Eläminen nykyhetkessä (tässä ja nyt)
Israelilaiset eivät saaneet kerätä mannaa varastoon tulevaa päivää varten, vaan seuraavalle päivälle oli luvassa oma mannansa.
Jos he olisivat varastoineet sitä huomiseksi, niin huomenna se olisi ollut turvautumista eilisen mannaan,joka silloin olisi ollut pilaantunutta. Kuitenkin tarjolla olisi ollut oma, tuore mannansa kullekin päivälle.
Se olisi ollut elämistä eilisen päivän mannan varassa ja samalla keräämistä huomista varten, ihminen olisi silloin jakaantunut niin menneisyyteen kuin tulevaisuuteen,ollen aina pilaantuneen, vanhaksi käyneen mannan armoilla,tietämättä koskaan miltä tuore manna maistuu. Heidän turvansa olisi ollut mannassa, eikä mannan Antajassa.
Jos ihminen sokeutuu niin ettei huomaa että Jumala pitää huolen meistä joka päivä ja hetki kerrallaan, hän eksyy hakemaan turvansa menneisyydestä ja tulevaisuudesta, kadottaen Jumalan joka on aina tässä ja nyt (Minä Olen).
Tämä hetki on mikä on, se kertoo totuuden, jos uskallat katsoa siihen suoraan, selittelemättä. Se ei saa turvaa valheilleen mistään. JOs otat mukaan kuvioon menneisyyden tai tulevaisuuden, alat selittelemään: Menneisyys sanoo: Tein niin siksi,että..., Tulevaisuus sanoo: Olen tällainen, mutta voin tulla paremmaksi.
Jos sinulla on vain tämä hetki, ei selittelylle jää tilaa, silloin kohtaat totuuden kasvoista kasvoihin.
Tämän hetken kohtaamisen pelko voi joko ajaa ihmisen pakenemaan, jolloin hän saa aina paeta, pääsemättä koskaan perille. Pakeneminen on pakenemista tästä hetkestä, ja jos pakenet tästä hetkestä, pakenet joko menneeseen tai tulevaan ja kumpaakaan niistä et voi koskaan saavuttaa, aina kun otat askeleenkin kohti jompaa kumpaa, se pakenee saman verran sinua. se on valheturva.
Vain tässä hetkessä on totuus, vain tässä hetkessä on Jumala, joka on Rakkaus. Kun kohtaat tämän hetken todellisuuden,se saattaa pelottaa, anna pelon tulla, sillä on kerrottavaa sinulle, se on sinun oma tukahdutettu lapsesi joka on ollut piilossa, peloissaan. Kun näin jäät valoon joka kaiken paljastaa, mitään selittelemättä, avoimin, rehellisin silmin katsoen. koet kuinka se, joka pelotti, paljastaa suurimman Rakkauden.
Siinä hetkessä piilossa ollut lapsi tulee Isän syliin, joka oli koko ajan odottanut rakasta lastaan kotiin. Hänellä ei koskaan ollut ollutkaan tuhon eikä tuomion ajatuksia sinua kohtaan, olit vain uskonut pahan valheen ja siksi olit juossut pakoon, tajuamatta Isän täydellistä, ehdotonta Rakkautta sinua kohtaan, ei siksi että olit hyvä, vaan jo silloin kun olit kaikkein pahimmillasi mielestäsi.
Koko hyvän ja pahan ajatus oli se, joka oli sinut saanut kuvittelemaan ettet kelpaa.
Jos se olisi sinun hyvyydestäsi tai pahuudestasi kiinni, niin etkö silloin voisi hyvillä teoillasi ansaita pelastuksen.
Mutta nyt se onkin armolahja, jota ei voida ansaita, siksi saat aina levätä ja turvallisin mielin olla Isän sylissä joka hetki hyvässä ja pahassa, hyväksyttynä, juuri sellaisenaan.
Eikö pelko ole ollut sinun motiivisi jo liian pitkään, älä enää antaudu sen pelotteluun - joka ei perustu muuta kuin saatanan valheeseen rangaistuksesta - niin että juokset pois Isän Rakastavasta sylistä.
Isän Rakkaus on toisaalta kuin tuli, mutta sen poltteen voi tuntea vain se minussa joka on valhetta, se joka en todellisuudessa ole minä. Olen vain uskonut valheen ja identifiotunut siihen.
Tajutessamme tämän me emme pelkää, vaikka pelottaisikin, koska tiedämme, että se tuli vain polttaa pois sen mikä on valheminä,joka on pitänyt minua pelossa.
