Lapseton tätini kuoli. Kuolinpesän muodostavat 3 iäkästä sisarta ja kuolleiden sisarusten (5) lapset. Pesän osakkaita siis paljon.
Perusongelma on se, että kolme elossa olevaa sisarusta ei tule keskenään toimeen, joten asioiden hoito hankalaa.
Perunkirjoitus tehty. Pesään kuuluu kiinteistö ja pankkitili. Perunkirjoituksen teki paikallinen pankinjohtaja, joka ilmoitti halunsa myös jakaa pesän (tosin ei tunnu hyvin hallitsevan perintöasioita).
Nyt kuitenkin yksi iäkkäistä sisarista pitää pesää hallussaan eikä luovuta sitä jakoon aivan ilmeisesti kiusaamismielessä.
Tämä samainen sisar juonii yhden kuolleen sisaren lapsen kanssa. Ovat nyt myymässä kiinteistöä pilkkahintaan yhdelle osakkaalle (juonivan sisarentyttären sisar). Kiinteistöstä ei ole kiinteistövälittäjän arviota.
Ilmeisesti juoniminen ei onnistu suoraan, koska minä ja sisarukseni ovat ainoat, jotka eivät ole toimittaneet perukirjoituksen yhteydessä valtakirjaa pesää hallussaan pitävälle sisarelle. Näin ollen kiinteistön myyminen ja pankkitilin lopettaminen on meistä kiinni. Olemme siis paljon vartijoina.
Tavoitteena ilmeisesti olisi, että tämä iäkäs sisar (80 v, kylläkin skarppi) yhdessä juonivan sisarentyttären kanssa jakaisivat pesän.
Miten saada tämä iäkäs sisar luovuttamaan pesän tälle pankinjohtajalle joka suostuu jakajaksi? Miten vaatia, että pesänjako tehtäisiin mahdollisimman pian? Jos pesän luovutus pankinjohtajan haltuun tapahtuisi, se epäilemättä jaettaisiin ensi tilassa.
Voiko vaatia, että kiinteistöstä suoritettaisiin kiinteistönvälittäjän arvio ennen myyntiä?
Ongelmallinen
15
4937
Vastaukset
- vanhaketku
En yllytä riitelyyn, koska mielipiteet voivat suopua sovinnollisiksi realiteettien edessä.
Palkkaamanne pankinjohtaja tai kuka muu tahansa voisi tehdä teille jakokirjan, mutta jokaisen osakkaan on allekirjoituksellaan se hyväksyttävä.
Kertomuksesi perusteella sovintojako ei ole vielä todennäköinen, ellette itse suostu muiden osakkaiden tahtoon. Te voitte estää myynnin ja jaon, kunnes joku tai jotkut osakkaista hakee käräjäoikeudelta pesänselvittäjän/-pesänjakajan.
Vain käräjäoikeuden määräämä lakimies voi tehdä vastusteluista huolimatta ns. virkajaon. Prosessi on aikaa vievä (kts. palstan aiempia tosikertomuksia) ja maksaa myös melkoisesti. Tämän vaihtoehdon käyttämisestä ja siitä pesän maksettavaksi tulevista kustannuksista keskustelemalla kannattaa muiden osakkaiden sovinnollisuutta tunnustella. Ellei sopua näytä löytyvän, niin ei välttämättä tarvitse jakoa vitkutella, koska puhevälit katkeavat kuitenkin osakkaiden ilmeisten erimielisyyksien paisuessa.
Jokaisen pesän tilanne ja osakkaiden mieli tulee arvioida omassa porukassa ennen käräjöintejä, koska pesänjakajan määräyksen peruminenkin on vaikeaa.- Ymmärrys....
Kiitos vastauksesta.
Ilmeisesti kysymykseni oli huonosti laadittu, koska olen tainnut tulla väärinymmärretyksi.
Minä ja sisarukseni emme vastusta jakoa.
Meiltä pyydettiin yleistä valtakirjaa perukirjoitusta varten. Minun neuvostani kukaan meistä ei antanut, koska käsittääkseni perukirjoitus ei valtakirjoja vaadi. Muut ilmeisesti ovat antaneet valtakirjan, jossa ylimalkaisesti annetaan valtakirjan haltijalle valtuudet hoidella perintöasia.
En luottanut alunpitäenkään pesää hallussa pitävään tai tähän serkkuun, joka on nyt juonimassa kiinteistöä itselleen pilkkahintaan.
