Joukkohautaetsinnät leviävät Huhtiniemen ulkopuolelle
24.1.2007 07:38
Joukkohautaetsinnät laajenevat Lappeenrannassa Huhtiniemen leirintäalueen ulkopuolelle, sanomalehti Etelä-Saimaa kertoo. Kaivauksia johtava professori Mika Lavento ei kuitenkaan vielä kerro tarkempia paikkoja.
- Sanotaan nyt niin, että Huhtiniemen leirintäalue ei ole ainoa paikka, jossa kaivauksia voidaan tehdä. Mahdolliset kaivauspaikat ovat olleet esillä lehtien palstoillakin, Lavento sanoo Etelä-Saimaan haastattelussa.
Lavento ei myöskään kerro, milloin kaivauksia mahdollisesti jatketaan.
IS-STT
24.1.2007 07:38
Joukkohautaetsinnät laajenevat Lappeenrannassa Huhtiniemen leirintäalueen ulkopuolelle, sanomalehti Etelä-Saimaa kertoo. Kaivauksia johtava professori Mika Lavento ei kuitenkaan vielä kerro tarkempia paikkoja.
- Sanotaan nyt niin, että Huhtiniemen leirintäalue ei ole ainoa paikka, jossa kaivauksia voidaan tehdä. Mahdolliset kaivauspaikat ovat olleet esillä lehtien palstoillakin, Lavento sanoo Etelä-Saimaan haastattelussa.
Lavento ei myöskään kerro, milloin kaivauksia mahdollisesti jatketaan.
IS-STT
Vastaukset 34
Vanhimmat
Eduskunta on hyväksynyt lähes yksimielisesti - ainoastaan vähälukuinen äärioikeisto vastusti - ensi vuoden budjettiin 100 000 euron määrärahan Huhtiniemen kalmistojen tutkimiseen.
- Aukoton tutkimus Huhtiniemestä maksaa uudelle eduskunnalle vielä 200 000 euroa lisää.
Oikeuslääketieteen laitoksen johtajan Erkki Vuoren mukaan tutkijaryhmän alkuperäinen kustannusarvio Huhtiniemen kaivauksille tulee olemaan 300 000 euroa.
Kaivauksia tullaan Huhtinienmessä jatkamaan ensi keväällä niillä paikoilla, joilla aikalaiskertomukset väittävät teloitettuja olevan. Alueella tehdään kaikuluotaus, ja jos luotaus vahvistaa aikalaiskertomuksen, tutkimuksia jatketaan ko. alueella.
Huhtiniemen lisäksi kaivauksia tehdään ilmeisesti Linnoituksen kaupunginosassa, kasarmialueella, Leirikentällä, Laukkaradalla ja vielä niillä alueilla joissa sodan aikana ovat toimineet ... !
- Varat kaivauksiin tullaan tietysti perimään kärsimysten ja vahingon korvauksina mahdollisilta syyllisiltä tai heidän jälkeläisiltään ja niiltä jotka tavalla tai toisella ovat osallistuneet tarkoituksellisesti rikoksen peittelyyn.
SONTAA pelle.
Kun minä sontaa lähden heittelemään niin
korkeintaan sinun päällesi!
- Nilkki!
Yhäkö etsitään Viipurissa kadonneita 20.prikaatin 400 miestä?
Hei kämööön! Ne löytyivät jo!! Kyseessä on arkistovirhe sotapäiväkirjan merkinnän päätyessä virheen takia lopulliseksi kadonneiden luvuksi.
Suurin osa prikaatista poistuneista käveli takaisin riviin parin päivän kuluessa siitä kun merkintä 400:sta kateissaolevasta merkittiin vihkoon.
Kateisiin jäi 74 miestä, missä saattaa olla joku karkurikin, mutta määrä ei ole poikkeuksellinen niissä oloissa. Joku varmaan kuoli venäläisten luoteihinkin. Net kuullemma ampuivat ihan kohti.
Huhticaustin hirveästä verilöylystä t. myytistä käydyssä keskustelussa 20.Pr on esitetty "kadonneiden" miesten ainoana tulosuuntana, sillä muiden joukko-osastojen kadonneet ja karkurit tiedetään paremmin.
Näinkö piti huutaa: "Myytit murtuu myytit murtuu!!"
