http://svt.se/svt/jsp/Crosslink.jsp?d=22620&a=743027&lid=puff_743695&lpos=rubrik
Göteborgs yliopiston Neurologian professori Annica Dahlströmin uusi kirja Könet sitter i hjärnan kyseenalaistaa vallitsevia äärifeministisiä teorioita ja ruotsalais-suomalais-orwellimaista akateemista naistutkimusta, joiden mukaan ihminen on pelkästään sosiaalinen konstruktio. Annica Dahlströmin mielestä julkisessa keskustelussa on kiinnitety aivan liian vähän huomioita miehen ja naisen biologisiin eroihin. Aivojen erilaisesta rakenteesta johtuu, että miehet ja naiset ajattelevat ja käyttäytyvät eri tavalla. Asiasta on olemassa paljon tutkimustuloksia ja Dahlström on koonnut kirjaansa kansainvälisiä tutkimuksia 25 vuoden ajalta. Tieto sukupuolten aivojen erilaisuudesta ja miehen ja naisen erilaisuudesta voi auttaa meitä jokapäiväisessä elämässämme ymmärtämään paremmin muita ihmisiä ja elämänkumppaniamme.
Dahlström mm. väittää, että äidit soveltuvat biologisesti paremmin alle 9kk olevien lasten hoitoon kuin isät. Lapsen neurobiologisen kehityksen kannalta olisi myös parasta, että 2-3 vuotiaaksi asti lapset olisivat äidin hoidossa kotona, eivätkä päiväkodissa.
Kirjassa ehdotetaan myös, että vanhemmille pitäisi maksaa vanhemmuuspalkkaa, joka antaisi vanhemmille mahdollisuuden olla kotona osa - tai kokopäiväisesti.
Takaisin lieden ääreen Dahlström ei kuitenkaan ole naisia palauttamassa, mutta yhden pakkopaidan tilalle ei pitäisi tehdä toista pakkopaitaa. Aikaisemmin naisten roolina on ollut olla kotona - niidenkin jotka olisivat halunneet työelämään. Nykyään kaikkien naisten pitäisi olla töissä - niidenkin jotka haluaisivat olla kotona ja hoitaa lapsiaan. Yhteiskunta odottaa nykyisin, että naiset olisivat, käyttäytyisivät ja ajattelisivat kuin miehet.
Vastakkain asettelua kotonaolon, lastenhoidon ja uran työelämässä välillä Dahlström ei näe. Elämä koostuu eri vaiheista. Kun lapset ovat pieniä, naisten pitäisi keskittyä lasten hoitoon ja myöhemmin kun lapset ovat vahhempia voivat naiset satsata uraan työelämässä.
http://www.magasinetneo.se/pdfs/3-K%F6net%20sitter%20i%20hj%E4rnan.pdf
Jokin vuosi sitten Dahlström kirjoitti artikkelin Göteborgin yliopiston lehteen miehen ja naisen aivojen eroista Vastaanotto oli ällistyttävä ja hän joutui äärifeministien ilkeily -, parjaus -, uhkailukamppanjan kohteeksi. "Minä olin koko naissukupuolen petturi". Kaikkien omituisimman puhelun hän sai naispuoliselta kolleegaltaan: "Annica, ei ole mitään eroja miesten ja naisten välillä...ja vaikka olisikin emme saa koskaan sanoa sitä". Dahlströmin ihmetellessä, että tämäpä on todella oudosti sanottu ylipiston profesorilta, jonka pitäisi pyrkiä totuuteen tutkimuksessa: "Näin se vain kuitenkin jokatapauksessa on, sinä voit tuhota paljon jos jatkat"
Jotain olennaista äärifemistien toimintatavoista tämä kertoo (vrt. Gunilla Ekbergin uhkailu Könskriget-dokumentissa Rubarille: “Det blir så när man sviker”, "Näin käy pettureille, sinun on turha kääntyä turvakotien puoleen jos joskus niiden apua tarvitset") ja yllä kerrottu episodi paljastaa minkälaisiin "tieteelliseen rehellisyyteen ja objektiivisuuteen" suurin osa akateemisesta naistutkimuksesta perustuu.
Gunilla Ekbergin "tieteellisyyttä" on nyt myös kyseenlaistettu
http://www.sihteeriopisto.net/forum/showthread.php?t=51481
Göteborgs yliopiston Neurologian professori Annica Dahlströmin uusi kirja Könet sitter i hjärnan kyseenalaistaa vallitsevia äärifeministisiä teorioita ja ruotsalais-suomalais-orwellimaista akateemista naistutkimusta, joiden mukaan ihminen on pelkästään sosiaalinen konstruktio. Annica Dahlströmin mielestä julkisessa keskustelussa on kiinnitety aivan liian vähän huomioita miehen ja naisen biologisiin eroihin. Aivojen erilaisesta rakenteesta johtuu, että miehet ja naiset ajattelevat ja käyttäytyvät eri tavalla. Asiasta on olemassa paljon tutkimustuloksia ja Dahlström on koonnut kirjaansa kansainvälisiä tutkimuksia 25 vuoden ajalta. Tieto sukupuolten aivojen erilaisuudesta ja miehen ja naisen erilaisuudesta voi auttaa meitä jokapäiväisessä elämässämme ymmärtämään paremmin muita ihmisiä ja elämänkumppaniamme.
Dahlström mm. väittää, että äidit soveltuvat biologisesti paremmin alle 9kk olevien lasten hoitoon kuin isät. Lapsen neurobiologisen kehityksen kannalta olisi myös parasta, että 2-3 vuotiaaksi asti lapset olisivat äidin hoidossa kotona, eivätkä päiväkodissa.
Kirjassa ehdotetaan myös, että vanhemmille pitäisi maksaa vanhemmuuspalkkaa, joka antaisi vanhemmille mahdollisuuden olla kotona osa - tai kokopäiväisesti.
Takaisin lieden ääreen Dahlström ei kuitenkaan ole naisia palauttamassa, mutta yhden pakkopaidan tilalle ei pitäisi tehdä toista pakkopaitaa. Aikaisemmin naisten roolina on ollut olla kotona - niidenkin jotka olisivat halunneet työelämään. Nykyään kaikkien naisten pitäisi olla töissä - niidenkin jotka haluaisivat olla kotona ja hoitaa lapsiaan. Yhteiskunta odottaa nykyisin, että naiset olisivat, käyttäytyisivät ja ajattelisivat kuin miehet.