Se pelko, kohdatessamme totuuden, on vain sen valheen kuolinkamppailua, koska se näkee aikansa olevan päättymäisillään. Se tietää että se ei kestä, kun käyt totuuden tulta kohti. Se on kauhuissaan.
Mutta tulen läpi käytyäsi huomaat, että sinun itsesi ei käynyt kuinkaan, vaan nyt näet entistä paremmin Isän Rakkauden. Alat pikkuhiljaa ymmärtämään, että kaiken on käytävä tulen läpi, se ei sillä hetkellä tunnu miellyttävältä, mutta sen tulen kautta kulta puhdistetaan.
Tämä prosessi voisi olla hetkessä ohi, mutta ihminen on niin valheen seittien kietoma,että se vie aikaa, että ihminen antautuu aina syvemmin tämän tulen puhdistettavaksi. Mutta Jumala odottaa iankaikkisella rakkaudella ja kärsivällisyydellä
että sinä omasta tahdostasi antaudut tähän tuleen. Annan parantumisen tapahtua levosta käsin.
Ihminen juoksee pakoon, saatanan petkuttamana, pelon ajamana. Kunnes hän tulee tien päähän jossa hän sanoo en jaksa enää, kävi miten kävi, enää en juokse. Silloin hän saa huomata, että olikin juossut Rakkautta pakoon.
Älä enää pakene, pysähdy, niin voit kuulla Isän rakastavan äänen.
Hän on tässä ja nyt. Kun kaikki meteli sisälläsi lakkaa, voit kuulla äänen: Minä Olen.
Eläminen tässä ja nyt, on sitä että sinä et tiedä. Se on kuin joka hetki kuilun reunalta hyppäämistä tuntemattomaan. Sitä on luottamus Jumalaan, se ei jätä mitään turvapaikkaa valheminälle.
Silloin olet löytänyt todellisen Minäsi, joka oli ja on aina ja ikuisesti Minä Olen.
Sinun ei tarvitse tietää mitään. Pysy vain tässä hetkessä ja kaikki mitä tarvitaan tulee sinulle, silloin kun sitä tarvitaan, tuoreena, juuri siihen hetkeen oikeana.
Pysy rakkaudessa Totuuteen, siinä on sinun pelastuksesi, vapautesi, kaikkesi,
siinä olet Sinä.
Israelilaiset eivät saaneet kerätä mannaa varastoon tulevaa päivää varten, vaan seuraavalle päivälle oli luvassa oma mannansa.
Jos he olisivat varastoineet sitä huomiseksi, niin huomenna se olisi ollut turvautumista eilisen mannaan,joka silloin olisi ollut pilaantunutta. Kuitenkin tarjolla olisi ollut oma, tuore mannansa kullekin päivälle.
Se olisi ollut elämistä eilisen päivän mannan varassa ja samalla keräämistä huomista varten, ihminen olisi silloin jakaantunut niin menneisyyteen kuin tulevaisuuteen,ollen aina pilaantuneen, vanhaksi käyneen mannan armoilla,tietämättä koskaan miltä tuore manna maistuu. Heidän turvansa olisi ollut mannassa, eikä mannan Antajassa.
Jos ihminen sokeutuu niin ettei huomaa että Jumala pitää huolen meistä joka päivä ja hetki kerrallaan, hän eksyy hakemaan turvansa menneisyydestä ja tulevaisuudesta, kadottaen Jumalan joka on aina tässä ja nyt (Minä Olen).
Tämä hetki on mikä on, se kertoo totuuden, jos uskallat katsoa siihen suoraan, selittelemättä. Se ei saa turvaa valheilleen mistään. JOs otat mukaan kuvioon menneisyyden tai tulevaisuuden, alat selittelemään: Menneisyys sanoo: Tein niin siksi,että..., Tulevaisuus sanoo: Olen tällainen, mutta voin tulla paremmaksi.
Jos sinulla on vain tämä hetki, ei selittelylle jää tilaa, silloin kohtaat totuuden kasvoista kasvoihin.
Tämän hetken kohtaamisen pelko voi joko ajaa ihmisen pakenemaan, jolloin hän saa aina paeta, pääsemättä koskaan perille. Pakeneminen on pakenemista tästä hetkestä, ja jos pakenet tästä hetkestä, pakenet joko menneeseen tai tulevaan ja kumpaakaan niistä et voi koskaan saavuttaa, aina kun otat askeleenkin kohti jompaa kumpaa, se pakenee saman verran sinua. se on valheturva.
