Ammattiliitot ... hah.

Ja hah.

Kyllä nykypäivän ammattiliitot ovat mitään sanomattomia.



Näkyy olevan peli se, että nykyammattiliitot siirtävät vastuunsa harvoille miehille.

Muutama mies sitten väsyy johtoporsaiden kanssa keskustellessa hyvin äkkiä.


Tottakai väsyy hemmetti. Se pitää kunnolla jakaa se vastuu joka ammattiliittolaisen kesken.





Siellä ei yksi mies pärjää neuvotteluissa ja työmiestä kustaan silmään.





Mutta kun vastuu jaetaan, ja neuvottelupöytään astuu varsin vaikka 20 miestä, niin jo on eri ääni kellossa.



En moiti sinänsä näitä nyt harvoja keskustelijoita, iso taakka on harteilla. En ihmettele yhtään, että väsymystä on.

Harmi homma. Harmi homma.


Vikaa löytyy koko systeemistä.

Eipä käy kateeksi näitä ammattiliittojen miehiä, kun ovat kahden tulen välissä. Näitä hieman alemman tason ammattiliiton miehiä.


Pettäminen on tapahtunut nimittäin ... Ensin työnantajan puolelta.

Sitten ammattiliiton johdolta.

Ja kaiken kukkuraksi vieläpä työntekijät ovat pettäneet.



Tuossa välillä ovat väsyneet kaverit. Jotka yrittävät ja pakertavat. Mutta eväitä ei löydy. Eikä etenkään panoksia.

Eväät on evätty johdon puolesta. Ja panokset työntekijöiden puolelta.