Työnperässä muuttanut 3vuotta sitten isoon kaupunkiin jossa ei ennestään kavereita tai sukulaisia. Olen asunut nämä vuodet kerrostalossa ja voin sanoa et ahdistaa.. Kaupungeissa ei näköjään tutustuta naapureihin eikä juuri työkaveriehinkaan. Päivät töissä ja sit ruokakaupan kautta omaan kaksioon jossa oma tyttöystävä kyllä odottaa mutta silti ahdistaa tämä oleilu. Harrastuksetkin on hiukan yksilölajeja joten ei tutustu sitäkään kautta uusiin naamoihin. Käännekohta vois olla ok-talo?
Kerrostalo
Maalainen ...
21020
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itsekin muutin toiseen kaupunkiin (ja itse asiassa myös toiseen maahan), ja aluksi tuntui, ettei keneenkään tutustu.
Sitten laitoin nettiin kaupungin ulkomaalaisten sivullle ilmoituksen, että etsin samaa sukupuolta olevia ihmisiä ihan kaveriksi, kahville, leffaan, tapahtumiin... Ja vastauksia tuli niin paljon, ettei kaikkiin edes ehtinyt vastata. Tietenkin tuli tavattua henkilöitä, joiden kanssa ei tullut niin hyvin toimeen, mutta useita hyviä kavereitakin löytyi sitä kautta!
Kuvittelisin, että sama voisi toimia Suomessakin, varsinkin jos kaupunki on edes kohtalaisen kokoinen. Eli ilmoitusta johonkin nettisivulle, ja sitten katsomaan mitä tapahtuu. Tai voithan tietenkin kokeilla sitä omakotitalonkin ostamista, mutta tällainen ratkaisuehdotus nyt ensihätään...
kyllä se aika yksinäistä on kun isoon kaupunkiin muuttaa, eikä ole ketään tuttua entuudestaan kaupungissa.
itse ainakin ole hirveästi saanut uusia ystäviä harrastukseen liittyviltä foorumeilta, ja nykyinen työpaikkani on semmoinen että tuskin olisin siellä ellei olisi työkaverit niin pirun mukavaa seuraa.
mutta samanlaista naapurihärdelliä kerrostalolähiöissä ei ole kuin joissain omakotilähiöissä. ei täällä paljon naapuri kutsu naapuriaan kylään tai saunomaan.
onhan sitten noita talkoo päiviä mutta ei niistä pahemmin löydä kuin niitä morjes tuttuja.