Vain tässä hetkessä on totuus, vain tässä hetkessä on Jumala, joka on Rakkaus. Kun kohtaat tämän hetken todellisuuden,se saattaa pelottaa, anna pelon tulla, sillä on kerrottavaa sinulle, se on sinun oma tukahdutettu lapsesi joka on ollut piilossa, peloissaan. Kun näin jäät valoon joka kaiken paljastaa, mitään selittelemättä, avoimin, rehellisin silmin katsoen. koet kuinka se, joka pelotti, paljastaa suurimman Rakkauden.
Siinä hetkessä piilossa ollut lapsi tulee Isän syliin, joka oli koko ajan odottanut rakasta lastaan kotiin. Hänellä ei koskaan ollut ollutkaan tuhon eikä tuomion ajatuksia sinua kohtaan, olit vain uskonut pahan valheen ja siksi olit juossut pakoon, tajuamatta Isän täydellistä, ehdotonta Rakkautta sinua kohtaan, ei siksi että olit hyvä, vaan jo silloin kun olit kaikkein pahimmillasi mielestäsi.
Koko hyvän ja pahan ajatus oli se, joka oli sinut saanut kuvittelemaan ettet kelpaa.
Jos se olisi sinun hyvyydestäsi tai pahuudestasi kiinni, niin etkö silloin voisi hyvillä teoillasi ansaita pelastuksen.
Mutta nyt se onkin armolahja, jota ei voida ansaita, siksi saat aina levätä ja turvallisin mielin olla Isän sylissä joka hetki hyvässä ja pahassa, hyväksyttynä, juuri sellaisenaan.
Eikö pelko ole ollut sinun motiivisi jo liian pitkään, älä enää antaudu sen pelotteluun - joka ei perustu muuta kuin saatanan valheeseen rangaistuksesta - niin että juokset pois Isän Rakastavasta sylistä.
Isän Rakkaus on toisaalta kuin tuli, mutta sen poltteen voi tuntea vain se minussa joka on valhetta, se joka en todellisuudessa ole minä. Olen vain uskonut valheen ja identifiotunut siihen.
Tajutessamme tämän me emme pelkää, vaikka pelottaisikin, koska tiedämme, että se tuli vain polttaa pois sen mikä on valheminä,joka on pitänyt minua pelossa.
Se pelko, kohdatessamme totuuden, on vain sen valheen kuolinkamppailua, koska se näkee aikansa olevan päättymäisillään. Se tietää että se ei kestä, kun käyt totuuden tulta kohti. Se on kauhuissaan.
Mutta tulen läpi käytyäsi huomaat, että sinun itsesi ei käynyt kuinkaan, vaan nyt näet entistä paremmin Isän Rakkauden. Alat pikkuhiljaa ymmärtämään, että kaiken on käytävä tulen läpi, se ei sillä hetkellä tunnu miellyttävältä, mutta sen tulen kautta kulta puhdistetaan.
Tämä prosessi voisi olla hetkessä ohi, mutta ihminen on niin valheen seittien kietoma,että se vie aikaa, että ihminen antautuu aina syvemmin tämän tulen puhdistettavaksi. Mutta Jumala odottaa iankaikkisella rakkaudella ja kärsivällisyydellä
että sinä omasta tahdostasi antaudut tähän tuleen. Annan parantumisen tapahtua levosta käsin.
Ihminen juoksee pakoon, saatanan petkuttamana, pelon ajamana. Kunnes hän tulee tien päähän jossa hän sanoo en jaksa enää, kävi miten kävi, enää en juokse. Silloin hän saa huomata, että olikin juossut Rakkautta pakoon.
Älä enää pakene, pysähdy, niin voit kuulla Isän rakastavan äänen.
Hän on tässä ja nyt. Kun kaikki meteli sisälläsi lakkaa, voit kuulla äänen: Minä Olen.
Eläminen tässä ja nyt, on sitä että sinä et tiedä. Se on kuin joka hetki kuilun reunalta hyppäämistä tuntemattomaan. Sitä on luottamus Jumalaan, se ei jätä mitään turvapaikkaa valheminälle.
Silloin olet löytänyt todellisen Minäsi, joka oli ja on aina ja ikuisesti Minä Olen.
Sinun ei tarvitse tietää mitään. Pysy vain tässä hetkessä ja kaikki mitä tarvitaan tulee sinulle, silloin kun sitä tarvitaan, tuoreena, juuri siihen hetkeen oikeana.
Pysy rakkaudessa Totuuteen, siinä on sinun pelastuksesi, vapautesi, kaikkesi,
siinä olet Sinä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
>...Jos he olisivat varastoineet sitä huomiseksi, niin huomenna se olisi ollut turvautumista eilisen mannaan,joka silloin olisi ollut pilaantunutta. Kuitenkin tarjolla olisi ollut oma, tuore mannansa kullekin päivälle.
