16. Tammikuuta 2003 Torstai
Kuopion vankila 96 päivää vapautumiseeni
KÄRÄJÄPÄIVÄ
Kohtalon päivä oli tänään ja tuomioksi tuli 2,2 vuotta vankeutta.
Mutta koska olen nuori rikoksen tekijä pääsen vapaaksi joskus Huhtikuun kopussa. Äiti taisi säikähtää kun tuomari luki kovan tuomion, mutta kyllä minäkin säikähdin aika paljon. Pitää soittaa kotiin ja kertoa miten se oikeasti on tuo tuomion laita ja pitää pyytää avustajaa heittämään valitus roskikseen.
Minusta ei ole syytä valittaa kun korvauksia on soviteltu jo tarpeeksi ja ei ne enää siitä alene.
On mielestäni hyvä juttu kun pääsen vapaaksi ennen kesää ja syksyllä voin todennäköisesti jatkaa koulua.
Kiitos kuuluu myös Jumalalle joka soi mahdollisuuden päästä pois vankilasta.
Kolme kuukautta menee varmaan nopeasti. Kyllä minä pärjään varmaan myös Keravalla mutta ne vankilaviranomaiset kysyy minulta missä haluan olla kiinni niin vastaan siihen, että Kuopiossa. Onneksi on nyt käräjät ohi, toivotttavasti en enää ikinä joudu käräjille. Lähdenköhän jo ensiviikolla Keravan nuorisovankilaan? Minusta tulee sitten "Keravan kolli"
( Tästä huokuu jo ilmiselvästi suuri helpostus ja vapautuneisuus, käräjät oli valtavan raskas tapahtuma jossa minua sekä hävetti että pelotti samaan aikaan. Lueskelin eilen päiväkirjaa eteenpäin ja huomasin että tästä eteenpäin kirjoitus muuttuu paljon sulavammaksi ja jouhevammaksi, varmasti tämä psyykkinen helpotus vaikutti päiväkirjan kirjoitustyyliinikin. On muuten mainittava tässä yhteydessä että tässä päiväkirjassa on yli 109 päiväkirjamerkintää joka käsittää jokaisen päivän Tammikuusta Huhtikuun loppuun ja siitä vähän eteenpäin, jokaiselta päivältä on A5 lehti täynnä kirjoitusta joten tämä on pitkä projekti kirjoittaa päiväkirja tänne palstalle, mutta aion sen parhaan voimieni mukaan tehdä.)
Kuopion vankila 96 päivää vapautumiseeni
KÄRÄJÄPÄIVÄ
Kohtalon päivä oli tänään ja tuomioksi tuli 2,2 vuotta vankeutta.
Mutta koska olen nuori rikoksen tekijä pääsen vapaaksi joskus Huhtikuun kopussa. Äiti taisi säikähtää kun tuomari luki kovan tuomion, mutta kyllä minäkin säikähdin aika paljon. Pitää soittaa kotiin ja kertoa miten se oikeasti on tuo tuomion laita ja pitää pyytää avustajaa heittämään valitus roskikseen.
Minusta ei ole syytä valittaa kun korvauksia on soviteltu jo tarpeeksi ja ei ne enää siitä alene.
On mielestäni hyvä juttu kun pääsen vapaaksi ennen kesää ja syksyllä voin todennäköisesti jatkaa koulua.
Kiitos kuuluu myös Jumalalle joka soi mahdollisuuden päästä pois vankilasta.
Kolme kuukautta menee varmaan nopeasti. Kyllä minä pärjään varmaan myös Keravalla mutta ne vankilaviranomaiset kysyy minulta missä haluan olla kiinni niin vastaan siihen, että Kuopiossa. Onneksi on nyt käräjät ohi, toivotttavasti en enää ikinä joudu käräjille. Lähdenköhän jo ensiviikolla Keravan nuorisovankilaan? Minusta tulee sitten "Keravan kolli"
( Tästä huokuu jo ilmiselvästi suuri helpostus ja vapautuneisuus, käräjät oli valtavan raskas tapahtuma jossa minua sekä hävetti että pelotti samaan aikaan. Lueskelin eilen päiväkirjaa eteenpäin ja huomasin että tästä eteenpäin kirjoitus muuttuu paljon sulavammaksi ja jouhevammaksi, varmasti tämä psyykkinen helpotus vaikutti päiväkirjan kirjoitustyyliinikin. On muuten mainittava tässä yhteydessä että tässä päiväkirjassa on yli 109 päiväkirjamerkintää joka käsittää jokaisen päivän Tammikuusta Huhtikuun loppuun ja siitä vähän eteenpäin, jokaiselta päivältä on A5 lehti täynnä kirjoitusta joten tämä on pitkä projekti kirjoittaa päiväkirja tänne palstalle, mutta aion sen parhaan voimieni mukaan tehdä.)
Vastaukset 1
Vanhimmat
onhan se kyllä aikamoinen projekti.. tsemppiä.