M

Minulle on alkanut selvitä

että elämä on näyttämö,

jonka poikki kujen.


^^^^^^^^^^
*Ellen Goodman*

Jos kuvitellaan, että juuri sinä olet ystäväni, niin vastaisitko minulle

1)Kuinka suuren arvon annat ystävyydellemme. Jatkuisiko elämäsi ilman suurempia tunnekuohuja vaikka tiemme eroaisi?? Tarvitsetko kuitenkaan elämässäsi kaltaistani ystävää? Vai olenko sinulle juuri se tukipilari, jolle voi purkaa kaiken paskan ja ilon??

2)Miksi pelkäät loukkaavasi minua ja oletat etten sitä kestäisi. Koska jos sinä tiedät ystävyytemme tason, tiedät myös sen, että juuri nyt loukkaat minua pahiten. Epätietoisuus saa minut vain äreäksi, enkä jaksa alkaa kerjäämään, että kertoisit minulle mistä on kyse? Mikä asia voisi olla niin paha etten sitä kestäisi?

P kirjoitti:

Jos kuvitellaan, että juuri sinä olet ystäväni, niin vastaisitko minulle

1)Kuinka suuren arvon annat ystävyydellemme. Jatkuisiko elämäsi ilman suurempia tunnekuohuja vaikka tiemme eroaisi?? Tarvitsetko kuitenkaan elämässäsi kaltaistani ystävää? Vai olenko sinulle juuri se tukipilari, jolle voi purkaa kaiken paskan ja ilon??

2)Miksi pelkäät loukkaavasi minua ja oletat etten sitä kestäisi. Koska jos sinä tiedät ystävyytemme tason, tiedät myös sen, että juuri nyt loukkaat minua pahiten. Epätietoisuus saa minut vain äreäksi, enkä jaksa alkaa kerjäämään, että kertoisit minulle mistä on kyse? Mikä asia voisi olla niin paha etten sitä kestäisi?

Tuskin olen sinun M:si, mutta vastaan kuitenkin.

Arvostan sinua ja ystävyyttäsi enemmän kuin uskotkaan. Olet ensimmäinen ja ainoa todellinen ystäväni, joka tuntee minut paremmin kuin kukaan muu. Olet kuuntelijani ja tukeni. En voi kuvitella elämää ilman sinua.

En kuitenkaan voi paljastaa salaisuuttani, sillä juuri se karkoittaisi sinut elämästäni lopullisesti. Se loukkaisi sinua vielä enemmän kuin tämä vaikeneminen ja epätietoisuus.

Toivon, että jaksat ystävänäni epätietoisuudesta huolimatta. Tiedän, että se ei ole ollut helppoa eikä tule olemaankaan. Muista kuitenkin, että tarvitsen sinua yhä. Mutta tarvitsetko sinä minua? Ja miksi?

suloiseni, tiedän sen...

M kirjoitti:

Tuskin olen sinun M:si, mutta vastaan kuitenkin.

Arvostan sinua ja ystävyyttäsi enemmän kuin uskotkaan. Olet ensimmäinen ja ainoa todellinen ystäväni, joka tuntee minut paremmin kuin kukaan muu. Olet kuuntelijani ja tukeni. En voi kuvitella elämää ilman sinua.

En kuitenkaan voi paljastaa salaisuuttani, sillä juuri se karkoittaisi sinut elämästäni lopullisesti. Se loukkaisi sinua vielä enemmän kuin tämä vaikeneminen ja epätietoisuus.

Toivon, että jaksat ystävänäni epätietoisuudesta huolimatta. Tiedän, että se ei ole ollut helppoa eikä tule olemaankaan. Muista kuitenkin, että tarvitsen sinua yhä. Mutta tarvitsetko sinä minua? Ja miksi?

Niin hah -näyttää jo, että meille nauretaan. Ja kieltämättä -naurettavaahan tämä taitaakin olla :-)

Mutta mihin minä tarvitsen sinua? Niin olen usein miettinyt mitä menetän, jos ystävyytemme loppuu. Menetänkö mitään oikeasti ja löytäisinkö jonku "korvaamaan" ystävyytemme. Tämä juttu on kuitenkin niin monen vuoden kehittelyn tulos, etten usko enää edes kykeväni tällaiseen ystävyyteen saati löytäväni ystävää, joka voisi olla niin samalla tasolla kanssani. Ja mikä tärkeintä, ystävää johon todellakin luotan. Kaikki hyvät asiat ja varsinkin ne huonot, joita en kykene muille kertomaan. Joten kyllä minä tarvitsen sinua (häntä), juuri noissa ikävissä asioissa.

minna&pete ne on. Ei maija ei Pirkko,pyh.