auton ketjukolarin Tanskassa! Voisiko joku ystävällisesti kertoa miten lumimyrsky voi aiheuttaa ketjukolarin? Työnsikö myrsky autot toisiaan vasten? Milloin me ihmiset opimme ottamaan vastuun omista teoistamme? Eihän meidän tarvitse kun mediakin lykkää syyn mokistamme luonnon niskoille. Ai, että tuollainen valheellinen uutisointi ottaa pattiin.
Lumimyrsky aiheutti 50
Lounatuuli puhaltaa
16750
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Et taida nyt oikein tietää mistä kirjoitat. Olen ollut maaliskuussa 1992 yöllä sellaisessa lumimyräkässä Tanskassa, että Suomessa en ole vastaavaan joutunut. Helsinborg - Rodby välillä (196km)oli varmaan satoja erilaisia ulosajoja ja kolareita. Kun siellä ei ole suojaavia mäkiä eikä juuri metsää lumi sataa myrskyn saattelemama täysin vaakasuorassa ja tuuli on niin kovaa, että se vie autoja meneessään. Kaiken tämän rytäkän jälkeen tuli 10 astetta pakkasta, se oli elämäni rankin matka Frankfurtista Tukholmaan.
Eipäs nyt liioitella, harvemmin ne myrskyt ihan tuota luokkaa ovat, vaikka isompia ovat kun täällä, näin orkaaninkin kokeneena täytynee se myöntää. Näihin onnettomuuksiin Tanskassa on useita syitä.
Ensinnäkin autoissa ei käytetä lainkaan talvirenkaita, nastarenkaat ovat kyllä sallittuja, mutta koska talvet ovat enimmäkseen sellaisia kuin tämä meidän alkutalvi, vettä ja tuulta ja plus-asteita, niin ei niitä siellä käytä juuri kukaan muu kuin hälytysajoneuvot korkeintaan. Tämä koskee myös raskaan kaluston rengastusta, niissä rengastus on usein sen kuntoista, että liukkaalla niitä autoja ei välttämättä saada edes liikkeelle saatikka että ne vielä pysyisivät tiellä.
Toiseksikin tanskalaisten ajokokemus rajoittuu ainoastaan kesäolosuhteisiin, josta johtuen he eivät osaa tehdä yhtään mitään silloin kuin auto lähtee rasasta. Puristetaan vain rattia ja pidetään jarrua pohjassa ja katsotaan mihin auto menee.
Tuolla Køge Bugtin moottoritieosuudella painellaan hyvällä kelillä reippasti 150 km/h lasissa ilman ongelmia, ongelmat alkavat liukkailla kun muutenkin ruuhkaiset rampit vetävät tukkoon jumittuneiden autojen takia ja nopeuserot kasvavat. Siinä vaikka ajaisi hiljempaakin, niin on kova työ saada auto pysähtymään kuluneilla kesärenkailla kun yhtäkkiä vaan liikenne seisoo edessä.
Siihen kun vielä lisätään se, että paikallinen DSB:n junaliikenne ei kestä edes viiden sentin lumipeitettä, junia jää asemille, kun ovet jäätyvät, keskelle raiteita kun jarrujärjestelmät jäätyvät ja vaihteetkaan ei toimi jäätymisen vuoksi, niin kaaos on valmis.
Onpa tuolla tullut suomalaisena ajettua lumimyrskyissä jopa hälytysajoneuvojenkin ohi, miksei, kun poliisitkin nysväävät vilkut päällä 40 km/h alueella, jossa on kuitenkin 110 km/h rajoitus. Kyllähän ne vähän pitkään katselevat että mikä hullu tuokin on... xD
"Tämä koskee myös raskaan kaluston rengastusta, niissä rengastus on usein sen kuntoista, että liukkaalla niitä autoja ei välttämättä saada edes liikkeelle saatikka että ne vielä pysyisivät tiellä. "
Tosiaan. Viime talvena yritin Helsingborgissa auttaa Legolandin poikaa (autossa luki Billund :-) liikkeelle lumessa, mutta ei sillä rengastuksella auttanut edes ketjujen heittäminen alle, varsinkaan kun ei kuski kuunnellut ohjeitani. 10min yritin auttaa, sitten oli pakko mennä, ei mulla ollut ongelmia.
Ajoin tuossa joulukuussa 2005 joulun välipäivinä myöskin yöllä henkilöautolla Saksaan.Kööpenhaminan jälkeen alkoi tulla illalla kuuden aikaan illalla lunta oikein tosissaan ja tätä jatkui koko matkan Hannoveriin saakka.Näkyvyys eteenpäin parikymmentä metriä eteenpäin ja varsinkin Saksan puolella oli moottoritiellä 20-30 cm paakkuuntunutta lunta ja aurauskalustoa ei ollut mailla eikä halmeilla.
