli vapauttavaa ja vaikka kipeäkin, parasta mitä olen kokenut uskon elämässäni.
Kun katson adventismia näin kaukaa, kuitenkin luulen että uskoontullut voi löytää Adventtikirkosta aivan toimivan hengellisen kodin. Adventtikirkolla on paljon hyviä puolia. Se ei vaan sovi minulle. Olen liian pehmeä ja tunteellinen, ja liian itsenäinen. En halua mitään eikä ketään minun ja pelastajani välissä. Mutta joku voi tuntea seurakuntakurin helpottavaksi.
Kun ajattelen adventismia uskontotieteilijänä, niin se on mielestäni kiehtovaa nimenomaan sen varhais-historian takia. Se on lievästi kyseenalaistanut kaikki kristinuskon perusopit. Se on jo kauan sitten mukautunut kristinuskoon, mutta se että se uskalsi kyseenalaistaa aikanaan on mielestäni hyvä asia. Kyseenalaistaminen on lähellä sydäntäni.
Jeesusta luotuna olentona. Väite perustuu väärään käsitykseen siitä, mitä Ellen tarkoittaa käyttäessään Mikael nimitystä Jeesuksesta. Ellenillä on täysin selkeät kolminaisuusoppia puoltavat lausunnot, jos viitsit itse lukea mitä hän oikeasti kirjoittaa.
että he ovat valmiita muuttumaan raamatun sanan mukaan.Se vaatii nöyryyttä,tunustaa oleensa väärässä.Seuratkaa heidän esimerkkiään ja tunnustakaa tekin omat virheenne.Vai kuvitteletteko te olevanne täydellisiä?