Kuinka paljon...

Luin sen ilolla ja kirjoituksesi siunasi minua.

Minulla itsellänikään ei ole edes summittaista tietoa aloituksessa tehtyyn kysymykseen vastatakseni.

"Minä teissä ja te Minussa", sanoi Jeesus. Kristus asuu omissaan; on siis kanssamme joka hetki. Tietoisten rukoustemme lisäksi sydämmemme huokailee Hänen puoleensa aivan huomaamattamme.

täällä helluntailaisten parissa keskustelupalstalla päivittäin.
Aikaa menee,hyvä niin.

kuiten kirjoitti:

täällä helluntailaisten parissa keskustelupalstalla päivittäin.
Aikaa menee,hyvä niin.

Vähän aikaa olen kirjoitellut.
Vielä muutama kuukausi sitten en tiennyt raamatusta juuri mitään muuta kuin sen että se on hölynpölyä ja nyt olen vähän sitä tutkinut ja suhtaudun entistä kriittisemmästi siihen ja olen omasta puolestani iloinen että olen ennenkin ollut kriittinen.

Peku ` kirjoitti:

Vähän aikaa olen kirjoitellut.
Vielä muutama kuukausi sitten en tiennyt raamatusta juuri mitään muuta kuin sen että se on hölynpölyä ja nyt olen vähän sitä tutkinut ja suhtaudun entistä kriittisemmästi siihen ja olen omasta puolestani iloinen että olen ennenkin ollut kriittinen.

Miten voit olla iloinen jos pidät raamattua hölynpölynä?
Minua ainakin kauhistuttaa ajatuskin ettei Jeesusta olisi.Tuntuu että en jaksaisi hetkeäkään ilman Jeesuksen turvaa.
Olen ylpeä uskostani.Saan viettää aikaa Mestarini kanssa alati ja iloita Hänen kanssaan.

Olin minäkin ennen karski jätkä.Olin tunnettu rajusta elämästäni alkoholi,räyhääminen kuului kuvioihin.Monet kolhut olen kokenut elämässäni.

Ajatteleppas kuka minun elämäni muutti. Nyt mulla on oikia Ystävä Jeesus.
Suosittelen sulle hankkiudu Hänen ystäväkseen niin sinusta tulee vieläkin iloisempi.

Peku ` kirjoitti:

Vähän aikaa olen kirjoitellut.
Vielä muutama kuukausi sitten en tiennyt raamatusta juuri mitään muuta kuin sen että se on hölynpölyä ja nyt olen vähän sitä tutkinut ja suhtaudun entistä kriittisemmästi siihen ja olen omasta puolestani iloinen että olen ennenkin ollut kriittinen.

emmehän me ihmiset voida tietää.
Kaikkeen kannattaa suhtautua tietyllä varovaisuudella.

miten ihmeessä? kirjoitti:

Miten voit olla iloinen jos pidät raamattua hölynpölynä?
Minua ainakin kauhistuttaa ajatuskin ettei Jeesusta olisi.Tuntuu että en jaksaisi hetkeäkään ilman Jeesuksen turvaa.
Olen ylpeä uskostani.Saan viettää aikaa Mestarini kanssa alati ja iloita Hänen kanssaan.

Olin minäkin ennen karski jätkä.Olin tunnettu rajusta elämästäni alkoholi,räyhääminen kuului kuvioihin.Monet kolhut olen kokenut elämässäni.

Ajatteleppas kuka minun elämäni muutti. Nyt mulla on oikia Ystävä Jeesus.
Suosittelen sulle hankkiudu Hänen ystäväkseen niin sinusta tulee vieläkin iloisempi.

ja onnellinenkin olen.
Olet sitten tyypillinen uskovainen tai ainakin tyypillinen useista niistä uskovaisista jotka eniten täällä kirjoittaa.
Minä en tarvi toista pahetta tai riippuvuutta korvaamaan edellistä riippuvuutta jota ei edes ole.

Eilen lainasin Dan Barkeria joka toimi 17 vuotta kristittyjen saarnamiehenä ja nyt taas lainaan.

"Mitä kauemman olen ollut ateisti, sitä enemmän ihmettelen, kuinka koskaan olen voinut uskoa kristillisiin käsityksiin."