Vainajan sisarella ja juonivalla serkulla ei ole mitään käsitystä perintöasioista ja he luulivat ennen perukirjoitusta, että voivat huseerata pesän omaisuuden kanssa miten mielivät.
Minä kehotin heitä antamaan perukirjoituksen teon sellaiselle, joka sen hallitsee ja ilmoitin samalla, etteivät he voi toimia siten, kuin omistaisivat pesän varallisuuden, vaan että tilin lopetukseen ja kiinteistön myyntiin tarvitaan kaikilta pesän osakkailta valtakirja, ennen kuin toimet tulevat laillisiksi.
Sen jälkeen he antoivat perukirjoituksen tekemisen paikalliselle pankinjohtajalle. Hän oli ilmeisen tietämätön perunkirjoitusasiosta, vaikka olikin pienien pesien perukirjoituksia hoitanut.
Pankinjohtaja hoiti kuitenkin lopulta homman moitteettomasti ja ilmoitti samalla halukkuutensa hoitaa myös pesän jaon. Minulla ja sisaruksillani ei olisi mitään tätä vastaan.
Olenkin sisaruksieni kanssa odotellut, että pesä siirretään pankinjohtajan (minulla ja sisaruksillani ei ole mitään tekoa tämän pankinjohtajan kanssa henkilökohtaisesti) haltuun jakoa varten.
Nyt kuitenkin vainajan kolme elossaolevaa sisarusta eivät tule keskenään sen vertaa toimeen, että olisivat puheväleissä.
Niinpä sitten tämä pesää hoitava sisarus panttaa pesää hallinnassaan eikä päästä sitä jakoon.
Juonittelevan serkkuni yhteydenottojen perusteella tarkoituksena on siirtää pesän kiinteistö pilkkahintaan serkun sisaren omistukseen ja ilmeisesti tämän juonittelevan serkkuni käyttöön.
Minusta asiaa ei ole hoidettu oikein.
Muut osakkaat ovat perunkirjoituksen yhteydessä antamiensa valtakirjojen vuoksi hampaattomia. Valtakirjat he ovat antaneet sen vuoksi, kun juonitteleva serkkuni niitä vaati eivätkä he ymmärtäneet seurauksia. Valtakirjat ovat pesää hoitavan vainajan sisaren hallussa.
Tämä pesää hoitava sisarus on ilmoittanut, ettei ainakaan ennen syksyä päästä pesää jakoon luultavasti siksi, että haluavat pitää pesään kuuluvan kiinteistön kesäpaikkanaan, toisaalta siksi, että haluavaa kiinteistön siirtyvän juonittelevan serkkuni sisarelle. Toisaalta hän ei päästä muista sisaruksiaan tälle kiinteistölle, vaikkei hänellä kai ole sen suurempaa oikeutta siihen kuin muillakaan vainajan sisarilla.
Olen myös ymmärtänyt, että pesää hoitava sisar ja juonitteleva serkkuni aikovat hoitaa pesänjaon kahdestaan. Minusta heillä ei ole siihen kykyä eikä taitoa eikä riittävää rehellisyyttä.
Voiko siis yksi vainajan sisar ja toisen jo aikaisemmin kuolleen sisaruksen tytär terrorisoida koko muuta perikuntaa??? Voivatko he siis kupata perinnön pääasiassa itselleen?
Ovatko muut osakkaat voimattomia tämän edessä, jos vaihtoehtona on käräjäoikeus ja omaisuuden valuminen juristeille? - vanhaketku
Ymmärrys.... kirjoitti:
Kiitos vastauksesta.
Ilmeisesti kysymykseni oli huonosti laadittu, koska olen tainnut tulla väärinymmärretyksi.
Minä ja sisarukseni emme vastusta jakoa.
Meiltä pyydettiin yleistä valtakirjaa perukirjoitusta varten. Minun neuvostani kukaan meistä ei antanut, koska käsittääkseni perukirjoitus ei valtakirjoja vaadi. Muut ilmeisesti ovat antaneet valtakirjan, jossa ylimalkaisesti annetaan valtakirjan haltijalle valtuudet hoidella perintöasia.
En luottanut alunpitäenkään pesää hallussa pitävään tai tähän serkkuun, joka on nyt juonimassa kiinteistöä itselleen pilkkahintaan.
Vainajan sisarella ja juonivalla serkulla ei ole mitään käsitystä perintöasioista ja he luulivat ennen perukirjoitusta, että voivat huseerata pesän omaisuuden kanssa miten mielivät.
