Mitä teitte?

ei tuollainen voi jatkua. kieltäytyminen työstäkin on mahdollista. muistaakseni v. 2004 voimaan tulleen lain mukaan työntekijällä on oikeus kieltäytyä työstä mikäli työnantaja ei tarjoa puhtaita tiloja. siihen kuuluu oikeus saada täysipalkka.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000011444735#22000000011444735

Ota yhteys työterveyshuoltoon ja työsuojeluun

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET

Sisäilman määritelmä: ”Sisäilma on hyvää silloin kun se ei aiheuta kenellekään mitään haittaa.”
(Kujala Veikko. 13.11.2003. Sisäilmaseminaari luento.)

3.1 Työturvallisuuslaki. Suomen säädöskokoelma. 30.8.2002.

Suomen säädöskokoelma. Työturvallisuuslaki 2002, 3697, 3701:

”Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisöjen tilaa ja
työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat
toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation
kaikkien osien toiminnassa. (8.§ )

Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä sellaisen työn tekemisestä.

Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin
pian kuin mahdollista, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.”(23.§ )

”Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti on ollut työnantajan käytettävissä,hänen kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta tehdä työtä, palkka on hänelle maksettava.” (Työsopimuslaki 27.§:n 1. momentti.)


Työnantajan yleiset velvoitteet, 2 luku 8§, Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite:
Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tapaturmien, terveyshaittojen sekä vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. (Työturvallisuuslaki 9§1. momentti, n:o 738, 3697.)

3.2 Työterveyshuoltolaki

SÄÄDÖKSET 2000

33 § Työpaikan ilmanvaihto ja työhuoneen tilavuus

”Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa.Työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksen mukainen.

Työhuoneen tilavuuden ja pinta-alan tulee olla riittävä. Siellä tulee olla myös riittävästi tilaa työn tekemistä ja työn vaatimaa liikkumista varten.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työpaikan tilavuudesta ja ilmanvaihdosta”.

http://www.finlex.fi/linkit/sd/20020738


3.3 Työnantajan vastuu

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on vastuu työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Vastuu ei häviä, vaikka työtilat sijaitsevat rakennuksessa, jonka omistaa joku muu kuin työnantaja. Työsuojelutoimikunta (tai työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu) toimivat virallisina valvojina kosteus ja homeongelmaa tutkittaessa. On tärkeää, että työsuojelutoimikunta ymmärtää roolinsa ja raportoi henkilöstölle tai esimerkiksi työsuojeluviranomaisille, miten työpaikalla ratkotaan tätä ongelmaa. Työpaikkojen kosteus- ja homevaurioiden tutkimuksista ja korjauksista tulisi aina muistaa tiedottaa riittävästi työntekijöille. Homepölylle altistuminen on ilmeinen terveysuhka ja siksi siihen on suhtauduttava vakavasti ja sitä on käsiteltävä työsuojelukysymyksenä. Työpaikan työsuojeluhenkilöstön tulee seurata korjauksia valppaasti. (Työterveyslaitos 1999, 8.)

Uudistetun työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon on korostettava ennaltaehkäisyä sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Lakiin liittyvässä asetuksessa muistutetaan terveystarkastuksista erityistä terveysvaaraa aiheuttavassa työssä. Esimerkkinä mainitaan mm. työolot, joissa fysikaalisen kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti tulla sairaus liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Biologisiin tekijöihin lasketaan bakteerit, virukset, sienten ja homeiden itiöt sekä näiden vapauttamat muut biologisesti aktiiviset aineet. (Tehy 4/2002; Tehy 12/2002, 18-19.)