Vastakkain asettelua kotonaolon, lastenhoidon ja uran työelämässä välillä Dahlström ei näe. Elämä koostuu eri vaiheista. Kun lapset ovat pieniä, naisten pitäisi keskittyä lasten hoitoon ja myöhemmin kun lapset ovat vahhempia voivat naiset satsata uraan työelämässä.
http://www.magasinetneo.se/pdfs/3-K%F6net%20sitter%20i%20hj%E4rnan.pdf
Jokin vuosi sitten Dahlström kirjoitti artikkelin Göteborgin yliopiston lehteen miehen ja naisen aivojen eroista Vastaanotto oli ällistyttävä ja hän joutui äärifeministien ilkeily -, parjaus -, uhkailukamppanjan kohteeksi. "Minä olin koko naissukupuolen petturi". Kaikkien omituisimman puhelun hän sai naispuoliselta kolleegaltaan: "Annica, ei ole mitään eroja miesten ja naisten välillä...ja vaikka olisikin emme saa koskaan sanoa sitä". Dahlströmin ihmetellessä, että tämäpä on todella oudosti sanottu ylipiston profesorilta, jonka pitäisi pyrkiä totuuteen tutkimuksessa: "Näin se vain kuitenkin jokatapauksessa on, sinä voit tuhota paljon jos jatkat"
Jotain olennaista äärifemistien toimintatavoista tämä kertoo (vrt. Gunilla Ekbergin uhkailu Könskriget-dokumentissa Rubarille: “Det blir så när man sviker”, "Näin käy pettureille, sinun on turha kääntyä turvakotien puoleen jos joskus niiden apua tarvitset") ja yllä kerrottu episodi paljastaa minkälaisiin "tieteelliseen rehellisyyteen ja objektiivisuuteen" suurin osa akateemisesta naistutkimuksesta perustuu.
Gunilla Ekbergin "tieteellisyyttä" on nyt myös kyseenlaistettu
http://www.sihteeriopisto.net/forum/showthread.php?t=51481
Vastaukset 45
Vanhimmat
Mikäli sukupuolirooli olisi vain kasvatuksen seurausta, niin homoista voitaisiin kasvattamalla tehdä heteroita.
Mutta näin se ei mene, homosta ei tule kasvattamalla heteroa ...
Mikään ei myöskään estäisi tekemästä heterosta homoa. Toimii näinkin päin.
Seksuaali-identiteetissä ei ole kyse sukupuoli-identiteetistä, vaikka ne osittain liittyvät toisiinsa.
Homous johtuu aivoista, homon aivot on samankaltaiset kuin naisen aivot.
Syy on biologinen eikä sitä voi kasvatuksella muuttaa, tai estää.
Katsoin dokumentin eilen teeveestä neloselta, aivokirurgit näkevät heti aivoista onko ne naisen vai miehen. Aivokirurgit pystyvät myös osoittamaan aivoista ne kohdat, jotka on miehen aivoissa väärin kun se on homo.
Ihmisen seksuaalinen ja sukupuoli-identtiteetti syntyy aivoissa, silloin kun ihmisellä on "väärä ruumis" eli aivot on eri mieltä kuin ruumis siitä kumpaa sukupuolta ihminen on, niin ihminen on homo, transu, jne ...
Silloin pitää leikata joko yläpää tai alapää, aivojen vaihtaminen vaan ei onnistu ...
Siksi leikataan munat pois.
Seksuaalisen suuntautuneisuuden syistä ei ole riittävästi tietoa. En ole tietoinen yhdestäkään validista, toistettavista olevasta tutkimuksesta, jonka avulla voitaisiin aivoista osoittaa ihmisen seksuaalinen suuntautuminen (tarkemmin ottaen homoseksuaalisuus).
Toinen kysymys on ympäristön ja perimän vuorovaikutussuhde. Missä määrin aivot muokkautuvat sukupuolittain kokemusten mukaan, missä määrin ne muokkautuvat homoilla tietynlaisiksi (vai muokkautuvatko ollenkaan) ryhmänä jne. Identiteetti ei synny aivoissa, vaan se syntyy ihmisen kasvaessa aikuiseksi vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.
Homoseksuaalisuudessa ei ole kyse sukupuolesta, toisin kuin transseksuaalisuudessa. Homoseksuaalisuus sen enempää kuin transseksuaalisuuskaan ei ilmene "väärinä" kytkentöinä yhtään missään. Kyseessä on arvottava termi, jota ei varmasti käytetä enää tasokkaassa tiededokumentissa.
Huono provo.
No eipä ole ...
Dokumentissa aivan selvästi osoitettiin aivoisat ne kohdat mitkä on miehelläja naisella erillaiset, en osaa sanoa niiden latinankieleisiä nimiä, jokin tumake se oli ...
Tämä sama kohta on homolla ja transulla samanlainen kuin naisella, johtuu jostakin hormonaalisesta kasvuhäiriöstä tai vastaavasta.
Itseasiassa se on olemassa yleensä jo lapsen syntyessä.
Mikään kasvu tai muu tekijä ei voi tätä biologista eroa muuksi muuttaa, samajuttu kuin sinisilmäisyydessä.
Ei sinisilmäisyyttäkään pysty kasvatuksella muuttamaan ...
Homojen lapsista ei tule homoja, jos niillä on heteron aivot, vaikka niitä kasvattaisi kuinka homoksi ...
Kerropa dokumentin nimi. En ole väittänyt, että miehen ja naisen välillä ei olisi aivoissa eroja.
Mitä taas tulee homoseksuaalin ja transseksuaalin aivoihin, niin en ole edelleenkään tietoinen yhdestäkään tieteellisestä, toistettavissa olevasta tutkimuksesta, jonka avulla voidaan osoittaa aivoja tutkimalla ihminen homoseksuaaliksi saati transseksuaaliksi. Kyseessä on kaksi eri ilmiötä, mikä tekee oletetusta löydöstä varsin triviaalin.
Se, mitä dokumenteissa "osoitetaan", on myös mielenkiintoinen seikka. Havaintoja sovitetaan teorioihin. Olen täysin varma, että tuossa dokumentissa ei esitetty mitään mullistavaa, eikä tuo käsitys ole yleisesti hyväksytty.
Hermoverkot muokkautuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Eikä ole voitu osoittaa, että homolla olisi mitään eri tavoin päässä syntymästä asti. Sen osoittaminen on vähän vaikeaa.
Vielä kyseenalaisempaa on puhua häiriöstä, joka aiheuttaisi nämä asiat. Homoseksuaalisuus ei ole minkäänlainen häiriötila, eikä sen ole voitu osoittaa millään tavoin toimivan psykologisena häiriönä.
Luultavampaa onkin, että keksit tämän jutun provosoidaksesi ja/tai vääristelet dokumenttia ja/tai olet ymmärtänyt asioita väärin, koska et näytä ymmärtävän paljoakaan neuropsykologiasta.
Sinisilmäisyys ei ole sama asia kuin seksuaalinen orientaatio ja sukupuoli-identiteetti, se ei pelaa millään tavoin keskeisenä psyykkisenä rakenteena, joka ohjaa ihmisen toimintaa ja jonka kautta ihminen identifioi itseään.
Aaa... Puhut 4d-dokumentista, joka tuli tiistaina. Löysin netistä sivun, jolla on ilmeisesti koko dokumentin käsikirjoitus (mitä dokumentissa sanotaan):
http://www.mtra.org.au/library/05/australianstory.html
Homoutta ei mainita kuin yhdessä kohtaa, sekin sivumennen. Käsikirjoituksesta saa muutenkin hieman toisen kuvan kuin kirjoituksistasi.
Joten, etsin netistä hieman tietoa. Tässä esitellään tutkimuksia, jossa on vertailtu homo- ja heteromiesten, heteronaisten ja transseksuaalien miesten aivoja toisiinsa. Ensiksi heteromiehen ja heteronaisen aivojen vertailua transseksuaalien aivoihin:
"Researchers in the Netherlands have discovered that a region of the hypothalamus, located at the floor of the brain, is about 50 percent larger in men than in women, and almost 60 percent larger in men than in male-to-female transsexuals."