Huhtihuhti-myytti on jo murtunut. Poliitikot tutkituttavat silti muutamalla miljoonalla mummonmarkalla....
http://tappis.freehostinn.com/huhticaust.htm
>>Kyseessä on arkistovirhe sotapäiväkirjan merkinnän päätyessä virheen takia lopulliseksi kadonneiden luvuksi.
jaksavat jauhaa "huhtihoaxista"? Luuletteko löytävänne enemmänkin 1800-luvun venäläisiä sieltä?
...venäläisrt on tärkeitä.
Tautiin kuolleetkin.
Eija Vilpaskin on ortodoksi.
nimissä siis on myös pidettävä yllä huhtihoaxia.
Saksassa kuolleita siviilejä?
Pitäisikö kaikki muut asiat jättää selvittämättä?
Maailma keskittyy nyyhkimään virallisesti nyyhkittäviksi luokiteltuja ryhmiä. Muita ei saa nyyhkiä.
Kerron joskus, mihin tämä liittyy, mutta en nyt.
...kun Helsingin yliopiston tiloissa nämä kotimaiset "puna-Irwingit" paasasivat ettei Stalin ketään tapattanut.
Siellä oli tämä Yrjö Hakanen puheenjohtajana.
Tasapuolisuus, ennenkaikkea.
Huhtiniemen Karjala-talossa ja mahdollisesti Linnoituksen kaupunginosassa sekä
kasarmialueella kesä- heinäkuun vaihteessa 1944 toimineen kenttätuomioistuimen
kokoonpano oli luultavasti SEURAAVA:
- Puheenjohtaja, pankinjohtaja ja sotatuomari Toivo TAPANAINEN
- Syyttäjä, entinen Viipurin poliisipäällikkö, kapteeni Emil Kokko
Jäsenet:
- luutnantti Kärkkäinen
- kapteeni Kuutti
- majuri Hirvonen
Sihteeri:
- sotilasvirkamies Karjalainen
Avustajat:
- sotilasvirkamies Rahikainen
- etsivä Rahikka (tai Rahja?)
Eurooppalaiset asiantuntijat ovat oudoksuneet kenttätuomioistuimen poliisijäseniä;
Euroopassa ja länsimaisessa yhteiskunnassa toimeenpaneva virkamies ei osallistu
oikeuden päätöksiin kuten ilmeisesti Suomessa oli käytäntö.
Sotatuomari Tapanaisen johtaman Huhtiniemen kenttätuomioistuimen ensimmäinen
päätös koski korpraali (tai alikersantti) Kalle Sipposta (Er.P 21). Kuulustelupöytäkirjan
laati Saalasti-niminen henkilö.
Aikaisemmista tiedoista poiketen on tutkimuksissa selvinnyt, että Huhtiniemen
Karjala-talossa kesällä 1944 ei ollut ilmavoimien esikunnan tai muitakaan ilmavoimien
tiloja, vaan siellä oli panssaridivisioonan ”koulutuskeskus” ja ”koulutuskomppaniana”
tiettävästi 5. SS-Panzerjäger-Abteilung’in SS-Obersturmführer K:n komppania!
Panssaridivisioonan esikunta oli Juustilan pommitusten jälkeen 28.6 siirretty lähettyville
Lappeenrannan Linnoituksen kaupunginosaan. Linnoituksessa sijaitsi tuolloin myös ...
Sotahistorialliset tutkimukset mahdollisten teloitusten todellisista syyllisistä jatkuvat;
ratkaisu on odotettavissa aivan lähi päivinä!
...selitä miksi kuuluisissa "muovikassi-pöytäkirjoissa" mainitaan salaisen kenttäoikeuden pitopaikaksi "Kareliatalo" vaikka kyseinen rakennus siirtyi karjalaisten yhdistysten käyttöön vasta myöhään sodan jälkeen?
Sattuiko lipsahdus?
Aivan toiseen asiaan mennäkseni, mitenkäs tämä Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Etelä-Saimaan piirisihteeri sattuikaan olemaan humalassa auton ratissa vuonna 70 ja jotain, ja poliisipartio otti kiinni?
Varmaan salainen kenttäoikeus tms. konspiraatio oli kaiken takana? Oli oli, juu juu...
