Herraviha on tekijä jonka merkityksen olen itse asiassa vasta viimeisen vuoden aikana hoksannut. Suomalaisissa on monien hyvien ominaisuuksien lisäksi muutamia huonoja ominaisuuksia, ja varmaankin eräs pahimmista on meissä metsäläisissä elävä vahva epäluuloisuus ja purnausmieliala ylempiä kohtaan. Tämä tulee usein lievissä muodoissaan näkyviin joidenkin rivikrisittyjen suhteesta teologeihin. Teologia on akateeminen oppiaine jonka edes kohtalaiseen hallitsemiseen menee useita vuosia. Siten se ei ole jokaisen ihmisen juttu. Muilla asiantuntija-aloilla tämä on ihan normaali ja hyväksytty tilanne, mutta teologian suhteen on usein toisin. Ilmeisesti teologia/uskonoppi mielletään eräänlaiseksi "jokamiehen oikeudeksi", viitaten edelliseen kohtaan. Sellaiset teologit jotka eivät vain totea, että "pääsasia on, että ihmisillä on mielipiteitä Jumalasta", vaan todella haluavat opettaa, ohjata ja johdattaa laumaansa, saavat joskus vastaansa epäilyn. "Sinäkö muka tietäisit tämän asian paremmin kuin minä, vain sen tähden että olet ollut yliopistossa lukemassa teologiaa?"
Ehkä osaltaan herravihan ansiosta suomalaisessa kontekstissa viran teologia on - kuten kirkonrotta jo totesikin - harmillisen heikkoa. Toisaalta kristityt eivät hirveästi halua itselleen vahvaa paimenvirkaa, mutta ennenkaikkea pastorit eivät tahdo/tohdi/uskalla täyttää seurakunnan johtajan paikkaa koska pelkäävät joutuvansa tuolloin kansan silmissä vihattavien herrojen paikalle.
Ehkä osaltaan herravihan ansiosta suomalaisessa kontekstissa viran teologia on - kuten kirkonrotta jo totesikin - harmillisen heikkoa. Toisaalta kristityt eivät hirveästi halua itselleen vahvaa paimenvirkaa, mutta ennenkaikkea pastorit eivät tahdo/tohdi/uskalla täyttää seurakunnan johtajan paikkaa koska pelkäävät joutuvansa tuolloin kansan silmissä vihattavien herrojen paikalle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kyseessä on herraviha vaan pikemminkin se, että teologiaa ei monikaan pidä tieteenä.