Hypotalamuksen alue on 50% suurempi miehillä verrattuna naisten hypotalamukseen. Ero on miltei 60%, kun verrataan miesten ja miehestä naiseksi muuttuneiden transseksuaalien hypotalamusta.
Entäpä heteromiehillä ja homomiehillä?
"Significantly, the region of the hypothalamus does not differ in size between gay and straight men, and so it cannot be said to play a role in male sexual orientation."
Hypotalamuksen koko ei eroa homo- ja heteromiesten osalta. Ja vielä:
"Other recent studies have focused on identifying minor brain discrepancies between homosexual and heterosexual men, in general reporting that gay brains appeared comparatively feminine. Such findings, which remain deeply contested--"
Hienovaraisempia eroja on yritetty löytää, mutta tutkimusten tulokset ovat kiistanalaisia. Tutkijat ovat paljon varovaisempia kuin sinä käsityksissään siitä mistä erot johtuvat ja missä määrin biologia määrää käyttäytymistä.
Ja tässä vielä yleisesti eroista:
"In heterosexual and homosexual men, the bed nucleus measures about 2.6 cubic millimeters, about the size of the colorful, spherical head of a pushpin. In women, it averages 1.73 millimeters, and in transsexuals the average figure is 1.3."
http://etransgender.com/viewtopic.php?p=613
Hain myös tutkimuksen, jossa sama asia tulee esille, vuodelta 2000:
http://209.85.135.104/search?q=cache:ehdpDMKWBoYJ:www.gires.org.uk/Text_Assets/maletofemale.pdf+MALE+TO+FEMALE+TRANSSEXUAL+INDIVIDUALS+HAVE+FEMALE+NEURON&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=2&client=firefox-a
Ihan ensimmäisenä todettakoon, että transsukupuolisuus (kielitoimisto suosittaa) on äärimmäisen ikävä ja rankka tilanne, joka on hoitoa vaativa tila, jolla on olemassa sairausluokitus ja joka hoitamatta johtaa joko psykoosiin tai itsemurhaan. Se ei ole vitsailun asia.Sanaa "transseksuaalisuus" ei suositella käytettäväksi, koska kyse ei ole seksuaalisuudesta vaan sukupuoli-identiteetistä (vrt. intersukupuolisuus).
Toiseksi todettakoon, että "transu" on hyvin loukkaava sana ja tarkoittaa transvestiittiä (miestä, joka saa viboja naisten hepenistä). Korrekti lyhenne on TS. Transsukupuolisuus on yhtä yleistä molempiin suuntiin, sekä naisesta mieheksi että miehestä naiseksi, joskin jälkimmäisistä nousee isompi haloo.
Kolmanneksi todettakoon, että transsukupuolisuus todellakin on somaattinen anomalia. Se aivojen keskus, mistä transsukupuolisuus voidaan diagnosoida, on nimeltään BSTc (bed nucleus, stria terminalis centralis) ja se löydettiin ensimmäisen kerran 1997 ja vahvistettiin seurantatutkimuksessa vuonna 2000 (Zhou, Gooren, Swaab et al). Hollanti on transsukupuolisuustutkimuksen ja -hoidon kärkimaita.
Transsukupuolisuus (joka on sukupuoli-identiteetin anomalia) voidaan siis diagnosoida aivoista. Kyseessä on joko geneettinen (synnynnäinen) tai teratogeeninen (ympäristömyrkkyjen sikiöaikana aiheuttama) tila.
Homoseksuaalisuutta (joka on seksuaali-identiteetin anomalia) sensijaan ei voida diagnosoida aivoista.
Tämähän menee hervottomaksi. Huonoa provokaatiota, johon en alennu enää vastaamaan. Jokainen tehkööt omat johtopäätökset.
Joo, jos olisit vielä katsonut ohjelmankin, niin asia olisi vielä selvempi ...
Kaikki riippuu aivoista ja kysymys on biologiasta, eli asialle ei oikeastaan voida tehdä muuta kuin leikata siihen sukupuoleen miltä paremmalta tuntuu.
Tällä hetkellä minua ihmetyttää eniten, että kuinka monella nimimerkillä riehut tässä ketjussa ja muuallakin ylipäätään? Mitä saat tästä?
Minä kyllä kirjoittelen vain tällä yhdellä ...
Ja pääasiassa muilla palstoilla.
Tämä on aika tylsä paikka.
Okei. Lähdetäänpä siitä, että naisen ja miehen välillä on biologisia eroja (totta kai niitä on), jotka vaikuttavat jossain määrin hallitsevasti (täytyisi erikseen tutkia missä määrin dominoivasti nämä biologiset eroavaisuudet hallitsevat naisen vapaata tahtoa ja miehen vapaata tahtoa sen suhteen kuinka käyttäydytään ja aistien kautta jäsennettään maailmaa) naisen ja miehen ajatteluun ja käyttäytymiseen.
Tästä EI seuraa, että voidaan väittää kuinka naisen ja miehen tulisi käyttäytyä. No ought from is. Tosiasioista ei voi johtaa arvoarvostelmia. EDES biologiassa. Biologia on kuvaileva tiede, se selvittää miten eliöt käyttäytyvät ja miksi (eli evoluutioteoreettinen historiallinen selitys asialle). Biologia ei kuitenkaan tee väitteitä tyyliin "kuinka tulee käyttäytyä". Periaate, no ought from is, tunnetaan Humen giljotiinina ja/tai Mooren naturalistisena virhepäätelmänä koskien moraaliteorioiden luonnetta. Ne ovat edelleen kumoamatta, vaikka yrityksiä on tehty mm. supervenienssin käsitteen avulla.
Toisin sanoen, vaikka eroja olisi ja ne jossain määrin hallitsiviat käytöstämme ja ajatteluamme, niin se ei estä meitä pyrkimästä toimimaan toisella tavalla. Ei ole mitenkään VÄÄRIN pyrkiä toimimaan tavalla, jota biologia ei tue.
Evoluutio on jännä juttu. Pidämme edelleen suolaisesta ja rasvaisesta ruoasta, vaikka se johtaa länsimaissa tilastollisesti kärkisyitä ennenaikaisiin kuolemiin. Tälle on evolutiivinen selitys: rasvainen ja suolainen, makea ruoka oli jossain historian vaiheessa tarpeellista niukan ravinnon vuoksi. Siksi lapset karsastavat automaattisesti erilaisia kasviksia, vaikka ne olisivat terveellisempiä. Meillä ei ole ruokapulaa. Ainakin tältä osin olemme vanhentuneita ja evoluutio laahaa perässä.
"Toisin sanoen, vaikka eroja olisi ja ne jossain määrin hallitsiviat käytöstämme ja ajatteluamme, niin se ei estä meitä pyrkimästä toimimaan toisella tavalla. Ei ole mitenkään VÄÄRIN pyrkiä toimimaan tavalla, jota biologia ei tue."
Miksi pitäisi pyrkiä toimimaan toisella tavalla eli vastoin biologiaa? Esimerkkinä tupakointi: tupakointi vahingoittaa biologista elimistöämme. Mutta ei sitä silti pidä harrastaa. Biologia rankaisee siitä. Varmaan muissakin asioissa. Jos ihminen toimiin vastoin miehen ja naisen biologista käyttäytymismallia, niin seutrauksena on ainakin onnellisuuden menetys.