Kaikki uskotaan mitä selität. Kun vielä sattui piiritörppö selittämään, että "etteh te shaa tätä autoa pyshäyttää ku tää on tiplomaatti auto... ööö öö örvellystä...".
Kävikö niin, että teitin piirisihteerin takia kävi käry ja NL:n lähetystön luovuttamista verottomista "diplomaattiautoista" jäätiin kiinni?
Kaikkien diplomaattiautojen kilvet menivät vaihtoon, ja monen kommunistibulvaani-järjestön menopeleille lankesivat verot! Luokkataistelussa tuli turpiin ja pahasti.
Ettet itse ollut ratin takana....???
Kaatuu se vodka syväänkiin kurkkuun.
"Ota "se" pois kurkustasi, ja....
Oletko taas LUTKUTTELEMASSA?
- Ei, poika, ei käy! Tollaset homppeli-pojat
meillä päin viedään ... taakse!
Ole kuulolla! Sotahistorialliset tutkimukset etenevät. Lisää tutkimustuloksia
on odotettavissa aivan lähipäivinä.
Pärmin ErP 21 ei tietystikään mitenkään voi liittyä Huhtiniemen mahdollisiin
teloituksiin, koska pataljoona oli hajotettu jo vuonna 1842. Tutkijoiden tiedossa
ovat ”viraston” henkilöt, jotka tarkoituksellisesti levittävät väärää tietoa!
- Myös kanssarikolliset ja tutkintaa tarkoituksellisesti vahingoittavat tahot
tulevat joutumaan oikeudelliseen vastuuseen toiminnastaan!!!
tästä avustajasta. Minusta se on Antti Rahja, salaisen poliisin etsivä.
Kaikki muut ovat olettaneet, että Huhti-huhu-niemessä tapetuiksi luulluilla tarkoitetaan Viipurin menettäneen 20.prikaatin karkureita, joita nyt ei sitten ollut olemassakaan.
Etkö tiedä alkeitakaan?
"Viipurin menettäneen 20.prikaatin karkureita"
Viipurin menetyksellä ja Huhtiniemen mahdollisilla teloituksilla ei tietenkään ole
mitään tekemistä toistensa kanssa!
- Minun ainakin on erittäin vaikea uskoa kannaksen taisteluiden ylijohdolta
KaJoKEn kenraaliluutnantti Oeschiltä tai IV AK:n komentajalta Laatikaiselta
näin äärimmäisen raukkamaista tekoa. Ei, se on mahdotonta!
Jo 20. prikaatin komentajan eversti Kempin ja II pataljoonan komentajan majuri
Bäckmanin tuomitseminen sotaylioikeudessa oli kohtuutonta.
Jo ajatus siitä, että Huhtiniemesssä olisi teloitettu 20. prikaatin miehiä, puistattaa.
Vaikka oletkin vain yksinkertainen pojannulkki, pitäisi sinunkin sentään hiukkasen
tuntea sotiemme historiaa ja varsinkin kannaksen taisteluja kesällä 1944.
On tietysti tosin niin, että sotahistorian laitoksen tutkijatkin tuntevat asiat huonosti
ja pinnallisesti.
Mutta ainakin tässä Huhtiniemen 'prosessissa' löytyy yksi hyväkin (?) puoli:
Julkisuudessa tutkijat ovat luvanneet lähteä syvällisemmin tutkimaan kannaksen
Suurhyökkäystä Valkeasaaresta Taliin.
"Minusta se on Antti Rahja, salaisen poliisin etsivä."
Varsin erikoista länsimaisen oikeuskäytännön mukaan, että poliisi istuu oikeutta?
Olisiko sinulla ehkä tarkempaa vinkkiä? Tästä ja koko hommasta levitellään pitkin
maailmaa eri tahoilta – viestimissä ja muualla - mitä kummallisimpia spekulaatioita.
Joskus väitettiin, että vainajat olisivat olleet saksalaisia lentäjiä, jotka kuolivat
pommituksessa. Ja mitä ihmeellisintä ilmeisen tarkoitushakuista asioiden
vääristelyä.
- Ilmeiseti "viraston" pojat ovat vauhdissa ... .
Noinko kommareita nykyään opetetaan "hämäämään"??
Et sä ketään hämää, luulet vaan.
