Uskonnot ovat oopiumia kansalle. Tämän totesi Marx ja siitä on muodostunut muillekin aatteen väriä tunnustavalle ateisteille tärkeä opinkappale.
Poliittisen kentän pirstaloiduttua ateismi on joutunut etsimään uusia kohteita, ja etäpesäkkeitä onkin syntynyt melko mukavasti. Marxismin suurin saavutus, kapitalistinen ateismi, kukoistaa individualistista hedonismia ylistäen, johtaen poliittisen järjestelmän rakentamaan jopa oman maan kansalaisille tarkoitettuja internointileirejä. Tämä siis Yhdysvalloissa, kun kommunismin ultimaatti toteutuu, niinkuin voidaan jo nyt todeta:
http://www.greaterthings.com/News/Concentration_Camps/images/congress.jpg
Poliittisen kentän pirstaloiduttua ateismi on joutunut etsimään uusia kohteita, ja etäpesäkkeitä onkin syntynyt melko mukavasti. Marxismin suurin saavutus, kapitalistinen ateismi, kukoistaa individualistista hedonismia ylistäen, johtaen poliittisen järjestelmän rakentamaan jopa oman maan kansalaisille tarkoitettuja internointileirejä. Tämä siis Yhdysvalloissa, kun kommunismin ultimaatti toteutuu, niinkuin voidaan jo nyt todeta:
http://www.greaterthings.com/News/Concentration_Camps/images/congress.jpg
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikä ihmeen ateismin tarkoitus? Ateismi syntyy taikauskon puutteesta.
Jos sille nyt haluaa etsiä tarkoitusta, niin tarkoitus on lähinnä tosiasioissa pysymimen.
Aina kun on uskoa on epäilyä.
Jo Sokratesta sanottiin ateistiksi millä tarkoitettiin tämän epäilyjä kreikkalaisten kaupunkivaltioiden jumaluuksia kohtaan.
Ateismia oli ennen kuin oli kommunismia. Itse asiassa kaikkea hurmahenkistä johtajuutta epäilevä ateismi sopi huonosti yhteen totalitaarisen järjestelmän kanssa, jossa ylemmän hallinnon epäily oli epäsuotavaa. Stalin oli jumala jota ei saanut epäillä.