Minä kehotin heitä antamaan perukirjoituksen teon sellaiselle, joka sen hallitsee ja ilmoitin samalla, etteivät he voi toimia siten, kuin omistaisivat pesän varallisuuden, vaan että tilin lopetukseen ja kiinteistön myyntiin tarvitaan kaikilta pesän osakkailta valtakirja, ennen kuin toimet tulevat laillisiksi.
Sen jälkeen he antoivat perukirjoituksen tekemisen paikalliselle pankinjohtajalle. Hän oli ilmeisen tietämätön perunkirjoitusasiosta, vaikka olikin pienien pesien perukirjoituksia hoitanut.
Pankinjohtaja hoiti kuitenkin lopulta homman moitteettomasti ja ilmoitti samalla halukkuutensa hoitaa myös pesän jaon. Minulla ja sisaruksillani ei olisi mitään tätä vastaan.
Olenkin sisaruksieni kanssa odotellut, että pesä siirretään pankinjohtajan (minulla ja sisaruksillani ei ole mitään tekoa tämän pankinjohtajan kanssa henkilökohtaisesti) haltuun jakoa varten.
Nyt kuitenkin vainajan kolme elossaolevaa sisarusta eivät tule keskenään sen vertaa toimeen, että olisivat puheväleissä.
Niinpä sitten tämä pesää hoitava sisarus panttaa pesää hallinnassaan eikä päästä sitä jakoon.
Juonittelevan serkkuni yhteydenottojen perusteella tarkoituksena on siirtää pesän kiinteistö pilkkahintaan serkun sisaren omistukseen ja ilmeisesti tämän juonittelevan serkkuni käyttöön.
Minusta asiaa ei ole hoidettu oikein.
Muut osakkaat ovat perunkirjoituksen yhteydessä antamiensa valtakirjojen vuoksi hampaattomia. Valtakirjat he ovat antaneet sen vuoksi, kun juonitteleva serkkuni niitä vaati eivätkä he ymmärtäneet seurauksia. Valtakirjat ovat pesää hoitavan vainajan sisaren hallussa.
Tämä pesää hoitava sisarus on ilmoittanut, ettei ainakaan ennen syksyä päästä pesää jakoon luultavasti siksi, että haluavat pitää pesään kuuluvan kiinteistön kesäpaikkanaan, toisaalta siksi, että haluavaa kiinteistön siirtyvän juonittelevan serkkuni sisarelle. Toisaalta hän ei päästä muista sisaruksiaan tälle kiinteistölle, vaikkei hänellä kai ole sen suurempaa oikeutta siihen kuin muillakaan vainajan sisarilla.
Olen myös ymmärtänyt, että pesää hoitava sisar ja juonitteleva serkkuni aikovat hoitaa pesänjaon kahdestaan. Minusta heillä ei ole siihen kykyä eikä taitoa eikä riittävää rehellisyyttä.
Voiko siis yksi vainajan sisar ja toisen jo aikaisemmin kuolleen sisaruksen tytär terrorisoida koko muuta perikuntaa??? Voivatko he siis kupata perinnön pääasiassa itselleen?
Ovatko muut osakkaat voimattomia tämän edessä, jos vaihtoehtona on käräjäoikeus ja omaisuuden valuminen juristeille?Mielestäni ymmärsin kyllä kantanasi, että et ole hyväksymässä tätisi nyt puuhaamaa myyntiä ja/tai jakoa. On yhdentekevää kuka vastustaa mitäkin, koska pesän omaisuuden myyntiä tai sovintojakoa ei synny paikallisen pankinjohtajan tekemänä.
Pesänjakajaa haettaessa voit esittää käräjäoikeudelle kyseistä pankinjohtajaa tai muuta suostumuksensa antanutta pätevää henkilöä tehtävään. Oikeus pyytää hakemuksesta puuttuvilta osakkailta lausunnon, mutta henkilön vaihtamiseksi pitää olla hyvät perustelut. Mikäli taas suostut tätisi esittämään jakoon tai uskot tätisi hyväksyvän sinun tahtomasi jaon, niin mitään kysymyksesi ongelmaahan ei edes ole ja jakokirjan voi kirjoittaa kuka tahansa osaava henkilö. Sovinto on aina suositeltavampaa, jopa edes syksyllä. Onnea sovitteluun. - Kysymys...
vanhaketku kirjoitti:
Mielestäni ymmärsin kyllä kantanasi, että et ole hyväksymässä tätisi nyt puuhaamaa myyntiä ja/tai jakoa. On yhdentekevää kuka vastustaa mitäkin, koska pesän omaisuuden myyntiä tai sovintojakoa ei synny paikallisen pankinjohtajan tekemänä.