Tahallasi väärinkäsität sen mitä on kirjoitettu ja yrität tekeytyä "veteraaniksi"? Hohhoijaa...
Viljelet huutomerkkejä, "raukkamaista", "puistattaa", ym. sanontoja joilla yrität lavastaa moraalista närkästystä.
Ette viittis olla noin naurettavia.
Itse uskon siihen nahkatakkisten miesten konepistooliryhmään. Siitä on aikalaiskertomuksia ja samantapainen ryhmä esiintyi Enonkoskella ja Savonlinnasta Moinsalmen tien varressa heinäkuussa (ehkä 12-14.7.). Ampuivat todistettavasti kolme luultua karkuria ilman oikeudenkäyntiä heinätöissä olleiden silminnäkiöiden mukaan. Ruumiit mostettiin kuorma-autoon ja vietiin kuulopuheiden mukaan Savonlinnan vanhan hautausmaan kupeeseen.
vuosi oli 1947 ja asialla punainen kaarti Leinon johdolla. Huhtiniemeen haudatut ovatkin kommunistien salaisen kenttäoikeuden uhreja? Kammottavaa ja puistattavaa!!!
Bitte Schöne!
Tuo kirja kannattaa lukea, tosin pajatso on jo lehdissä melkein tyhjennetty.
Arponen, Antti O. ja Meuronen, Martti (2006): Teloitetut. Revontuli. ISBN 952-5170-51-9.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huhtiniemen_joukkohaudat
Kirjaluettelo on aika kattava:
Kirjallisuutta
Arponen, Antti O. ja Meuronen, Martti (2006): Teloitetut. Revontuli. ISBN 952-5170-51-9.
Haavikko, Paavo (1999): Päämaja - Suomen hovi. Art House. ISBN 951-884-265-5.
Hietamies, Heikki (2005): Sotatuomari. Otava. ISBN 951-1-20497-1. (saatavana myös äänikasettina)
Jäntti, Lauri (1956): Kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944. WSOY. "Kesäsodan" taustaa, tapahtumia ja lähikuvia patterinpäällikön näkökulmasta, 3. painos
Kulomaa, Jukka (1995): Käpykaartiin? 1941-1944. Painatuskeskus. ISBN 951-37-1754-2. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana
Lindstedt, Jukka (1999): Kuolemaan tuomitut: kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalainen lakimiesyhdistys. ISBN 951-855-176-6.
Nieminen, Saul (1985): Nää rannat rakkaat rakkaan synnyinmaan. . ISBN 951-99638-8-X. Lappeenrannan suojeluskunta 1917-1944.
Nuorteva, Jussi (1987): Vangit, vankilat, sota. Suomen vankeinhoitolaitos toisen maailmansodan aikana. Valtion painatuskeskus. ISBN 951-860-349-9.
Oesch, K. L. (1956): Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944. Otava.
Rintala, Paavo (1989): Sotilaiden äänet. Pohjoinen. ISBN 951-749-118-2. Kannaksen läpimurtotaisteluista 1944 / Yleisradion ääniarkistosta koonnut Paavo Rintala
Helppohan se oli Pasi Jaakkosen kirjoittaa saatuaan täsmällisen esityksen tapahtumista ja luvuista, sekä luotettavat lähteet asian varmentamiseksi! Olisi pitänyt kirjoittaa tuo juttu itse jo vuosia sitten, mutta hyvä näinkin.
Totuus tuli julki. Jopa EpäTietoFinlandia -voittajakirja, Jatkosodan pikkujättiläinen, kirjoitti 419 kadonneesta Viipurissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huhtiniemen_joukkohaudat
Ilta-Sanomat -lehti julkaisi 25.11.2006 uutisen, jonka mukaan Viipurissa katosi tuntuvasti vähemmän sotilaita eli alle kuudesosa. Lehden mukaan Viipurin taisteluiden tappiot 20.Prikaatille olivat noin 70 sotilasta kaatuneina ja kadonneina kokonaistappioden ollessa noin 82 sotilasta.