Ja se on totitisinta todellisuutta läntisissä yhetiskunnissa.
Miten biologia rankaisee? En ole koskaan kuullut, että biologialla olisi kykyä rangaista, kurittaa, tuomita tai toimia ylipäätään tietoisena ihmisolentona. Voisitko muuten antaa viitteen biologiseen tieteelliseen kirjallisuuteen, jossa todistettavasti osoitetaan, että biologia voi tehdä mainitsemiani asioita ja vieläpä päättää mikä on oikein ja väärin. Pyyntö on retorinen. Nähdäkseni liitit nyt "biologiaan" ihmisperspektiivistä asioita, joita ei sinne kuulu.
No ought from is pysyy voimassa ja biologia luonnontieteenä.
Olet siinä oikeassa, että siitä miten asiat on ei voida päätellä miten niiden tulisi olla. (Humen giljotiini) Näkisin, että tuossa jutussa on tarkoitus ottaa kantaa siihen "feministiseen dogmiin" että sukupuoli on pelkästään sosiaalinen tai kulttuurillinen konstruktio. Biologiset erot (ja niitä selvästi on myös aivojen rakenteessa) voivat määrätä, että noin yleisesti ottaen eri sukupuolet soveltuisivat paremmin eri juttuihin. Tätä ei tietenkään voida pitää minkäänlaisena sääntönä, että näin tulisi tehdä
aivan totta. Biologiset faktat eivät saa olla moraalin perustena. Mutta toisaalta: katselu ympärille näyttää osoittavan että ihminen on onnellisimmillaan seuratessaan biologisten viettiensä ja tarpeittensa johdatusta.
Tämä ei varmaankaan ole M.O.T. Mutta arkihavainnot vain tuntuvat tukevan tätä käsitystä.
Biologiset havainnot eivät voi olla moraalin saati minkäänlaisen arvostelman perustana.
"katselu ympärille näyttää osoittavan että ihminen on onnellisimmillaan seuratessaan biologisten viettiensä ja tarpeittensa johdatusta."
Tämä on naturalistinen virhepäätelmä. Lisäksi väite on niin triviaali ja kattava, että siitä voidaan johtaa toimintaa, jota voidaan pitää pahana, vaikka se tuottaisi toimijalle onnellisuutta.
Ja edelleen, vaikka arkihavainnot tuntuisivat tukevan arvostelmaa, niin siitä ei voi seuraa arvostelman paikkansapitävyyttä. Kyseessä on eri tasojen oliot.
Perustelet käsityksiäsi nimenomaisilla virhepäätelmillä, jotka eivät ole paikkansapitäviä. Jos väität että on ja olet oikeassa, niin tulet pääsemään historiaan.
hyvää päivää kirvesvartta ja lehmät lentää...olet näköjään havainnut kausaalisen koska.
sun viesti on kyllä levotonta kvasitieteellistä sekoilua - muotoa ilman sisältöä.
tässä sinulle vastinetta
1)empiiriset havainnot ovat aina olleet valideja keinoja pyrittäessä testaamaan hypoteesia.
2) tottakai voidaan johtaa toimintaa joka on on pahaa, mutta kyse ei ollut siitä. Vaan kyse oli ihmisen onnellisuudesta. Toimiessaan biologisten viettiensä mukaan ihminen ei ole paha, toisin kuin behavioristit, feministit, sosialistit ja muut evoluution, geenien ja periytyvyyden kieltävät kuuhailija. Ihmisen menestys lajina on menestynyt ennenkaikkea YHTEISTYÖHÖN.
3)en väitä olevani oikeassa vaan esitän hypoteesin jota perustelen. Sinun suppea maailmankuvasi ei tätä nähtävästi salli. Älä tee koskaan tieteellistä tutkimusta - älä edes seminaarityötä, se olisi kauheaa tieteen raiskausta
Sen lisäksi, että viestissäsi on asiattomia piirteitä, niin pyrit jälleen argumentoimaan virheelliseksi osoitettujen päätelmien kautta. Olemme tilanteessa, jossa toistat itseäsi. Kohta yksi ei liity mitenkään tähän keskusteluun, eikä sanomiseni ole mitenkään ristiriidassa sen osalta.
Miksi femmarit kokevat ongelmalliseksi sen, että sukupuoliset erot johtuisivat biologiasta? Ikäänkuin he lähtisivät siitä, että miehiset ominaisuudet olisivat jotenkin parempia ja tavoiteltavampia. Oikeastaan tämä arvottaminen on se juttu, joka on syntynyt ei biologisesti. Eikö järkevämpää ja loogisempaa olisi hyväksyä sp:n väliset erot ja pyrkiä muuttamaan arvomaailmaa: miten ihmisen arvo määritellään.
Itse en pitäisi ollenkaan pahana jos mittauspisteiden painoarvo hieman nyrjähtäisi materialistisesta henkisen puolelle, ns. pehmeiden arvojen kuten juuri perheen, kotityön, lapsien hoitoon painostamisen arvostus nousisi.
Tuloksia voitaisiin mitatata muillakin mittareilla kuin rahan ja vallan määrällä.
Oikeastaan tämä olisi hyvä jo siinäkin mielessä, koska jos feministit pääsevät/pääsisivät nappaamaan todellisen vallan syrjästä kiinni, siinä edustamani sp olisi aidosti hätää kärsimässä. Esimerkkejä löytyy nyt jo julkiselta puolelta mm. peruskoulu- ja osin myös jatkokoulutus, sosiaalitoimi jne.
Paras osoitus siitä, että sukupuoli todella on syväkoodattu korvien väliin eikä se ole opittu asia, on transsukupuolisuus. Vuonna 2000 hollantilaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että transsukupuolisilla on aivojen sukupuolidimorfinen keskus (BSTc) vastakkaisen sukupuolen kaltainen. Tämä aiheuttaa ruumiiseen nähden käänteisen sukupuoli-identiteetin.
Tutkimus osoitti, että transsukupuolinen ihminen on todellakin vankina omassa ruumiissaan, ja tila on hoidettavissa vain muuttamalla kroppa vastaamaan sukupuoli-identiteettiä, eikä se parane psykoterapialla eikä rukoilemisella.
Sukupuoli on biologiaa, ei sosiologiaa, ja siinä missä sukupuolenvaihdos parantaa transsukupuolisen, ketään muuta ei voida vaatia vaihtamaan sukupuoltaan sillä tuloksena muiden osalta on katastrofi.
Mahdollisuutta, että aivot ovat muokkautuneet vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ei voida sulkea pois. Toinen antamani linkki on vuodelta 2006, jossa saman tutkijan uusi tutkimus samasta aiheesta on ilmestymässä. Tutkimuksissa on ongelmia, jotka tekevät tästä asiasta monimutkaisen.
Joillakin on toki tapana oikoa mutkia suoriksi, vaikkapa dokumentin tekijöillä, jotka tarvitsevat aiheista seksikkäitä. Mikään yksittäinen aivoalue ei suoraan kontrolloi identiteettejä saati muita mentaalisia ominaisuuksia. Tällainen ajattelu on menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin kuviteltiin aivojen olevan tietokoneen kaltaisia ja aivoista löydettävissä jokaiselle asialle sitä koordinoiva alue.