Kun työntekijä oireilee pitää asiaa lähestyä työterveyshuollon kautta. Työnantajat eivät usein ymmärrä työterveyslain asettamaa vastuuta. Työnantaja on vastuussa tiloista vaikka joku muu omistaisi tilat ja työnantaja on tiloissa vuokralla. Laki on yksiselitteinen ja käräjille menee työnantaja. Ei auta, ettei tiedä tai ei voi muka tehdä mitään. Työntekijän terveyden menettämisestä on vastuussa työnantaja, ei rakennuksen omistaja. Kun asia on työnantajan tiedossa, voidaan vaatia vuokranantajaa tekemään muutoksia. (Korhonen, Lintunen 2003, 44-45.)

Yritykselle saattaa tulla 850 000 euron rangaistus turvallisuuden laiminlyönnistä. Huhtikuussa 2003 voimaantullut rikoslaki voi tuomita yrityksen tai yhteisön työturvallisuusrikoksesta mittavaan yhteisösakkoon. Enimmillään sakko voi olla 850 000 euroa ja vähimmillään 850 euroa. Ennen uudistusta rangaistus lankesi työsuojelusta vastuussa olleelle henkilölle. Uudistuksessa yhteisösakkoon tuomitseminen tuli myös pakolliseksi entisen harkinnanvaraisen sijasta. (Kaleva 20.8.2003, 3.)

Työterveyshuoltolain 2.luku 4§. Työnantajan velvoitteet. Työterveyshuollon järjestäminen.
Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen torjumiseksi ja haittojen ehkäisemiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää siten kuin tässä laissa ja sen nojalla annetuissa alemmanasteisissa säädöksissä säädetään. (Työterveyshuoltolaki 2003, 42.)

Työterveyshuoltolaki. Työterveyshuollon sisältö 11§ velvoittaa työterveyshuollon
1)selvittämään työolosuhteiden ja työn terveellisyyden ja turvallisuuden ja arvioimaan niitä toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen huomioimaan työpaikan altisteet, työn kuormittavuuden, työjärjestelyt sekä tapaturma – ja väkivaltavaara työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa, työolosuhteiden muutostilanteissa sekä suunnitelmallisesti työn kestäessä;
2) työperäisten terveysvaarojen ja –haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuvan erityisen sairastumisen vaara sekä edellä mainituista seikoista johtuvat terveystarkastukset ottaen huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet;
3) toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta;
4) tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys;
5) vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen;
6) yhteistyö muun terveydenhuollon, työvoimahallinnon, koulutuksen, sosiaalivakuutuksen, työsuojeluviranomaisen, tarvittaessa työpaikan työnantajien työterveyshuollon palveluntuottajien ja muiden tahojen kanssa; … (Työterveyshuoltolaki 2003, 44-45.)

TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET

Työturvallisuuslaki. Suomen säädöskokoelma. 30.8.2002.

Suomen säädöskokoelma. Työturvallisuuslaki 2002, 3697, 3701:

Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä sellaisen työn tekemisestä.
Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin
pian kuin mahdollista, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin
huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.” (23.§ )

Työsopimuslaki 27. § 1. momentti:
Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti on ollut työnantajan käytettävissä, hänen kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta tehdä työtä, palkka on hänelle maksettava. (Nordman, Koskinen Helsingin Sanomat. Liite 1).

Oikeus työterveyshuollon asiantuntijoiden tutkimuksiin:

Työntekijällä on oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tulee olla ammatillisesti (ei pelkästään työnantajan tai työntekijän etua) riippumattomia työnantajasta, työntekijöistä ja heidän edustajistaan ja heillä tulee olla tässä laissa tarkoitettu pätevyys sekä riittävällä täydennyskoulutuksella ylläpidetyt tiedot ja taidot. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden on osallistuttava riittävästi, vähintään kolmen vuoden välein ammattitaitoaan ylläpitävään koulutukseen. (Työterveyshuoltolaki 2.luku 5§)

Työnantajan ja työntekijän tulee antaa työterveyshuollon asiantuntijoille työstä, työjärjestelyistä , henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista sekä muista niihin verrattavista tekijöistä tietoja , jotka ovat tarpeen työntekijöille työstä aiheutuvan terveydellisen vaaran tai haitan arvioimiseksi tai ehkäisemiseksi. Työterveyshuollon on annettava työntekijöille ja työnantajalle tietoja työssä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista ja haitoista sekä niiden torjuntakeinoista. Työntekijälle on annettava tietoja työterveyshuollon suorittamista terveystarkastuksista, niiden tarkoituksesta, tuloksista ja tulkinnoista sekä muusta työterveyshuollon sisällöstä. (Työterveyshuoltolaki 4.luku 13§.)

