Kalterintakaa Osa 17.

28.päivä Tammikuuta 2003 Tiistai
Keravan nuorisovankila 84 päivää vapautumiseeni

Tänään tulee jälleen Prisma ja sen otsikkona näyttää olevan "Punainen kulta" Mahtaakohan käsitellä verta?
Olen sitä mieltä, ettei vankilaan saa tottua ja saattaa kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta kun on näin lyhyt tuomio niin en anna itselläni olla liian hauskaa. Täytyy miettiä tekojaan ja ottaa itseään niskasta kiinni.
Siellä siviilissä täytyy elää kunnollista elämää ja jos tulee ongelmia niin niistä täytyy puhua eikä sulkea niitä sisälleen.
Minä en enää ikinä halua joutua vankilaan, olen kyllä sen jo oppinut.
(Muita päivänaskareita)
Aamulla kerkiää siivota koko osaston niin iltapäivisin ei enää ole yhtään mitään järkevää tekemistä.
Jokainen aamu on inhottava herättävä kun ei ole kotona, mutta ellei aamuja tulisi niin vapaaksi en pääsisi.
Toivottavasti pääsen silloin Huhtikuussa vapaaksi niin voisin jatkaa elämistäni rehellisesti.
Mietin tuossa myös ettei kahvinkeitintä ole vielä viisasta ostaa kun en tiedä saanko jäädä tänne.
(Muita päivänaskareita)
Vartijat ovat ihan mukavia kun niille on asiallinen ja pyrkii tekemään työnsä hyvin.
Täällä on huomattavasti helpompi olla kun on vartijoiden kanssa väleissä.
Vapaus odottaa.

29.päivä Tammikuuta 2003 Keskiviikko
Keravan nuorisovankila 83 päivää vapautumiseeni.

Pian on Tammikuu ohi ja sitten en enää kaksi täyttä kuukautta ja vähän Huhtikuusta istuttavaa.
Pian näen perheeni ja Sisun, en vielä mutta kohta. Kun vapautumista ajattelee niin aika menee nopeammin ja jos ajattelee liikaa niin aika menee hitaasti, pitää suhtautua oikein.
(Muita päivänaskareita)
Kävin tänään imuroimassa henkilökunnan pukuhuoneen, sieltä löytyi olutpullojen korkkeja!
Tänään ei ole mittän muuta uutta tapahtunut, valitettavasti.
Huomenna on vihdoinkin kanttiinipäivä, pitää ostaa vaikka mitä hyvää.
(Muita päivänaskareita)
Miten minä voin mennä ammattikouluun kun siellä on varmasti porukkaa jotka tunnistavat minut ja miten mahdan sopeutua uuteen kotiin?
Viime vuonna tapahtui paljon ja paljon tulee vielä tapahtumaan.
Pääsen hyvällä tuurill vapaaksi niihin aikoihin kun vanhempani vaihtavat asuntoa, saan kokea edes yhden muuton ja saan järjestellä huoneeni aivan niinkuin haluan.
(Muita päivänaskareita)
Putsarin työ on kohtalaisen helppo mutta iltapäivisin ei ole mitään tekemistä, muuten ihan hyvä.
(Mainitsin päiväkirjassani olutpullojen korkit jotka löytyivät henkilökunnan pukuhuoneesta, en huomannut katsoa olivatko ne mitä laatua kolmosta vai jotakin muuta MUTTA mielestäni tällaiset korkit ja varsinkaan pullot eivät kuulu vankilan henkilökunnan virkistätymiseen työpaikalla! Olivatko ne juotu työpäivänjälkeen vai jossakin muussa vaiheessa sitä en tiedä mutta pahin mahdollinen kauskenaario on se, että joku henkilökuntaan kuuluvista on saattanut juoda ne työpäivänaikana ja siitä on hänelle itselleen sekä vangeille pahimmassa tapauksessa vaarallisia seurauksia. Ken tietää...)