Pesänjakajaa haettaessa voit esittää käräjäoikeudelle kyseistä pankinjohtajaa tai muuta suostumuksensa antanutta pätevää henkilöä tehtävään. Oikeus pyytää hakemuksesta puuttuvilta osakkailta lausunnon, mutta henkilön vaihtamiseksi pitää olla hyvät perustelut. Mikäli taas suostut tätisi esittämään jakoon tai uskot tätisi hyväksyvän sinun tahtomasi jaon, niin mitään kysymyksesi ongelmaahan ei edes ole ja jakokirjan voi kirjoittaa kuka tahansa osaava henkilö. Sovinto on aina suositeltavampaa, jopa edes syksyllä. Onnea sovitteluun.Kiitos vastauksesta.
Vielä yksi tyhmä kysymys.
Onko siis niin, että muut osakkaat eivät voi vaatia pesää jakoon ilman käräjäoikeutta, jos yksi känkkäränkkä panttaa pesää hallussaan?
Minulla ei ole vielä mitään riitoja kenenkään kanssa, vaan puheyhteys on kaikkiin.
Joten voinko esimerkiksi pyytää yhtä tädeistäni, jota asia loukkaa pahasti, ottamaan yhteyttä pankinjohtaan ja pyytämään häntä jakamaan pesän, jos siihen suostuu.
Pankinjohtaja voisi sitten ottaa yhteyttä tähän pesää hallussaan pitävään tätiin ja ilmoittaa pyynnöstä (asun itse toisella puolella Suomea, joten asioiden hoito ei oikein hyvin minulta onnista ja kammoan riitoja, joten en siksikään halua liikaa sekaantua asiaan).
Luullakseni jokainen pesän osakkaista tajuaa sen, ettei paljon jaettavaa jää, jos riidaksi menee. Yksi perintö suvun piiristä on näiden epäsopuisten tätien vuoksi jo valunut juristien taskuun.
Haluaisin pesän jakoon senkin vuoksi, että yhdellä osakkaista (ei minulla) on niin vaikea taloudellinen tilanne, että hän kaipaisi kipeästi perintöosuuttaan. - vanhaketku
Kysymys... kirjoitti:
Kiitos vastauksesta.
Vielä yksi tyhmä kysymys.
Onko siis niin, että muut osakkaat eivät voi vaatia pesää jakoon ilman käräjäoikeutta, jos yksi känkkäränkkä panttaa pesää hallussaan?
Minulla ei ole vielä mitään riitoja kenenkään kanssa, vaan puheyhteys on kaikkiin.
Joten voinko esimerkiksi pyytää yhtä tädeistäni, jota asia loukkaa pahasti, ottamaan yhteyttä pankinjohtaan ja pyytämään häntä jakamaan pesän, jos siihen suostuu.
Pankinjohtaja voisi sitten ottaa yhteyttä tähän pesää hallussaan pitävään tätiin ja ilmoittaa pyynnöstä (asun itse toisella puolella Suomea, joten asioiden hoito ei oikein hyvin minulta onnista ja kammoan riitoja, joten en siksikään halua liikaa sekaantua asiaan).
Luullakseni jokainen pesän osakkaista tajuaa sen, ettei paljon jaettavaa jää, jos riidaksi menee. Yksi perintö suvun piiristä on näiden epäsopuisten tätien vuoksi jo valunut juristien taskuun.
Haluaisin pesän jakoon senkin vuoksi, että yhdellä osakkaista (ei minulla) on niin vaikea taloudellinen tilanne, että hän kaipaisi kipeästi perintöosuuttaan.Kyllä se niin on, että pesän sovintojako tyssää yhdenkin osakkaan sitä vastustaessa.
Vastaavasti yksikin osakas voi hakea tai valtuuttaa itse palkkaamansa asiamiehen hakemaan käräjäoikeudelta pesänjakajan.
Ellei järkevää jakoa voi tehdä ilman, niin kiinteän omaisuuden myyntiä varten pesänjakaja joutuu hakemaan luvan käräjäoikeudelta, mutta hän sen melkoisella varmuudella saa.