Perusturvaan kuuluu oikeus saada hoitoa sellaisen kuin on. Lääkärin, psykiatrin ja psykoterapeutin tulee olla sellainen, jolle voi kertoa kaikki mikä vaivaa. Hoitavan henkilön luokse olisi oltava mahdollisuus tulla ennen kuin kaikkea on menetetty. (Kaleva & Terveys 17.1.2004, 36.) Lääkäreistä kanneltiin eniten. Potilaan oikeuksiin kuuluu valittaa saamastaan huonosta hoidosta. Ollun lääninhallitukseen eniten kanteluja tehtiin terveydenhuollosta ja suurin osa kohdistui lääkäreihin. Terveydenhuollosta tehtiin viime vuonna 94 kantelua. Sosiaali- ja terveydenhuollon kanteluita kirjattiin 143. Päätöksiä terveydenhuollon kanteluista tehtiin 64. Noin puolet kanteluista koski hoitoa ja menettelytapaa. Myös palvelun laadusta ja huonosta kohtelusta kanneltiin. (Kaleva 17.1.2004, 5. Oulu & Ympäristö.)

Homeesta oireilevat työntekijät lähetetään työterveyshuollossa tehtyjen tutkimusten jälkeen ammattitautiepäilyksenä Työterveyslaitokseen. tutkimusten korvaamista varten pyydetään työnantajan vakuutusyhtiöltä maksusitoumus. Ammattiastmaa epäiltäessä lähetteeseen liitetään tiedot PEF -seurannasta. PEF seurannalla seurataan muuttuuko uloshengityksen huippuvirtausarvot pitkäaikaisseurannassa työpaikalla ja vapaa-aikana.
(Työterveyslaitos 1999, 24-25.)

Sairauden hyväksyminen ammattitaudiksi edellyttää, että sen ja työaltisteen välinen syy-yhteys on osoitettu. Kosteusvauriomikrobiologista tutkimusta voidaan perustella seuraavasti: jos työterveyshuolto ja työsuojelu joutuvat arvioimaan aiheutuuko kosteusvaurioituneiden rakennusten käyttäjille terveysvaaraa, arvion tulee perustua kosteusvaurion laajuuden ja rakenteita kontaminoivan mikrobikasvuston määrittämiseen. Ei ole samantekevää hengittävätkö tilojen käyttäjät hiivoja vai homesienimyrkkyjä sisältäviä homesieni-itiöitä. Työntekijöiden oikeusturva edellyttää, että altistumisen tausta selvitetään mahdollisimman perusteellisesti. Jos taustaa ei ole selvitetty, jää ammattitauti varmistumatta mahdollisessa ammattitautitutkimuksessa. Ammattiastman oireisto on selkeä. Työntekijä kärsii työpäivinä yskänärsytyksestä ja hengenahdistuksesta. Usein tätä on edeltänyt vesinuha, aivastelu ja silmien sidekalvojen oireet. Oireet voivat esiintyä työvuoron aikana tai jos kyseessä on astman hidastunut reaktio vasta illalla tai yöllä. Hitaan reaktion aiheuttajan jäljittäminen on hankalampaa. Kosteusvauriomikrobit lisäävät hengenahdistusta ja vinkunaa. Homeen aiheuttamaa astmaa on vain toistakymmentä tapausta vuodessa. Tavallisia työperäisiä biologisia altisteita ovat homeet, sienet, varastopölypunkit, puupöly, entsyymit, tekstiilipölyt ja mausteet. Varastopölypunkit käyttävät ravintonaan hometta ja viljaa a. (Haahtela, Hannuksela & Backman 1985,122-125 ; Nordman, Hytönen, Keskinen 1999, 42, 372, 374, 380 ; Työterveyslaitos 1999, 20.)