Toivon, että tällaisia kirjoittavat tuntisivat jonkinlaista vastuuta kirjoituksistaan. Vaikka sukupuolisuus ja seksuaalisuus eivät olisi synnynnäisiä ja essentiaalisia, niin se ei tee niistä vääriä saati helposti muutettavissa olevia.
Vuoden 1997 tutkimuksessa, jossa asia ensimmäisen kerran havaittiin, oli paljon aukkoja; vuoden 2000 tutkimuksessa sitten pyrittiin eliminoimaan nuo aukot.
Vuoden 2000 tutkimuksessa oli mukana verrokkiryhmä, jossa oli:
- homomiehiä
- lesbonaisia
- mies, jolle oli suoritettu kastraatio kivessyövän takia
- nainen, jolle oli suoritettu kastraatio kohdunkaulansyövän takia
- somaattisista syistä vastakkaisen sukupuolen hormonihoitoa saaneita (syöpätaipumus tms)
- ihmisiä, joista vahvasti epäiltiin, että he olivat transsukupuolisia, mutta joita ei koskaan oltu hoidettu asian takia
Tulos oli, että homomiesten ja lesbomiesten aivoilla ei ollut mitään eroa heteromiehiin ja heteronaisiin nähden. Myöskään kastraatiolla tai hormonihoidolla ei ollut merkitystä BSTc:n kokoon ja solutiheyteen. Sensijaan niiltä ihmisiltä, joita oli epäilty vahvasti transsukupuolisiksi mutta joita ei oltu hoidettu, todella diagnosoitiin poikkeava BSTc.
Eli tutkimuksessa osoitettiin selkeästi, että poikkeava BSTc muotoutuu ennen aikuisikää eikä sitä voida sen jälkeen enää hoitaa. Koska tiedämme, että aivojen struktuuri ja hermosolukko muotoutuu jo sikiöaikana, enää kyseenalaista on, onko kyseessä geneettinen anomalia - vai onko kyseessä ympäristötekijöiden aiheuttama (raskausmyrkytys, teratogeenit jne).
Varmaa on, että eläimillä vastaavankaltaisia poikkeamia saadaan aikaiseksi fytoestrogeeneilla ja fytoandrogeeneilla sikiöaikana.
Kuten sanoin ja osoitin, tuon tyyppisessä tutkimuksessa on edelleen rajoitteita, jotka asiantuntijatkin myöntävät. En ala toistaa itsestäänselvyyksiä.
Yhtäkään tieteellistä julkaisua ei arvioida sen itsensä esittämien näkemysten mukaan kritiikittömästi. Tiedeyhteisö ei toimi niin.
Tekstissäsi esiintyy edelleen huonoa provokaatiota, joka on myös itse tutkimustulosten vastaista. En lähde tällaiseen.
Tuota noin.
On ollut mielenkiintoista - ja samalla surullista - seurata tätä ketjua.
Olen itse transsukupuolinen, post-op sellainen, eli asia koskettaa minua henkilökohtaisesti, Niinpä uskon itse oman omakohtaisen kokemukseni perusteella olevan huomattavasti parempi puhumaan tästä asiasta kuin kukaan muu keskustelijoista.
Transyhteisö tuntee oikein mainiosti tuon vuoden 2000 tutkimuksen ja se oli valtava shokki transyhteisölle. Se itse asiassa repi koko transyhteisön kahtia. Tulokset olivat kuitenkin kiistämättömät ja vastaansanomattomat. "Biologistinen" eli rationalistinen osapuoli, jonka mielestä transsukupuolisuus on nimenomaan somaattinen, aivorakenteen anomalia eikä perversio, voitti, ja "gender-teoreettinen" puoli, jonka mielestä transsukupuolisuus on yksi aspekti erilaisten sosiaalisten sukupuoli-identiteettien ilmentymien kirjossa, hävisi.
Tuo aivorakenteen anomalia voitiin osoittaa kiistattomasti ja se varmistettiin kahdella eri tutkimuksella. Se on nykyisin transtutkimuksessa paradgma. Eli lääketieteellinen yhteisö on hyväksynyt sen näkökannan, että transsukupuolisuus on aivorakenteen anomalia eikä se johdu kasvatuksesta, lapsuuskokemuksista, ympäristötekijöistä tms. ulkoisista tekijöistä.
Ja omakohtaisesta kokemuksestani voin vahvistaa, että näin todellakin on. Oma henkilöhistoriani todellakin tukee sitä, että kyseessä on biologisperäinen ilmiö.
Koska "biologinen" kanta on tällä hetkellä paradigma, todistamisen taakka on siirtynyt niille, joiden mielestä kyse on jostakin muusta. Selität, että tutkimuksessa on rajoitteita ja aukkoja. Ole hyvä ja esitä ne. Sinun tehtäväsi on nyt esittää vastakkaisia olettamuksia sekä niitä tukevia faktoja ja tutkimustuloksia. Jollet sinä tai kukaan muu kykene esittämään, että transsukupuolisuus johtuisi kasvatuksesta tai muista ympäristötekijöistä, paradigma säilyy.
Sukupuoli on meihin jokaiseen syväkoodattu. Sitä ei opita eikä siihen kasveta. Se voi olla ruumiin mukainen (cis) tai sen vastainen (trans), mutta "sex" ja "gender" ovat sama asia, väittivätpä luonnontieteiden vastustajat mitä tahansa.
Kirjoitat "Koska tiedämme, että aivojen struktuuri ja hermosolukko muotoutuu jo sikiöaikana, enää kyseenalaista on, onko kyseessä geneettinen anomalia " ja "Varmaa on, että eläimillä vastaavankaltaisia poikkeamia saadaan aikaiseksi fytoestrogeeneilla ja fytoandrogeeneilla sikiöaikana."
Mikään tuossa EI sulje pois sitä mahdollisuutta, että poikkeavat aivorakenteet ei-heteroseksuaaleilla johtuisivat kultuturisista tekijöistöä ja kokemuksista lapsuduen ja nuoruuden aikana.
Toteat itsekin, että hormoneilla saadaan tuollaisia muutoksia aikaan. Tottahan toki tiedät, että ympäristöllä(kokemuksilla yms. ja identiteetillä, tunteilla mihin myös gender-teoria pohjautuu) on vaikutuksia hormonituotantoon? Silloin nuo aivorakenteiden erot voivat johtua puhtaatsi siitä, mitä ihminen on KOKENUT: jos hän kokee olevansa heteroseksuaali, kehittyy tiettyjä hormoneja, jotka utottavat tietynlaiset aivorakenteet.
Tuossa todettiin "Koska tiedämme, että aivojen struktuuri ja hermosolukko muotoutuu jo sikiöaikana, enää kyseenalaista on, onko kyseessä geneettinen anomalia " ja "Varmaa on, että eläimillä vastaavankaltaisia poikkeamia saadaan aikaiseksi fytoestrogeeneilla ja fytoandrogeeneilla sikiöaikana."
Mikään tuossa EI sulje pois sitä mahdollisuutta, että poikkeavat aivorakenteet ei-heteroseksuaaleilla johtuisivat kultuturisista tekijöistöä ja kokemuksista lapsuduen ja nuoruuden aikana.