Mutta kuten tiedätkin, niin jaettava perintö hupenee osaltaan osakkaiden riitelyn pitkittämän jaon kustannuksiin. Kannattaa harkita laihaakin sovintojakoa.
- Kokemusta on
Vaikuttaa jotenkin siltä että nykymaailman
reaaliteetit eivät ole siellä juonivien puolella
selvillä. Tosin jonkun on aina pistettävä
suitset suuhun niillekin, jotka mielellään
ottaisivat muita enemmän.
Itse kannattaa aina säilyttää asiallisuus ja
yrittää tuoda reaaliteetit selvästi esille.
Oikeusaputoimistostakin voi varmaan kysellä
neuvoa, jos ei ala mitään tapahtua. Yleensähän
ihmiset alkavat muuttaa juurtuneita käsityksiään
vasta silloin kun virkamiehiä alkaa tulla
kuvioon mukaan.
Onnea ja kärsivällisyyttä matkaan. - lexander
pyytäkää pesänselvittäjän määräystä pankinjohtajalle käräjäoikeudesta. Yhdenkin osakkaan pyyntö käsitellään ja se on syytä olla hyvin perusteltu. Varmaankin pankinjohtaja auttaa asiassa tai muutoin pestatkaa asianajaja avuksenne.
- Lisääntyvät...
Kiitos vastaajille.
Osaako kukaan arvioida kustannuksia haettaessa pesänjakajamääräystä käräjäoikeudelta? Menevätkö hakukustannukset pesän piikkiin?
Nyt näyttää siltä, että kuolinpesän suhteen on enemmän ongelmia kuin mitä osasin arvatakaan.
Juonittelevan serkun puheista päätellen voi olla, että pesästä on kadonnut varoja muutaman tuhannen euron verran. Tässä saattaisi olla selvitys siihen, miksi pesää ei tahdota antaa ulkopuoliselle pesänjakajalle (pankinjohtaja).
Olen ajatellut vähän selvittää sitä, että missä mennään. Ja jos asiat ovat niin, miltä tällä hetkellä näyttävät, niin laitan sitten pesänjakamääräyshakemuksen käräjäoikeuteen.
Miten on, jos juonitteleva serkku hakee pesänjakamääräystä pesää hallussaan pitävälle vainajan sisarelle? Kuinka vahvoja perusteluja tarvitaan ulkopuolisen määräykselle, jotta osakas syrjäytyisi jakajan tehtävästä?
Olen kiitollinen viisaista neuvoista.- Jakajaan turvautunut
Sisareni haki pari vuotta sitten Käräjäoikeudelta pesänjakajaa, mihin tehtävään hän oli pyytnyt itselleen tutun tuomarin suostumuksen, eli kysynyrt tuomarilta ryhtyykö hän jakajaksi, jos sisko esittää häntä käräjäoikeudelle. Jääväsin sisaren jakajaehdokkaan, sillä todistettavasti tuomari oli siskoni perheen perhetuttu, sekä hoitanut joitakin sisaren miehen lakiasioita. Tuomaria ei hyväksytty mahdollisen puolueellisuutensa takia jakajaksi. Itse ehdotin "neutraalia" lakimiestä ja asia meni läpi. Perintö jaettiin tasapuolisesti.
- Tuli...
Jakajaan turvautunut kirjoitti:
Sisareni haki pari vuotta sitten Käräjäoikeudelta pesänjakajaa, mihin tehtävään hän oli pyytnyt itselleen tutun tuomarin suostumuksen, eli kysynyrt tuomarilta ryhtyykö hän jakajaksi, jos sisko esittää häntä käräjäoikeudelle. Jääväsin sisaren jakajaehdokkaan, sillä todistettavasti tuomari oli siskoni perheen perhetuttu, sekä hoitanut joitakin sisaren miehen lakiasioita. Tuomaria ei hyväksytty mahdollisen puolueellisuutensa takia jakajaksi. Itse ehdotin "neutraalia" lakimiestä ja asia meni läpi. Perintö jaettiin tasapuolisesti.
Paljonko tuli tuo pesänjakajamääräyksen hakeminen maksamaan ja kauanko prosessi kesti?
- Jakajaan turvautunut
Tuli... kirjoitti:
Paljonko tuli tuo pesänjakajamääräyksen hakeminen maksamaan ja kauanko prosessi kesti?
Pesästä otettiin loput palkkiosta, eli jakajan palkka, joka oli v 10500 eceä.