Työsopimuksen irtisanomisperusteet. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisista ja painavista syistä. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisen ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaista työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaisesta muuttumisesta, joiden mukaan työntekijä ei kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Asiallisena ja painavana irtisanomisperustana ei voida pitää ainakaan:
·   Työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi
vähentynyt olennaisesti niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista;…
Työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. (Työsopimuksen irtisanomisperusteet. 7. luku 1 § ja 2 §.)


Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa, toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelusuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin määrätään. (Suomen perustuslaki 2000, 9. 2. luku. Perusoikeudet 6 §. Yhdenvertaisuus)
      
Työpaikalla homealtistuksesta sairastuneet voivat joutua työpaikkakiusaamisen uhriksi. Home-epäily rasittaa mieltä. koska sen aiheuttamat oireet ovat epämääräisiä. Professori Reijula kertoo, että ”vielä viime vuosikymmenellä hometta syyttävä leimattiin sekopääksi” (Kotilääkäri 4/2003, 48).

Sisäilmastoon liittyviä oireita on vuosikymmenet leimattu luulosairaudeksi. Kun sisäilmasta ei löydetty kemiallisia, fysikaalisia tai biologisia tekijöitä, jotka olisivat selittäneet sisätiloissa olevien oireita, katsottiin, että syyt ovat enemmän tai vähemmän psyykkisiä. Usein valittajat olivat toimistotyöntekijöitä, jolloin asiaa saatettiin pitää herkkien naisten vaivoina. Eräissä tapauksissa on esiintynyt joukkohysterian piirteitä, mutta ne ovat olleet poikkeuksia. Sisäilmasto-ongelmien, työyhteisöllisten ja psykologisten tekijöiden suhteista on riittämättömästi tutkimustietoa. Sisäilmasto-ongelmat aiheuttavat työyhteisössä jännitteitä. Hankala ongelma voi johtaa työyhteisökriisiin, mikä on nähty lukuisissa kosteus- ja homevauriotapauksissa. Toisaalta kriisissä oleva työyhteisö ajautuu poikkeuksetta sisäilmasto-ongelmissaan vaikeuksiin. Pienikin ongelma voi saada aikaan vaikean tilanteen, vaikeamman kuin tasapainoisessa työyhteisössä . (Haahtela, Reijula 1998, 11.)

Työntekijän oireillessa voimakkaammin joissakin työpisteissä, esimies voi esimerkiksi sanoa, että kyseessä on työntekijän mukavuudenhalu ja laiskuus. Työntekijän annetaan ymmärtää, että vika on korvien välissä. Työntekijälle voidaan heti vihjailla ettei kukaan muut sairasta tai oireile tai että kyseessä ovat vain kuukautisvaivoihin liittyvä kuumeilu. Vaikka pääsisikin uudelleenkoulutukseen voi käydä, että koulutuspaikkakin on homeinen ja koulunkäynti sen vuoksi keskeytyy Omien oikeuksiensa peräämiseen voi saada vastauksen: ”Onneksi sinun miehesi on työssä” ja homealtistuksesta sairastunut jää vaille omia ansiotuloja. Tilanteen lohduttomuus voi aiheuttaa oireilijalle masennuksen. Herkästi oireilevalle voi käydä vielä niin, että mielenterveystoimisto on homerakennus, joten siellä ei oireilun vuoksi voi käydä. Koska homesairas ei mene hänelle määrättyyn terapiaan voi käydä niin, että hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia ”päästä takaisin yhteiskuntaan.” (Seura no 29, 18.7.2003, 24-30).