Lehden mukaan virhe tappiolukuihin syntyi, kun Viipurissa taistelleen 20.Prikaatin komentajan eversti Armas Kempin väliaikaisen tappioluettelon tiedot virheellisesti merkittiin Viipurin taistelun lopulliseksi tappioluvuksi. Tappioluetteolon kirjaamisen aikoihin 23.6.1944 kaksi päivää taisteluiden jälkeen prikaatin sotilaista 419 oli väliaikaisesti erossa yksiköstään, eikä lukua voida pitää lopulisena tietona Viipurin tappioista. Uutisen kirjoittajan toimittaja Pasi Jaakkosen mukaan tieto kuitenkin kirjattin sellaisenaan ilman tarkistuslaskentaa Jatkosodan historiankirjoituksen perusteokseen Suomen Sota 1941-1945- 7. osaan. Kirja ilmestyi vuonna 1957.
...virheellinen tieto löytyneistä joukkohaudoista roikkuisi siellä?
Joku tyhmä voi jopa uskoa.
”Kenraalimajuri Lagus kävi Lappeenrannassa 22. kesäkuuta 1944 todeten, että ... ja ehdotti Kannaksen joukkojen komentajalle (Oesch), että ... lähettää yhden pataljoonansa puhdistamaan kaupunkia.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huhtiniemen_joukkohaudat
_ _ _ _ _ _ _ _
Näin todella kävikin: Laguksen rynnäkkötykkipataljoona vedettiin Talin taistelujen jälkeen pois rintamalta. Rynnäkkötykkipataljoonan kolmesta komppaniasta yksi komppania siirrettiin Lappeenrannan Huhtiniemeen ”koulutuskomppaniaksi”.
Pataljoonan kaksi muuta komppaniaa sen sijaan vedettiin rintaman taakse Joutsenon Konnuun. Konnussa sijaitsee vuonna 1936 valmistunut Konnunsuon keskusvankila. Lienee aika luonnollista, että rintaman ollessa vain 20 – 30 kilometrin päässä vankila ei kesällä -44 toiminut alkuperäisessä tarkoituksessaan.
Mutta rintamalta karanneiden sotilaiden kokoomakeskuksena se olisi hyvin täyttänyt tehtävänsä.
Tarkemmin vankiloista sotiemme aikana .. ks.
http://iisalmi2.iisalmi.fi/Ylasavo/Sonkajarvi/Sonkajarvi.nsf/SearchShowDocuments/2BBAB2F7C84113D3C2256CD80044B257
Toisaalta, Laguksen panssaridivisioonan, Himmlerin Waffen-SS:n joukoissakin palvelleet SS-miehet, varmastikin, olisi olleet Laguksen ”Svaboda-projektiin” parhaiten koulutettu ja ehdoottomasti ’luotettavin’ joukko-osasto ... !!!
Myös panssaridivisioonan esikunta kesäkuun 28. päivän pommitusten jälkeen vedettiin Juustilasta rintaman taakse Lappeenrannan Linnoitukseen, jossa piti majaansa myös KaJoKE.
"Näin todella kävikin: Laguksen rynnäkkötykkipataljoona vedettiin Talin taistelujen jälkeen pois rintamalta."
Ketkäs sinne Vuosalmelle sitten menivät?
Kyllä sinne Vuosalmenne meni aika monta Laguksen Sturmia...
Kenraalimajuri Lagus kävi Lappeenrannassa 22. kesäkuuta 1944 todeten siellä vallinneen SVABODAN...
Tämä juttu kerrotaan siinä Lauri Jäntin kirjassa Kannaksen suurtaisteluissa 1944, WSOY 1955
Oletkos itse Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Etelä-Saimaan piirin piirisihteeri?
Saa vastata myös selvinpäin.
Vuosalmen taistelut alkoivat 4.7, toisin sanoen samana päivänä kun Eduskunta oli hyväksynyt lisäyksen sotaväen rikoslakiin (kuolemanrangaistus karkuruudesta), ja presidentti Risto Ryti oli eronnut sekä Mannerheim valittu tasavallan presidentiksi.
Matti Koskimaan kirjassa "Veitsen terällä" –kirjassa on hyvät kartat (paremmat kuin Kuussaasen et al. "Suomen sodat" -suurteoksessa) kaikista tärkeimmistä taisteluista kannaksella 1944; sotahistorian laitos on laittanut nämä hienot värilliset kartat verkkoon.
Vuosalmenkin taisteluista kertovat hyvin tarkat, yksityiskohtaiset kartat ja taistelujen kuvaukset löydät täältä:
http://rajajoki.com/yabb/YaBB.pl?num=1157681790
Pari mielenkiintoista pätkää tuosta tekstistä ..