Toteat itsekin, että hormoneilla saadaan tuollaisia muutoksia aikaan. Tottahan toki tiedät, että ympäristöllä(kokemuksilla yms. ja identiteetillä, tunteilla mihin myös gender-teoria pohjautuu) on vaikutuksia hormonituotantoon? Silloin nuo aivorakenteiden erot voivat johtua puhtaatsi siitä, mitä ihminen on KOKENUT: jos hän kokee olevansa heteroseksuaali, kehittyy tiettyjä hormoneja, jotka utottavat tietynlaiset aivorakenteet.
Ensinnäkin, paradigma on se, että kyseessä on aivorakenteen anomalia eli fysiologinen syy. Koska fysiologiset anomaliat aivoissa johtuvat pääsääntöisesti joko genetiikasta tai tai teratogeeneista, SINUN tehtäväsi on nyt osoittaa, ettei näin ole. Kuhnin paradigmateorian mukaan jollet kykene osoittamaan omaa olettamustasi oikeaksi, tällöin paradigma on oikea.
Sinun tehtäväsi on nyt sitten osoittaa, että transsukupuolisten poikkeava BSTc:n rakenne verrattuna cis-sukupuolisiin, niin heteroihin kuin homoihinkin, johtuisi kulttuurillisista tekijöistä ja kokemuksista lapsuuden ja nuoruuden aikana.
Toiseksi, hormonit eivät ole sosiaalinen ympäristötekijä vaan ne ovat teratogeeni. Hormoneilla on vaikutusta vain silloin kun hermosolukko muodostuu eli sikiöaikana ja sielläkin tietyn aikaikkunan (8-30 viikot) aikana. Zhoun, Goorenin ja Kruijverin et al tutkimuksessa v. 2000 eliminoitiin nimenomaan verrokkiryhmän kautta se mahdollisuus, että poikkeava BSTc:n rakenne johtuisi post-nataalisesta hormonialtistuksesta.
Kolmanneksi, poikkeavasta aivorakenteesta voidaan todeta vain, että onko ihminen cis vaiko trans. Siitä ei voida todeta, että onko ihminen hetero vaiko homo. Transsukupuolisuudella on selkeä fysiologinen syy, homoseksuaalisuutta sensijaan ei voida diagnosoida aivojen rakenteesta.
Neljänneksi, tapaus John/Joan (David Reimer) osoitti traagisen selväksi, että tuo feministien hellimä gender-teoria on täyttä potaskaa. Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/David_Reimer - siinä pienen pojan elämä tuhottiin totaalisesti.
Minua ei kiinnosta se, mikä on homoseksuaalisuuden syy tai voidaanko se diagnosoida poikkeavasta aivorakenteesta, sillä en ole homo. Sensijaan transsukupuolinen olen, ja se kiinnostaa minua erittäin paljon koska se on osunut kohdalleni omakohtaisesti.
Aivan, juuri näin.
En vain osannut sitä tuolla aikaisemmin näin selvään sanoa ...
Mutta siinä ohjelmassa sanottiin juuri näin.
Tuossa tutkimuksessa on tutkittu aikuisia, joiden hormonit ovat sekaisin jonkin hoidon takia, eikö?
Minusta relevanttia olisi tutkia lapsien ja nuorten kohdalta hormien muutoksia. Aivot muokkautuvat eniten lapsuudessa ja nuoruudessa. Verrokkiryhmät oli mielestäni valittu tarkoitushakuisesti niin, että heidän aivonsa olivat jo valmiita aikuisten aivoja: silloin ei tietenkänä hormonit pysty vaikuttamaan.
Tutkimsu on siis kerta kaikkiaan surkeaa, eikä sillä voi perustella muuta kuin sitä, että sukupuolinen suuntautuneisuus näkyy aivoissa.
Minä olen taipuvainen uskomana, että SEKÄ biologialla ETTÄ ympäristöllä kasvuiässä on merkitystä hormoneihin ja aivojen muokkautumiseen. Jos olisin alan tutkija, tekisin suuren ja pitkän seurantatutkimuksen isosta otoksesta: siinä tarkkailisin aivojen rakenteen kehittymistä ennen syntymää ja lapsuudessa ja sen yhteyksiä "sexiin" tai "genderiin". Sillä se selviäisi.
Sitä paitsi, näkökulmasi tuntuu vääristyneeltä. Transsukupuolisten sisäisen kalabaliikki ei mielestäni ole paras lähtökohta naisen ja miehen erojen pohtimiseen. Seksuaalisuus sinällään ei kerro MITÄÄN sukupuolieroista: näistä verrattomasti suurin osa(vaikka hyväksyisimme jopa nuo tutkimukset biologisista psyykkisistä eroista) on kulttuurisia.
Verrokkiryhmät eivät olleet peestä, vaan ne oli valittu nimenomaan sen vuoksi, että voitaisiin eliminoida post-nataalinen (syntymän jälkeinen) hormonien vaikutus.
Zhou-Gooren-Krujverin tutkimuksessa v. 2000 ei tutkittu homoseksuaalisuutta. Siinä tutkittiin, onko transsukupuolisten aivoissa eroja cis-sukupuolisiin nähden. Siinä siis tutkittiin transsukupuolisia ihmisiä, ei hormonihäiriöisiä.
Verrokkiryhmässä oli seuraavia ihmisiä:
- ihmisiä, jotka olivat saaneet vastakkaisen sukupuolen sp-hormoneja jonkun somaattisen sairauden hoitona (= vastakkaisen sp:n hormonit)
- ihmisiä, joille oli tehty kastraatio esim. kives- tai munasarjasyövän takia (= ei oman sp:n hormoneja)
- homoja ja lesboja (= seksuaalinen suuntautuminen vs sukupuoli)
- ihmisiä, joista epäiltiin vahvasti transsukupuolisuutta, muttei koskaan diagnosoitu
Tulos oli, ettei sen enempää postnataalinen hormoniannostus kuin kastraatio vaikuta BSTc:n neuronitiheyteen. Myöskään homo- eikä heteroseksuaalisuudella ei ole merkitystä. Sensijaan niillä ihmisillä, joita oli epäilty vahvasti TS:iksi, muttei koskaan diagnosoitu eikä koskaan hoidettu, tehtiin post mortem -diagnoosi.
Tutkimuksessa suurin ongelma on siinä, että BSTc:n neuronitiheyden diagnosointi voidaan tehdä vain kuolleilla ihmisillä.
Minä puolestani en usko, että ympäristöllä kasvuiässä olisi minkäänlaista merkitystä hormoneihin ja aivojen muokkautumiseen. Vetoan tässä sekä omakohtaiseen kokemukseeni ja henkilöhistoriaani, muiden transsukupuolisten henkilöhistorioihin (sekä miehestä naiseksi että naisesta mieheksi) että myöskin surullisen kuuluisaan John/Joan -tapaukseen (David Reimer), ks. http://en.wikipedia.org/wiki/David_Reimer . Mielestäni on mielekkäintä olettaa, että kyse on joko biologiasta (genetiikasta) tai sitten teratogeeneista (ympäristömyrkyistä sikiöaikana).