Homesairaalle voidaan sanoa, että hänellä on vain vilkas mielikuvitus, ”päässä vippaa” tai ”home on korvien välissä” ja hän kuvittelee oireet. Maksa-arvojen ollessa koholla voidaan sanoa, että nehän ovat koholla kuin juopolla. Homealtistuksesta sairastunut ei kykene olemaan muualla kuin puhtaissa tiloissa. Sairastuneesta voidaan tehdä ”syyllinen” ja häntä sanotaan ”ikäväksi ihmiseksi” kun he kun hän nostaa sairastumisestaan niin suuren hälyn. Jopa työpaikalla homealtistuksesta sairastuneen kodin ikkunoihin on käyty paiskomassa mätiä omenoita. ”Olet siinä iässä” eli vaihdevuosissa ja voi saada pinnarin maineen. (Kauneus ja Terveys 3 / 2003)

Homesairaus tulee aina takaisin homerakennuksissa
Syynä siihen miksi homealtistuksesta oireileva tai sairastunut ei voi palata entiseen työhönsä, vaikka siellä olisi tehty jo ”homeremontti”, on asiantuntijoiden mukaan siitä, että:

Jo kuivunut vanha homevaurio on myös terveydelle vaarallinen. Ilman mikrobipitoisuudelle ei ole annettu haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia (HTP-arvoja) eikä terveysperusteisia arvoja. Tällaisten arvojen asettaminen on vaikeaa, koska täsmällisiä annosvastesuhteita mikrobien osalta ei ole. Pahimmin oireilevien henkilöiden kohdalla on usein kyse allergisoitumisesta mikrobiperäiselle tekijälle (elävät ja kuolleet itiöt, sienirihmat, mikrobien ilmaan vapauttamat orgaaniset yhdisteet = MVOC, mykotoksiinit), jolloin oireet puhkeavat pienissäkin altistumisissa kyseiselle allergeenille. Jo sairastunut henkilö ei yleensä pysty työskentelemään saneerauksen jälkeenkään kyseessä olevassa tilassa. Mikäli työntekijä oireilee remontin jälkeen, on se merkki siitä, ettei remontti ole onnistunut. (Lapinlampi 2001 ja 2003, luento.)

Noin 2-7-% homeesta sairastuneista ei pysty työskentelemään saneeratuissakaan tiloissa. (Jorma Ukkola 22.10.2002, luento.)

Homevauriota on usein vaikea löytää. Työntekijät oireilevat on se merkkinä siitä, että homeremontti ei ole onnistunut. (Lapinlampi 13.11.2003. Sisäilmaseminaari. Luento.)

Sisäilma-altisteisiin suhtaudutaan edelleen epäuskoisen vähättelevästi. Kohteiden korjausten jälkeenkään ongelmat eivät aina kokonaan poistu. Korjattavien kohteiden rahoituksen järjestämisessä on ongelmia.(Husman Tuula 6.2.2002. Luentomoniste).

Kun tilat saneerataan oikeaoppisesti tai altistuminen kosteusvauriomikrobeille loppuu, ärsytysoireet ja infektioalttius pääsääntöisesti häviävät. Allergiseen nuhaan, allergiseen alveoliittiin ja astmaan liittyy immunologiset mekanismit, joiden takia sairaudet saattavat jatkua altistumisen loputtuakin. Jotkut sairastuneista eivät parane kokonaan, nuha, astma oireisto jää pysyväksi ja allerginen alveoliitti toistuu uudelleen kosteusvauriomikrobeille altistuttaessa. (Nordman 2002. Sisäilmaseminaari luentomoniste).