” The Finns ESTIMATED that the Soviets already had two divisions reinforced with tanks in the beachhead. During the day the Soviets attempted to expand the beachhead to the forest beyond the fields and started attacks in the directions of the Vuosalmi – Taljala (north-west) and Vuosalmi – Oravankytö (north-east) roads. In the sector of Group E the enemy managed to take the island of VASIKKASAARI and to expand in the direction of Oravankytö from Mikkola to Myllyoja. “
Ja sitten: Suomen panssaridivisioonan 'osat' (Ps.D) alkoivat saapua Vuosalmeen 10. PÄIVÄ HEINÄKUUTA !!!
“ Parts of the Finnish Panzer Division (PsD) started to arrive in Vuosalmi on JULY 10.”!!!
Mitä ovat nämä panssaridivisioonan (PsD) osat, jotka alkoivat ’vasta’ 10. heinäkuuta – taistelujen viimeisenä päivänä - saapua Vuosalmelle? Kartan mukaan ne ovat JP 2, JP 4 ja JP 5 rynnäkkötykit (!?); divisioonan panssariprikaati (PsPr) siellä ei varmasti ollut, koska sillä ei tuolloin heinäkuussa edes ollut panssarivaunuja.
Vuosalmen taistelut käytiin 4 – 10. heinäkuuta 1944, lyhyesti:
- 4. heinäkuuta 1944 Vihollisen käynnistää massiivisen hyökkäyksen Vuosalmessa.
- 9. heinäkuuta 1944 massiivisten valmistelujen jälkeen vihollinen ylittää Vuoksen, mutta hyökkäyksen eteneminen ei onnistunut Vuosalmessa, jonne suomalaisten puolustus oli ryhmittynyt Adolf Ehrnrothin johdolla (JR 7)
- 10. heinäkuuta 1944 vihollinen valtaa Vasikkasaaren Vuosalmessa; puolustuksemme ei pysty enää eliminoimaan vihollisen sillanpääasemaa.
- 10. heinäkuuta 1944 Stavka * määrää joukkonsa ryhmittymään ’defensiivisiin’ asemiin; parhaat joukot siirretään Valko-Venäjän rintamalle saksalaisia vastaan.. .
* STAVKA (ven. Shtab vierhovnogo komandovania) Neuvostoliiton asevoimien pääesikunta.
Noissa ratkaisutaisteluissa Vuosalmella ja Äyräpäässä 2. Divisioonan tappiot kaatuneina ja kadonneina Vuosalmessa 4 – 10.7.1944 olivat:
JR 7: Hakuehdolla (*/JR 7; 4 – 10.7.1944) löytyi 385 miestä kaatuneina ja kadonneina
JR 49: Hakuehdolla (*/JR 49; 4 – 10.7.1944) löytyi 200 miestä kaatuneina ja kadonneina
Lähde: http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/
"Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Etelä-Saimaan piirin piirisihteeri?
Saa vastata myös selvinpäin."
Ei, kyllä täytyy ensin ottaa kunnon kännit jos tässä alkaa vastailemaan
kaikille typeryksille typeriin kysymyksiin ...
- Lauantaihin! Josko siihen mennessä selviää vaikka jotain lisää ...?
Noista kadonneista suuri osa hukkui tai muuten vaan kuoli kun Äyräpäästä tuli lähtö. Ruumiit vuolas Vuoksi vei virtaa alas Vuoksen järvelle ja ehkä Suvannollekin, joiden etelärannat olivat neuvostolaisten hallussa. Kadonneitten etsijöiden kannattaisi sukeltaa Vuoksen pohjaa Äyräpän alapuolelta ja aina Suvannolle saakka.
...selvinpäin.
Kuka tahansa saa tutkia mitä vain. Tutkimustulosten tulee kestää kriittinen arviointi. Sellaiset sanat kuin "luultavasti", "mahdollisesti", "minun mielestäni" ym. vesittävät kaiken. Asia on joko todistettu tai sitten ei. Emme tiedä onko mahdollinen tai todennäköinen todella tapahtunutta. Ei riitä että jokin asia on kirjoittajan mielestä jotain, hänen pitää myös todistaa väitteensä.