Helluntaiseurakunnan jumalanpalveluselämä muodostuu "kokouksista". Noissa kokoontumisissa keskeistä on elämyksellisyys: nimensä mukaisesti helluntailaiset pyrkivät tavoittelemaan helluntaikokemusta (Apt 2) aina uudestaan ja uudestaan. Hengellinen elämä perustuu kokemukseen, jatkuvaan Pyhän Hengen täyteyteen, joka käsitetään nimenomaan kokemuksellisena ja elämyksellisenä Jumalan kohtaamisena. Tämän tähden perinteinen näkemys Jumalan Hengen vaikutuksesta, eli arka tunto ja nöyrä asenne pyhän Jumalan edessä, sisäisestä yltäkylläisyydestä tulviva lähimmäisenrakkaus ja armon ilmapiiri jää helposti sivuseikaksi.
Silmiinpistävää on tilaisuuksien tasottomuus ja suunnittelemattomuus. Spontaanisuus, joka mielletään Jumalan välittömässä johdatuksessa olemiseksi, saa usein aikaan epäjärjestystä ja noloja tilanteita. Kaikelle toiminnalle onkin leimallista hyvistä tavoista piittaamaton "hälläväliä"-asenne. Suuremmissa seurakunnissa nämä seikat ovat tosin hieman paremmalla mallilla.
Varsin helposti hengellisistä lahjoista innostutaan liikaa, ja tuloksena on suuri epäjärjestys ja ilmapiirin epävireisyys. On menoa ja meininkiä, mikä vetoaa mm maamme romaniväestöön. Taipumus hurmahenkisyyteen on yksi helluntailaisuuden tyypillinen piirre. Toinen luonteenomainen piirre on lakihenkisyys, joka on tietynlaisen raamattunäkemyksen vaikuttamaa
synnin määrittelemisen suhteen on hyvin vaikeita ongelmia, mikä johtuu ennen kaikkea teologian puuttumisesta. Pyhityksestä ja Jumalan tahdon tekemisestä puhutaan enemmän kuin Jumalan armosta eli siitä, mitä Jumala on tehnyt. Julistuksesta löytyy laki ja armo, mutta niitä ei osata kunnolla erottaa toisistaan, sillä ne ovat sekaisin keskenään.
Silmiinpistävää on tilaisuuksien tasottomuus ja suunnittelemattomuus. Spontaanisuus, joka mielletään Jumalan välittömässä johdatuksessa olemiseksi, saa usein aikaan epäjärjestystä ja noloja tilanteita. Kaikelle toiminnalle onkin leimallista hyvistä tavoista piittaamaton "hälläväliä"-asenne. Suuremmissa seurakunnissa nämä seikat ovat tosin hieman paremmalla mallilla.
Varsin helposti hengellisistä lahjoista innostutaan liikaa, ja tuloksena on suuri epäjärjestys ja ilmapiirin epävireisyys. On menoa ja meininkiä, mikä vetoaa mm maamme romaniväestöön. Taipumus hurmahenkisyyteen on yksi helluntailaisuuden tyypillinen piirre. Toinen luonteenomainen piirre on lakihenkisyys, joka on tietynlaisen raamattunäkemyksen vaikuttamaa
synnin määrittelemisen suhteen on hyvin vaikeita ongelmia, mikä johtuu ennen kaikkea teologian puuttumisesta. Pyhityksestä ja Jumalan tahdon tekemisestä puhutaan enemmän kuin Jumalan armosta eli siitä, mitä Jumala on tehnyt. Julistuksesta löytyy laki ja armo, mutta niitä ei osata kunnolla erottaa toisistaan, sillä ne ovat sekaisin keskenään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
käsitys helluntaiseurakunnasta, ja siellä vallitsevasta opetuksesta, tarkoitan tällä alkupeäristä, paikallis-seurakuntaa jpossa on Raamatun teologia parhaimmillaan, en tiedä mitä tarkoitat teologialla josta väität, että se puuttuu h-srk:sta? Outo väite !
Eikä ole mitään jatkuva-hakuisuutta saada Pyhän Hengen kaste, yleensä se saadaan pian uskoontulon jälkeen, ellei sitten samaalla hetkellä kun uudesstisynnytään.
Rukouskouksissa ja muissakin, rukoillaan yleensä kaikkien mahdollisten arkipäiväisten asiain puolesta, koska Raamattu kehoittaa anomaan ja rukoilemaan ja jättämään asiansa rukouksen ja kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja juuri spontaanin vapaus on h-sruk:nan voima ja ovi siihen, että Herran Henki pääsee vapaasti toimimaan, sillä missä on Herran Henki, siellä on vapaus.
Muotooon valetut tilaisuudet tyrehdyttää Hengen vapauden täysin, parhaita kokuksia on juuri ns. "sikinsokin" tilaisuudet!
Levität aivan virheellistä tietoa h-seurakunnasta, ottasisit asioista selvää, ettet pelkästä kateudesta tai vain siksi, koska h-srk:ta on kirkolle kuin punainen vaate, jota tulee häpäistä ja vastustaa ihan vaan siksi, että se on helluntaiseurakunta!
Kateus lienee suurin vaikuttaja, koska siellä taahtuu Hengen voimassa tapahtuvia ihmeitä ja elämää, kun taas kirkossa on kyllä hyvä ulkonainen järjestys ja kuri, mutta Henki puuttuu täysin, sielä on kyllä harras tunnelma, mutta se on vain paikalla olevien yhteinen lataus siihen tilaisuuteen, mutta ei Pyhän Hengen luomaa spontaanista elämää !