Ongelma "isossa" seurantatutkimuksessa on, että a) diagnoosi voidan tehdä vain kuolleelta ihmiseltä (siinä viipaloidaan aivoja) ja b) transsukupuolisuus on hyvin harvinainen ilmiö (1:10,000). Mutta kaksostutkimukset ja tutkimukset intersukupuolisilla ovat antaneet omalta osaltaan melko selkeää osviittaa sen suhteen, että kyse todellakin on biologiasta.
Kun väität näkökulmaani vääristyneeksi, muistutan että tämä asia koskettaa minua omakohtaisesti. Minulla on samoin kokemusta elämästä sekä naisena että miehenä, eli pystyn suhteuttamaan ajatukseni molempien sukupuolten kannalta. Sinulla puolestasi ei ole samaa kokemusta - olet elänyt koko elämäsi vain naisena. Muistutan myös, että tässä ei ole kyse seksuaalisuudesta vaan sukupuolieroista ja siitä, ovatko ne biologis- vaiko kulttuurillispohjaisia. Minulle vastaus on yksiselitteisen selkeä: kyse on biologiasta.
Eli että me synnymme joko tytöiksi tai pojiksi - poikkeuksia on, kuten minä itse - mutta meitä ei voida kasvattaa oman sukupuoli-identiteettimme suhteen vastakkaiseen sukupuolirooliin, koska muuten seuraa pimahdus. (Kokemusta nimittäin on.)
Sukupuoliroolit puolestaan ovat hyvin liikkuvia - on olemassa tietty "ydinrooli", joka on kaikille kulttuureille sama ja jolla on selkeä biologinen perusta, mutta sen ympärille kehkeytyvät "ympärysroolit" ovat hyvin liikkuvia - mietitäänpä vaikka naisen asemaa länsimaissa (jossa naisella on kaikki oikeudet ja mahdollisuudet, nainen on monessa määrin etiopikeutetussa asemassa mieheen nähden ja kaikki on vain itsestä kiinni) ja islamilaisessa kulttuurissa (jossa nainen on lähinnä kotitalouskoneen ja seksiorjan asemassa) ja sitten juutalaisessa kulttuurissa (juutalaisäiti on jo klisee).
Itselläni on tapana sanoa, että "biology is fate but not destiny". Eli biologia määrää, millaiset lähtökohdat meillä on ja missä olemme hyviä ja missä emme. Loppu on sitten itsestämme (ja toisistamme) kiinni että miten hyödynnämme ne vahvuudet ja heikkoudet mitä biologiamme on meille määrittänyt.
Veti kyllä suuta hymyyn, kun puhuit elämsätäni naisena...en ole nainen, mistä sait sellaista päähäsi? Olen mies ja omien henkilökohtaisen historiani ja kaikenlaisen lukemani vuoksi uskon, että ihminen itse pystyy aika pitkälle päättämään sukupuoli-identiteetistään, jopa seksuaalisuudesta, jos ei satu olemaan 100% homo/hetero. Sellaisia taas en usko olevan kovin paljon.
Verrokkiryhmissä ongelmina on se, että minä vaadin todisteita siitä, että ympäristö ei vaikuttaisi hormoneihin ja sitä kautta aivoihin, ennen kun uskon mitään tuosta tutkitusta tiedosta. Eräällä toisella keskustelupalstalla yksi jäpikkä näet toi esille tutkimuksia, joiden mukaan ympäristö nimenomaan vaikuttaa huomattavasti hormoneihin: hormoneja kun EI ymmärretä kovin hyvin. Jo minimaaliset muutokset hormonitasapainossa(joita tutkitusti tapahtuu ympäristön vaikutuksesta) voivat vaikutata psyykeen. Esimerkiksi 6 kuukauden mittainen kaamospimeys Suomessa tuottaa suomalaisille hormonaalisia seurauksia, joista muualla maailmassa ei kärsitä.
Olen kuitenkin varma, kuten sinäkin, että sukupuolella ON biologinen pohja, perustuen juuri sikiöajan hormoniryöppyyn et yleiseen kokemukseen.
Hih, tämä on feministipalsta, ja oletin siksi automaagisesti, että olisit nainen... hups! Pyydän anteeksi kämmiäni.
Olen yhä edelleen eri mieltä siitä, pystyykö ihminen päättämään sukupuoli-identiteetistään. Asia on minulle omakohtainen, ja yritin kyllä tottavie syntymäsukupuolessani ... vaikka sitten väkisin. Mutta kun aivot oli väärin syväkoodattu, niin eihän siitä mitään tullut.
Transsukupuolisuudella sensijaan ei ole mitään tekemistä seksuaali-identiteetin kanssa, eli sen suhteen, onko ihminen hetero vaiko homo. Ihminen on joko mies tai nainen, mutta se, onko hän hetsku, bisse vaiko homo, on jatkumo, ei binäärinen "joko-tai". Väitän itse, että useimmat ihmiset meistä ovat jossain määrin biseksuaaleja, ja se, että joku homo paranee heteroksi onkin itse asiassa vain sitä, että itsensä siihen saakka kieltänyt biseksuaali löytää oman hetskupuolensa.
Mitä taas hormonituotantoon tulee, ihminen ei kykene vaikuttamaan omiin sukupuolihormoneihinsa ja niiden tuotantoon. Jokainen nainen tietää tämän - se kerran kuukaudessa tapahtuva riesa iskee väistämättä, halusi tai ei. Sukurauhaset eli kivekset/munasarjat (ja jossain määrin myös lisämunuaisen kuori) eivät ole tahdonalaisia. Sukupuolihormonit kyllä vaikuttavat psyykeen (kokemusta on!) mutta psyyke ei vaikuta sukupuolihormonien tuotantoon.
Mietin vain, että jos sukupuoli-identiteetti olisi tahdon asia, minäkin olisin itse säästänyt monta kiloeuroa ja monen monta vuotta eikä minun olisi tarvinnut käydä läpi piinallisia tutkimuksia ja hoitoja voidakseni olla oma itseni.
Esimerkiksi norsuja. Naaraat elävät laumoissa ja sitä johtaa ryhmän vanhin matriarkka. Urokset elävät erakkoina ryhmän ulkopuolella.
Uroksen ja naaraan välillä on paljon eroja. Urokset ovat paljon kookkaampia, uljaampia, niiden syöksyhampaat kaartuvat silee upeesti. Naaraat ovat vaatimattomia sosiaalisia laumaeläimiä. Urokset saalistavat yksin, naaraat laumassa. Juurihan näin se menee. Naiset ovat sossutantt. laumaeläimiä, Urokset maskuliinisia erakkoja. Aggressiivisia kiimaisia lätkäpelaajia, jotka hakkaavat toisiaan.
1. Kaikki nisäkkäät ovat eläimiä, mutta kaikki eläimet eivät ole nisäkkäitä.
2. Sukupuolirooleja on yhtä paljon kuin eläimiäkin. Useimmilla _eläimillä_ naaras laskee munat jonnekin, koiras hedelmöittää ne ja jälkeläiset jäävät oman onnensa nojaan.