Se olisi ollut elämistä eilisen päivän mannan varassa ja samalla keräämistä huomista varten, ihminen olisi silloin jakaantunut niin menneisyyteen kuin tulevaisuuteen,ollen aina pilaantuneen, vanhaksi käyneen mannan armoilla,tietämättä koskaan miltä tuore manna maistuu. Heidän turvansa olisi ollut mannassa, eikä mannan Antajassa....<
-Tiedätkö edes mitä manna oli siihen aikaan.
Manna on eräänlainen viljavalmiste, tarjolla yleisimmin suurimoina tai ryyneinä. Mannasuurimot valmistetaan erottamalla vehnänjauhatuksen yhteydessä karkeat ydinrakeet mannasuurimoiksi. Niitä käytetään yleisimmin puurojen, vellien ja erilaisten jälkiruokien valmistukseen. Ne on säilytettävä kuivassa ja viileässä, suojassa voimakkailta hajuilta. Mannasuurimoiden keittoaika vaihtelee tyypeittäin ja on keskimäärin 5-10 minuuttia. Nykyaikaisella mikroaaltouunilla tosin mannapuuron voi valmistaa jo muutamassa minuutissa.
Raamatun maasta kerätty manna lienee ollut mannatamariskin (tai jonkin toisen kasvin) öisin tihkuvaa sokerieritettä, mannajäkälää tai kilpikirvojen mesikastetta [1].
Mannalla voidaan tarkoittaa myös Välimeren alueella kasvavan mannasaarnen ja sen lähisukulaisten kovettuvaa mahlaa, jossa on runsaasti mannitolia eli heksoosisokerista syntynyttä sokerialkoholia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Manna
Voisiko olla, että tämä Raamatun tarina on ehkäpä symbolinen ;)
Alkemisti valmistaa epäjaloista metalleista, kuten lyijy, kultaa.
Kun oikea alkemisti, Jumala ja Elämä, valmistaa meistä "kultaa", hän laittaa "epäjalot metallit", kuten pelko ja häpeä, tulen kuonattavaksi.
Olen itse ollut viime päivät tulen kulutettavana. Mutta tiedän, että tämä on minulle hyväksi. Tuli kuvaa rakkautta. Kulta Kristusta. Epäjalot metallit häpeää ja pelkoa. Kun Rakkaus osuu häpeään, se muuttaa sen kullaksi ja löydän todellisen minäni, Kristuksen.
Evivät he koskaan onnistuneet, mutta heidän toimintansa johti nykyisten tieteiden syntymiseen. Matematiikka ja fysiikka ovat maailman vanhimmat tieteet ja niiden mukana on syntynyt lukuisia uusia.
Tiede ei kuitenkaan ole onnistunut vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Maailman synnystä tiedämme jo lähes kaiken. Emme kuitenkaan tiedä, mikä tuon prosessin aloitti ja mitä oli ennen nykyistä maailmankaikkeutta.
Ihmis sielu kuitenkin etsii vastauksia. Ehkä saamme vastaukset sitten, kun siirrymme rajan yli iankaikkisuuteen.
Ihmisen tie ulos paratiisista on allegorinen ilmaus siitä, miten ihmismieli ajautuu ulos Nyt-hetkestä, tästä läsnäolevasta hetkestä, murehtimaan mennyttä tai huolehtimaan tulevaa. Kun mieli eksyy pois läsnä olevasta hetkestä, syntyy häpeä.
"Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot."
Häpeä puolestaan synnyttää pelkoa. "Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin."
Pelko ajaa ihmisen puolestaa moniin muihin vahingollisiin tuntemuksiin, kuten vihaan, kateuteen tai ahdistukseen.
Nämä tuntemukset puolestaan johtavat ihmisen erilaisiin vahingollisiin asenteisiin ja uskomuksiin, kuten "Jumalaa ei ole" tai "minä olen arvoton, huono ja mitätön".
Tämän tyyppiset asenteet ja uskomukset johtavat taas erilaisiin itselle ja toisille haitallisiin ja vahingollisiin tekoihin, kuten varastaminen, valehtelu tai väkivalta.
Ja kaikki tämä vain siksi, ettei ihminen elä tietoisesti tässä läsnä olevassa hetkessä, vaan joko menneisyydessä tai tulevaisuudessa.
Ei se varastointi olisi heille onnea tuonut. Jumalahan ilmoitti, että he saavat juuri päivän annoksen mannaa joka päivä. Varastointi olisi siis osoittanut epäluottamusta jumalaan, joka oli heidät siihen asti ravinnut. Sitäpaitsi manna olisi pilaantunut jos sitöä olisi varastoitu.