Enpä ole koskaan aikaisemmin körötellyt 40-50 km/h saksalaisella Autobahnilla. :-) Alla olivat tietenkin kitkat mutta eipä nastoistakaan kai mitään hyötyä olisi umpihammessa ajettaessa?
Mikään muu ei aiheuta onnettumuutta kuin itse kuski!!
Kuskitko sorruttivat Ruotsissakin pätkän moottoritietä?
Onnettomuuden syyt ovat joko itsensä tai sen toisen osapuolen aiheuttamia.
Jos onnettomuuksien syyt pannaan vain luonnonvoimien ja säiden piikkiin, se on erittäin harhaanjohtavaa mediaa.
Tästä seuraa, ettei kuskit tajua itse tehdä asioiden hyväksi mitään, vaan ainoa tehtävä on ajaa, ja ajaa kovaa, 150 km/h. Jos sitten tulee ketjukolari, niin se on liukkauden ja lumipyryn syy, kun en nähnyt tarpeeksi ajoissa.
Huonolla kelillä 100 km.n tuntivauhti on aivan liian suuri, riski joutua onnettomuuteen ilmiselvä. Ei tarvita, kun jonossa yksi jarruttaa, niin ne muut vouhkanat on kaikki toinen toisensa perässä, niinkuin näimme pari talvea sitten helsinginkin sisääntuloväylillä, samoin porvoon moottoritiellä.
Koska liukasta keliä ja taivaan ukkoa ei voi vetää raastupaan huonon kelin aiheuttaman turman takia, täytyy meidän syyttää sitä kuskia.
Tielaitos ei voi ottaa kokonaan vastuuta ajon onnistumisesta, vaan suurin vastuu on kuskilla itsellään. Ajappa joskus venäjän maaseututeillä karjalassa, niin hämmästyt teiden huonoa kuntoa.
Siellä ei voi vastuuta hakea miltään tienhoidosta vastaavalta ensinkään, kun sellaista ei hevin löydy. Ainoa mahdollisuus selvitä venäjän teillä turmilta on pitää hiljaista ajonopeutta yllä.
Voi pirulauta, miten ryttyytti kovasti, kun ajettiin poikain kans viime kesänä venäjällä.
Vaikka kuinka koetti ajaa hiljaa, niin ne kuopat ja töyssyt tahtoi silti tulla yllättäen eteen.
Sinne ei kannata lähtiä muilla kuin maastureilla ajamaan, sillä jos ei maavaraa ole, takuuvarmasti ainakin pakoputki irtoaa.
Venäläiset itse ajaa kovaa silti ja eivät paljon väistele. Itse saa kohdattaessa ajaa tien raviin niin lähelle ojaa kuin pääsee.
Esim. Porvoonväylältä löytyy juuri mainitsemasi esimerkki jossa onnettommuus voidaan laittaa pitkälti sään piikkiin.
Eli tuolloinhan oli vallitsevana säänä normaali kuiva talvikeli, tienpinta sula. Alijäähtyneen vesisateen raja oli hyvin jyrkkä ja todella yllättäen auton tuulilasit olivatkin jään peitossa. jään johon eivät purreet tuulilasinpyyhkijät eivätkä pissapojan nesteet.
Aamuisen Porvoonväylän liikennetiheydellä ei ole mikään yllätys että jälki oli sellaista kuin oli.
Elämä on täynnä yllätyksiä, kaikkeen ei voi varautua.
Olishan tuon määritelmän liukkaudesta pitänyt sitten
mennä läpi Konginkankaan oikeudenkäynneissäkin??
Konginkankaalla liukasta oli ollut koko matkan. Eli mitään yllätystä ei tapahtunut.
Ai nyt se on sitten niin päin? Minä olen ymmärtänyt asian vähän toisin.
Vetoat tietysti siihen, että vetopyörät olivat potkineet tyhjää useasti. Se ei vielä tee peilikeliä, sillä on eräitä pikkuisia pikantteja eroja henkilöautoon; tuossakin yhdistelmässä oli 7 akselia, joista vain yksi oli vetävä. Kun jokaisen akselin kumipyörien päällä on keskimäärin vajaat 10t, se vastustaa menoa aika paljon, siksi vetopyörät saattavat lyödä tyhjää, vaikka jarrutuspito olisi ihan kohtuullinen. Sellaisella kelillä esimerkiksi jalkamiehenä on vielä varsin helppo pysyä pystyssä. Onnettomuuspaikalla taas ei pelastushenkilökunta ollut tahtonut kävellen pysyä pystyssä, esim. paareja ei voitu kantaa, ne piti liu'uttaa.