3. Ihmisen perhemalli muistuttaa paljon enemmän lintuja kuin nisäkkäitä. Linnuilla ydinperhe (koiraan ja naaraan muodostama yksikkö) on sääntö, kun taas nisäkkäillä ihmisen kaltainen yksikkö esiintyy vain majavilla ja eräillä hyeenoilla kädellisten lisäksi. Syy on siinä, että samoin kuin linnuilla, ihmislapsi syntyy hyvin avuttomana ja ihmisen tiineys on lyhyt elinikään verrattuna, ja ihmislapsen kasvattaminen vaatii molempien vanhempien panoksen..
Jos ihmisen tiineys olisi samassa suhteessa muihin nisäkkäisiin, se kestäisi 45 kk. Tällöin ihmislapsi syntyisi samalla kehitystasolla kuin kolmivuotias - ja ihmisen perhemalli olisi alfauroksen johtama haaremi
4) Humen giljotiinin mukaisesti tosiasioista ei voida johtaa arvolauselmia. Eli siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä sitä, miten niiden tulisi olla.
on hyvin paljon laitostunut tai siis suomalainen perhemalli.
Tuo kaikki biologian tutkimus osoittaa vain, että miesten ja naisien aivoissa on eroja. Mikänä ei osoita, etät ne olisivat synnynnäisä: ihmisne ympäristö ja jäyttäytyminen nimittää voi tuottaa aivojen erot. Aivojen erot voivat siis johtua kulttuurisista miehn ja naisen malleista, jotka muokkaavat aivoja.
Tässä "tutkimuksessa" on kyse on siis klassisesta virhepäätelmästä. Pitäisi tutkia vastasyntyneitä, ei aikuisia.
Valtava osa tutkimuksista ei ole löytänyt sukupuolieroja aivoista: mutta koska tulos on negatiivinen, ne jäävät kirjastoihin pölyttymään, eivätkä saa julkisuutta, kuten tällaiset hutaisututkimukset.
En kiellä, etteikö aivoissa voisi olla biologisia eroja. Pidän todennäköisenä, etät joitakin eroja on. Silti en usko niiden olevan kovin mullistavia esimerkiksi niin, että naiset olisivat miehiä selvästi parempia huolehtimana lapsista.
1) Miehen ja naisen aivoissa todellakin on eroja. Tästä seuraa myös, että miehestä naiseksi -transsukupuolisen aivoissa nuo erot ovat samat kuin naisella ja naisesta mieheksi -transsukupuolisella ne ovat samat kuin miehellä. Tämä on vahvistettu kahdessa eri tutkimuksessa, 1997 ja 2000.
2) Paradigma on se, että koska kyse on biologisesta ilmiöstä, myös syy siihen on biologinen. Eli nyt gender-teoreetikkojen tehtävänä on osoittaa, että nuo erot syntyvät jostakin muusta kuin a) genetiikasta tai b) teratogeeneista.
3) Kulttuurilliset miehen ja naisen mallit eivät vaikuta aivojen rakenteeseen eivätkä BSTc:n neuronitiheyteen. Myös surullisen kuuluisa John/Joan -tapaus, joka päättyi lopulta koehenkilön, David Reimerin, itsemurhaan, osoittaa hyvin vahvasti että erot _eivät_ ole kulttuurista.
4) Kulttuurillset kytkennät vaikuttavat vain neuronien synapsitiheyteen ja synapseihin, eivät solukkoon itseensä. Samoin kulttuurillisella muokkauksella ja uudelleenohjelmoinnilla (lue: aivopesu) on taipumus hävitä noin 3-5 v kuluessa uudelleenohjelmoinnin loppumisesta, jollei stimulusta toisteta jatkuvasti.
5) Valtaosa tutkimuksista ei ole tiennyt, mitä ja mistä etsiä. Tuota sukupuolidimorfista keskusta, BSTc:tä, alettiin ensimmäisen kerran tutkia kaniineilla vuonna 1995, ihmisillä tehtiin ensimmäinen tutkimus 1997 ja tuon tutkimuksen tulokset vahvistettiin 2000. Kyseisestä vuoden 2000 tutkimuksesta ja sen tuloksista on nyt tullut paradigma transsukupuolisuuden tutkimuksessa.
6) Kulttuurivaikutus on helppoa eliminoida tarkasteltaessa transvestiittien (jotka siis ovat miehiä ja joilla on miehen sukupuoli-identiteetti) ja miehestä naiseksi -transsukupuolisten toimintaa, käyttäytymistä, habitusta ja olemusta. Transvestiitistä kirkuu ulos, että he ovat miehiä. Useimmista miehestä naiseksi -transsukupuolisista edes läheiset eivät tiedä, että he eivät ole olleet koko ikäänsä fyysisesti naisia.
tietoa. Jo ainakin 10.v. sitten julkaistun tukkimuksen mukaan naisten ja miesten aivojen rakenteessa on eroja. Sen mukaan naisten aivopuoliskojen välillä on enemmän "kytkentöjä" , mistä feministit riemastuivat, tietenkin. Todisteena tästä suuremmasta kytkentöjen määrästä pidettiin naisten suurempaa aivokurkiaisen kokoa, aivokurkiaisen toimintaa tai sen vaikutusta aivojen toimintaan ei tunneta... jos se esim. tuhoutuu aivojen toiminta palaa normaaliksi kohtuullisen nopeasti.
Luulisin, että tässäkin yksilölliset erot ovat suurempia kuin sp. erot keskimäärin, niinkuin sp. eroissa yleensäkkin...
Miehen ja naisen välillä on lukuisia biologisia eroja,jotka voi nähäjo paljaalla silmällä ...
Mistä on syntynyt tämä feministinen "fakta" ettei miehen ja naisen aivojen välillä voi olla myös biologiasia eroja ...
Milloin ideologia alkoi määrätä mitä tiede voi sanoa.
Ja mitähän mahdat ajatella todetuista eroista miesten ja naisten aivojen välillä? Päädytkö ehkä helpotuksen tunteeseen?
Biologiset erot miehen ja naisen (aivojen) välillä eivät tarkoita sitä, että miehen tulee johtaa ja naisen alistua.
Feminismi ei kiellä miehen ja naisen eroja, kuten ei myöskään yksilöiden välisiä eroja. Feministiset teoriat sukupuoliROOLIEN rakentumisesta kritisoivat lähinnä sitä, kuinka sukupuolet yritetään ahtaa tiettyihin muotteihin. Tässä on siis kyse siitä, että tytöistä kasvatetaan naisia ja pojista miehiä, kun tarkoituksenmukaisempaa olisi kasvattaa molemmista ihmisiä.
Tämän keskustelun ongelmana on se, että termit tahtovat sekoittua yhdeltä jos toiseltakin, vaikka niitä moni on yrittänyt kerrata. Seksuaalisella suuntautumisella ei ole mitään tekemistä transsukupuolisuuden kanssa, vaan se viittaa hetero-homo-biseksuaali -jaotteluun.
En viitsi puuttua neuropsykologiaan kun en siitä mitään tiedä.
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/Pinker.htm
Copy pasteaminen on suora osoitus siitä, että ihminen ei ymmärrä itse asiaa, eikä siten osaa argumentoida asiassa. Siksi hän hankkii tietyn näkemyksen omaavan lähteeen, jonka taakse piiloutuu.
Tuossa linkki, joka ottaa esille evoluutiopsykologian keskeisiä heikkouksia:
http://www.homestead.com/flowstate/pinkersucks.html