Sen maksoimme puoliksi. Prosessi kesti vajaat kuusi kuukautta. Olisi mennyt nopeamminkin ja tullut halvemmaksi, mutta siskoni pojan vaimo yllytti jatkamaan riitaa, kunnes he huomasivat, että kohta ei jää mitään kenellekään, jos jakoesitykseen ei suostuta. - Tiedosta...
Jakajaan turvautunut kirjoitti:
Pesästä otettiin loput palkkiosta, eli jakajan palkka, joka oli v 10500 eceä.
Sen maksoimme puoliksi. Prosessi kesti vajaat kuusi kuukautta. Olisi mennyt nopeamminkin ja tullut halvemmaksi, mutta siskoni pojan vaimo yllytti jatkamaan riitaa, kunnes he huomasivat, että kohta ei jää mitään kenellekään, jos jakoesitykseen ei suostuta.Kiitos tuosta tiedosta. Kallista on. Täytyypä harkita uudelleen tuota käräjäoikeustietä.
Näyttää siltä, että pari osakasta voi terrorisoida vapaasti enemmistöä osakkaita. Tätä tämä suomalainen oikeusturva näyttää olevan: jos tahdot oikeutta, niin maksat ja rajusti. Siis vain rikkailla on oikeus oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. - asiaa pohtinut
Jakajaan turvautunut kirjoitti:
Pesästä otettiin loput palkkiosta, eli jakajan palkka, joka oli v 10500 eceä.
Sen maksoimme puoliksi. Prosessi kesti vajaat kuusi kuukautta. Olisi mennyt nopeamminkin ja tullut halvemmaksi, mutta siskoni pojan vaimo yllytti jatkamaan riitaa, kunnes he huomasivat, että kohta ei jää mitään kenellekään, jos jakoesitykseen ei suostuta.Joskus tulee tilanne ettei saa mitään tai pistää käräjäoikeudessa asian eteenpäin ja saa ne rippeet.
Eipä silloin ainakaan se yksi henkilö pääse tuhertamaan ja terrorisoimaan.
Ja niinkuin oli puhetta tappelemalla vain hävittää kuolinpesän omaisuutta.
Meillä on leski joka on hankala joten jaon perusteella hän maksaa ½ kuluista eli isoin lasku tulee hankalan henkilön maksettavaksi eiköhän se rauhoita jonkinverran ja tee yhteistyöhalukkaaksi. - Oikeustieteen alkeet
asiaa pohtinut kirjoitti:
Joskus tulee tilanne ettei saa mitään tai pistää käräjäoikeudessa asian eteenpäin ja saa ne rippeet.
Eipä silloin ainakaan se yksi henkilö pääse tuhertamaan ja terrorisoimaan.
Ja niinkuin oli puhetta tappelemalla vain hävittää kuolinpesän omaisuutta.
Meillä on leski joka on hankala joten jaon perusteella hän maksaa ½ kuluista eli isoin lasku tulee hankalan henkilön maksettavaksi eiköhän se rauhoita jonkinverran ja tee yhteistyöhalukkaaksi.Kaikki tasa-arvoiset perilliset maksavat käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan palkkion.
Ainoastaan se, joka pyytää oikeudelta jakajaa, maksaa 150 euroa enemmän kuin muut.
Riitaisa osakas, joka hakee jakajaa, joutuu taipumaan oikeuden edessä, sillä pesä menee jakoon, hän ei mahda mitään, mutta lasku jaosta tulee kaikille tasapuolisesti. - asiaa pohtinut
Oikeustieteen alkeet kirjoitti:
Kaikki tasa-arvoiset perilliset maksavat käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan palkkion.
Ainoastaan se, joka pyytää oikeudelta jakajaa, maksaa 150 euroa enemmän kuin muut.
Riitaisa osakas, joka hakee jakajaa, joutuu taipumaan oikeuden edessä, sillä pesä menee jakoon, hän ei mahda mitään, mutta lasku jaosta tulee kaikille tasapuolisesti.Näin sanoi asianajaja. Jos ei ole ositusta tehty niin silloin leskikin on mukana ½ osuudella näin lasku kohdistuu kaikkiin tasapuolisesti saataviin nähden.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet toisen kanssa
...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain2241576- 301426
Kuka teistä on paras nainen
A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊611279Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!731270- 781204
Osaako joku selittää tätä
Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?761189Jos me joskus nähtäisiin
niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi1031173- 541008
Lesken uusi
Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans18992Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"
Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per179883