Peku ` kirjoitti:

ja onnellinenkin olen.
Olet sitten tyypillinen uskovainen tai ainakin tyypillinen useista niistä uskovaisista jotka eniten täällä kirjoittaa.
Minä en tarvi toista pahetta tai riippuvuutta korvaamaan edellistä riippuvuutta jota ei edes ole.

Eilen lainasin Dan Barkeria joka toimi 17 vuotta kristittyjen saarnamiehenä ja nyt taas lainaan.

"Mitä kauemman olen ollut ateisti, sitä enemmän ihmettelen, kuinka koskaan olen voinut uskoa kristillisiin käsityksiin."

jumalan kieltäjä? Miksi tarvii kieltää jotain jota ei ole? Ateisti-sanana sisältää aika voimakkaan negatiivisen latauksen.

Enemmänkin askaruttaa ihmisen mieli, minkälainen täytyy aivoitusten olla, että tuntee itsensä syntiseksi? Aivot ovat vain pelkkää kemiaa, jotka tuottavat uskoa ja uskomuksia. Usko on ihmiselle aivan tavallista turvan hakemista jostakin muualta kuin omasta itsestään.so.ihminen ei ymmärrä ihmisluonnetta ja sen monimutkaisuutta.
Uskoon tullut ihminen on "heittänyt"elämänsä jeesuksen huomaan. Jeesus kantaa hänen taakkansa.
Helppoa, tarvi pohdiskella vaikeuksiaan, jeesus auttaa...

vastakohta ateisti kirjoitti:

jumalan kieltäjä? Miksi tarvii kieltää jotain jota ei ole? Ateisti-sanana sisältää aika voimakkaan negatiivisen latauksen.

Enemmänkin askaruttaa ihmisen mieli, minkälainen täytyy aivoitusten olla, että tuntee itsensä syntiseksi? Aivot ovat vain pelkkää kemiaa, jotka tuottavat uskoa ja uskomuksia. Usko on ihmiselle aivan tavallista turvan hakemista jostakin muualta kuin omasta itsestään.so.ihminen ei ymmärrä ihmisluonnetta ja sen monimutkaisuutta.
Uskoon tullut ihminen on "heittänyt"elämänsä jeesuksen huomaan. Jeesus kantaa hänen taakkansa.
Helppoa, tarvi pohdiskella vaikeuksiaan, jeesus auttaa...

...'slangissa' ateisti on aina jumalan kieltäjä. Ei krisseli ymmärrä, että ateisti on vain uskonnoton. Vailla jumalaa/jumalia.

Sitäkään krisseli ei ymmärrä, ettei ateisti tunne käsitettä synti. Teot ovat joko oikeita tai vääriä mutta eivät syntiä. Se vain menee krisseliltä yli hilseen.

Peku ` kirjoitti:

ja onnellinenkin olen.
Olet sitten tyypillinen uskovainen tai ainakin tyypillinen useista niistä uskovaisista jotka eniten täällä kirjoittaa.
Minä en tarvi toista pahetta tai riippuvuutta korvaamaan edellistä riippuvuutta jota ei edes ole.

Eilen lainasin Dan Barkeria joka toimi 17 vuotta kristittyjen saarnamiehenä ja nyt taas lainaan.

"Mitä kauemman olen ollut ateisti, sitä enemmän ihmettelen, kuinka koskaan olen voinut uskoa kristillisiin käsityksiin."

ei ole missään tapauksessa.
Mulle usko Herraan on vapautta, onnea ,iloa rauhaa ja ennen kaikkea Taivas on lopullinen päämääräni ja kotini.

ps.eikös ateismikin olisi siinä tapauksessa riippuvuutta?

vastakohta ateisti kirjoitti:

jumalan kieltäjä? Miksi tarvii kieltää jotain jota ei ole? Ateisti-sanana sisältää aika voimakkaan negatiivisen latauksen.