Homeelle altistuminen ei vielä tarkoita sairastumista, mutta jopa puolet ihmisistä saa oireita saa muutamassa viikossa hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireita, joita ovat silmien punotus, nenän tukkoisuus ja kutina, nuha, kurkun karheus ja äänen menetys, yskä ja hengenahdistus. Homealtistuksesta sairastuneen aiemmat allergiaoireet, nuha, astma ja silmäoireet, infektioherkkyys ja epämääräinen limaisuuden lisääntyminen pahenevat jos altistuminen jatkuu. Nämä taudit seuraavat kantajaansa läpi elämän ja puhkeavat helposti uudelleen, kun ihminen altistuu pienellekin määrälle hometta. (Reijula 2003, 48).

Suomen sairaaloiden kosteus- ja homevauriot ovat vaaraksi henkilökunnalle ja potilaille. Pahimmillaan sairaaloissa remontin yhteydessä leviävä Aspergillus rihmasieni aiheuttaa potilaalle kuoleman aiheuttavan infektion kertoo professori Kari Reijula Uudenmaan aluetyöterveyslaitokselta. (Rakennuslehti 21.11.2002, 4.)

Kun työpaikalla löydetään homeongelma, voi se aiheuttaa se työntekijöissä ahdistuneisuutta ja epävarmuutta tai prosessin aikana syntyy erimielisyyksiä ja ristiriitoja. Homeongelmat ovat osoittautuneet työpaikoilla monimutkaisiksi ja niiden ratkaisemiseen osallistuvien yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot joutuvat koetukselle. Voi olla vaarana, että homeongelmista valittava työntekijä jää syrjään ongelmanratkaisuprosessissa; työntekijöiden keskuudessa ei synny yhteistä näkemystä ongelmasta, sen tausta- ja syytekijöistä tai terveydellisestä merkityksestä; ongelmanratkaisussa onnistumista kuvaavien ja työpaikalla yhteisesti sovittujen kriteereiden (tavoitteiden) puuttuminen tai epärealististen ja epämääräisten tavoitteiden asettaminen; toteutettujen toimenpiteiden seurantaan ja arviointiin liittyvät puutteet; ongelmankäsittelyprosessin organisoinnin puutteet, esimerkiksi eri yhteistyötahojen roolien, työnjaon ja vastuiden selkiyttämättömyys; tiedonkulun kangertelu, huhujen runsaus, huhujen aiheuttaman epäluulon ja epäluottamuksen ilmapiirin leviäminen työyhteisössä sekä käsittelemättä jääneet homeongelmaan liittyvät ristiriidat. Työpaikkojen homeongelmassa on kysymys ihmisen kokemuksista, eikä pelkästään teknisen ongelman objektiivisesta korjaantumisesta. Onkin tärkeää, että huomioidaan kosteusvaurio- ja homeongelmiin liittyvien pelkojen ja ristiriitojen käsittely osana ongelmanratkaisua. On huomioitava kokevatko henkilöt homeongelman pelottavaksi ja ahdistavaksi; miten turhia pelkoja voitaisiin työyhteisössä vähentää; keitä ristiriitatilanne koskee; mitkä ovat ristiriitaiset tilanteet ja miten ristiriidan ratkaisua voitaisiin tukea tai sovitella. (Työterveyslaitos 1999, 38-40).

Kerroit, että olette työporukkana jo yli vuoden informoineet työnantajatahoanne, ja että ensi viikolla alkaa näytteenotto.
Työnantaja on siis ryhtynyt toimenpiteisiin sisäilmaongelman selvittämiseksi.

Teidän olisi syytä tässä vaiheessa tehdä ilmoitus työsuojelupiirille työpaikkanne sisäilmaongelmista.

Kerroit ilmoittaneesi työnantajalle, että elimistösi ei kestä tälläista jatkuvaa lämpöilyä.
Työterveyslääkärisi on se taho, jonka pitää kohdallasi ottaa huomioon kosteusvauriomikrobialtistuksen sinulle tuottama kokonaisvaltainen oireilu tulehdusreaktioineen ja tuon oireilun/tulehdusreaktioiden ennakointi suhteessa mahdolliseen sairastumisriskiin.
Siinä olet oikeassa, että pelkän lämpöilyn takia sairasloma ei heltiä.