Liukkaus ei ole I/0. Kun etuvetoinen henkilöauto alkaa normaalissa maantieajossa lyödä tyhjää, silloin tosiaan on liukasta, mutta siinä on vain yksi akseli vastustamassa menoa ja yksi viemässä eteenpäin. Mikä sinulle oli suurin yllätys?
"Tosiaan. Viime talvena yritin Helsingborgissa auttaa Legolandin poikaa (autossa luki Billund :-) liikkeelle lumessa, mutta ei sillä rengastuksella auttanut edes ketjujen heittäminen alle, varsinkaan kun ei kuski kuunnellut ohjeitani. 10min yritin auttaa, sitten oli pakko mennä, ei mulla ollut ongelmia."
Olisikohan kuljettajan kuuntelemattomuus johtunut siitä, että kyseessä oli Jyllantilainen bondeknølle, jolle ei bøglandetin kieli oikein aukene, varsinkin jos et sattunut Skånea murtamaan, tosin itse tanskan kielikin Jyllannin puolella voi joskus olla niille ylitsepääsemättömän vaikeaa.
Sattumoisin itse ajoin Porvoon väylän onnettomuuspaikan ohi jonkin verran ennen tuota onnettomuutta ja siitä kiitän luojaani, sillä en kestä ylimääräisiä viivytyksiä työmatkani äärellä.
Täytynee myöntää, että liukasta oli, diisseli-Transiittikin jaksoi osakuorma-alueella heittää suttua vitos-vaihteella, välillä piti oikein höllätä kaasuakin. Polliisiautokin me ohitettiin, mihin lie Sipooseen matkalla, mutta siellä se rekkojen välissä sinnitteli 80 km/h, liukkaudesta johtuen en ehtinyt katsomaan, että kumpaako sukupuolta kuljettaja mahtoi olla.
No, mehän päästiin töihin turvallisesti, mutta kamuille kyllä sanoin, että ajoissa ollaan perillä, joko työmaalla tai sitten taivaassa. No, naureskeltiin aikamme, mutta kuten varmaan jo ymmärsitte, niin keliin nähdenhän meillä oli aivan liikaa vauhtia (100 km/h).
Pysyttiin vauhdista huolimatta hyvin tiellä, kiitos jääratakokemuksen ja korkeimman yhteistyön. Kaikesta huolimatta uskon, että olisin kyennyt välttämään tuon törmäyksen vaikka olisimme siihen paikalle osuneetkin, hankeenhan me oltais vedetty, kukaan täyspäinenhän ei vedä noista nopeuksista toisen perään, ensin jarrulla vauhtia alaspäin ja lopuksi ennen törmäystä lievä kaarros oikeaan ja hankeen kun tömähtää niin taas jarrut pohjaan.
No, helppohan se on sanoa, kun näitä tilanteita on nuorempana peltoautojen kanssa tullut koettua...
Yritin riikinruotsilla ja englannilla. Hän ymmärsi muttei tehnyt niinkuin sanoin, ei voinut mitään. Oikeastaan siinä olisi tarvittu lumilapiotakin hiukan, mutta kyllä se siitä olisi ilmankin irti saatu. Eiköhän se siitä kesään mennessä päässyt...
Niin, olihan siellä ollut liukasta jonkin matkaa Jyväskylän suunnasta tullessa, mutta kuitenkin vielä reilu tunti ennen onnettomuutta tuo tie oli ollut kuiva. Viitasaarelta tultaessa tie oli ollut kuiva käytännössä melkein onnettomuuspaikalle asti. Bussi tuli Jyväskylästä ja yhdistelmä Viitasaarelta päin.
Missään nimessä yllätysmomenttia ei siis päässyt syntymään toisin kuin tuolla 7-tiellä, joka oli kuulemma siis ollut kuiva käytännössä melkein ketjukolaripaikalle asti.
Suomalaisia kun näkee Tanskan liikenteessä suhteellisen paljon, vaikka suuri osa onkin vain läpikulkumatkalla, niin täytyy ihan kysäistä, että oletteko huomanneet tanskalaisessa liikennejärjestelmässä mitään eroa suomalaiseen? Koskien risteyksiä?
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Vastaus: Koko Tanskassa ei ole ainoatakaan tasa-arvoista risteystä, joka risteyksessä väistämisvelvollisuus on osoitettu sekä kolmioin, että tiehen maalatuin sahalaitakuvioin. Siinäköhän syy, miksi ne raskaan kaluston kiusankappaleet, eli miniliikenneympyrät tulivat niin suosituiksi, ovatkohan halvempia rakentaa kuin kolmioiden pystytys risteykseen?