Enemmänkin askaruttaa ihmisen mieli, minkälainen täytyy aivoitusten olla, että tuntee itsensä syntiseksi? Aivot ovat vain pelkkää kemiaa, jotka tuottavat uskoa ja uskomuksia. Usko on ihmiselle aivan tavallista turvan hakemista jostakin muualta kuin omasta itsestään.so.ihminen ei ymmärrä ihmisluonnetta ja sen monimutkaisuutta.
Uskoon tullut ihminen on "heittänyt"elämänsä jeesuksen huomaan. Jeesus kantaa hänen taakkansa.
Helppoa, tarvi pohdiskella vaikeuksiaan, jeesus auttaa...

Ateisti ei niin kovin kaunis sana ole eikä varsinkaan uskovaisten näkökulmasta.
"Jumalan kieltäjää." Ateisti ei edes tarkoita sitä vaan monikossa jumaliin uskomaton eli henkimaailman asioihin uskomaton.

Kirjoitat aivoista niinkuin se pitääkin kirjoittaa kun raamatussaa ajattelu ja ymmärtäminen tapahtuu sydämellä.
Siihen aikaan lähi-idässä ja muuallakin luultiin että sydän on se elin joka ajattelee eikä olematon jumalakaan tiennyt sitten lääketieteestä mitään ja nuo sydämelliset sanonnat on siirtyneet tähän päiväänkin.

Ehkä se tuntuu vaikeissa tilanteissa mielikuvituksessa turvalliselta ajatella että jossain on yliluonnollinen apu mutta se on itsensä ja muidenkin kannalta vastuutonta kun se ei kehitä ihmistä vahvemmaksi kestämään vaikeuksia.

uskominen kirjoitti:

ei ole missään tapauksessa.
Mulle usko Herraan on vapautta, onnea ,iloa rauhaa ja ennen kaikkea Taivas on lopullinen päämääräni ja kotini.

ps.eikös ateismikin olisi siinä tapauksessa riippuvuutta?

Riippuvaisia ollaan kyllä luonnosta niinkuin uskovatkin.

uskominen kirjoitti:

ei ole missään tapauksessa.
Mulle usko Herraan on vapautta, onnea ,iloa rauhaa ja ennen kaikkea Taivas on lopullinen päämääräni ja kotini.

ps.eikös ateismikin olisi siinä tapauksessa riippuvuutta?

uskosta, koska luulet että se antaa sinulle vapautta, onnea, iloa ja rauhaa. Mitäpä, jos ottaisit unohtaisit haihattelut, ottaisit vastuun omasta elämästäsi ja ottaisit itse vastuun omasta hyvinvoinnistasi?

Peku ` kirjoitti:

Ateisti ei niin kovin kaunis sana ole eikä varsinkaan uskovaisten näkökulmasta.
"Jumalan kieltäjää." Ateisti ei edes tarkoita sitä vaan monikossa jumaliin uskomaton eli henkimaailman asioihin uskomaton.

Kirjoitat aivoista niinkuin se pitääkin kirjoittaa kun raamatussaa ajattelu ja ymmärtäminen tapahtuu sydämellä.
Siihen aikaan lähi-idässä ja muuallakin luultiin että sydän on se elin joka ajattelee eikä olematon jumalakaan tiennyt sitten lääketieteestä mitään ja nuo sydämelliset sanonnat on siirtyneet tähän päiväänkin.

Ehkä se tuntuu vaikeissa tilanteissa mielikuvituksessa turvalliselta ajatella että jossain on yliluonnollinen apu mutta se on itsensä ja muidenkin kannalta vastuutonta kun se ei kehitä ihmistä vahvemmaksi kestämään vaikeuksia.

sanooko ihminen itseään ateistiksi vai uskovaksi tai miksi tahansa. Miksi lokeroitua johonkin uskomukseen. Ateistinkin maailmankuva on lokeroitununut laatikkoon, jossa se kieltää jumalan.

Uskova on lokeroitunut jumalalaatikkon, jossa se rukoilee jumalaa.

Tyhjyydestä tänne ollaan tultu ja tyhjyyteen täältä kaikki lähdemme. Välissä on raadollinen, monimutkainen elämä, jota jokainen yritää selittää oman luonteensa ja mielensä mukaisesti.

Kaikkein helpointa on avata se laatikko ja istua piirongin päällä katselemassa maailmaa ja elää niinkuin parhaakseen katsoo ja yrittää olla loukkaamatta kenenkään aivojen tuotoksia.