Morsian?

siitä mitä Herrakin ylhäältä näkee,
portto tai morsian yhdessä samassa
Fin land:issa jossa loppu maan ja
ajan jne kaikki lopun profetia
tiivistyy.


July 29, 2006 Heinäkuun 29. 2006


SUOMI LUOJAN VAIMONA

Suomen Kirjallisuuden Seura perustettiin vuonna 1831 Elias Lönnrotin aloitteesta. Kalevalan hän julkaisi neljä vuotta myöhemmin. Kalevalan kokoajana Lönnrot uskoi, että Kalevalassa kuvastui muinainen sivistys. Kalevalaa alettiin pitää Suomen kansan muinaisuuden tutkimuslähteenä sekä Suomessa että muualla maailmassa. Kalevalassa havaittiin myös samankaltaisuutta juutalaisten ja uskovien kristittyjen Pyhään kirjaan, Raamattuun. Kalevalan mukana levisi ympäri maailman ajatus, että Pohjolan perillä asuu pieni korpikansa, joka on luonut eeppoksen, jonka veroista ei montaa ole. Raamattu puhuu Pohjolan perällä asuvasta kansasta Hesekielin kirjassa. Sakarjan kirja puolestaan jakeessaan 6:8 sanoo, "saattavat minun Henkeni lepäämään pohjoisessa maassa", mikä on ollut vuonna 1800 syntyneen L.L. Laestadiuksen seuraajille kertomassa, että he ovat valittu kansa. 1970-80-luvun suomalaiselle helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainiolle se kertoi, että viimeisinä päivinä suuri herätys on Suomen maassa. Helsingin yliopiston sinettiinkin se jae on kelvannut osoituksena suomalaisten olemassaolosta merkkikansana jo muinaisen tietämyksen mukaan.

Vuodesta 1926 lähtien toimi Helsingin kirjallisuudentutkijain keskuudessa yksityisluontoinen keskustelukerho, jonka kokouksissa kuultiin esitelmiä ja kirjaselostuksia. Kerhon piirissä heräsi kevättalvella 1927 ajatus perustaa yhdistys, joka olisi yhdyssiteenä koko maan kirjallisuudentutkijain välillä ja joka harjoittaisi julkaisutoimintaa. Asiaa valmisteli toimikunta, johon kuuluivat professori Viljo Tarkiainen sekä tohtorit J.V. Lehtonen ja Eino Railo. Vuonna 1927 marraskuussa toiminta johti Kirjallisuudentutkijain Seura nimisen yhdistyksen perustamiseen. Vuonna 1944 kirjallisuuden professori Eino Railo (1884-1948) uskaltautui julkaisemaan teoksen otsikolla "Valittu kansa ja luvattu maa, kertomus suomalaisista". Kalevalan suomalaisuuden korostaminen oli edennyt uudelle tasolle. Raamatun valittu kansa, juutalaiset, oli kuin saanut kilpailijan Pohjolan periltä. Vieläpä maakin oli pohjoisessa vastaava kuin Israelille luvattu maa Lähi-Idän sydämessä.

Eino Railon isänmaallinen esitys Suomen ja suomalaisten erityisasemasta oli hyvä yritys kertoa jostakin yliluonnollisesta maasta ja kansasta. Mitään varsinaisia yksityiskohtaisia todistuksia otsikkonsa puolesta teos ei kuitenkaan pystynyt näyttämään. Astetta pidemmälle mentiin 1990-luvulla, kun Kalervo Syväntö alkoi väittää, että Suomi eli Finland tarkoittaa luodun mantereen ja ajan lopun maata niinkuin nimikin kertoo Fin, loppu, land, maa. Evankeliumi oli vietävä maan ääriin, Finlandiin saakka. Kalervo Syväntö asuu Israelissa ja häneltä löytyy painettuna vihkonen "Israel ja iankaikkinen rakkaus". Kalervon isä oli Israel lähetystyön tienraivaaja, Kaarlo O. Syväntö, joka kirjassaan "Vanhan testamentin käännösvirheistä" ihmettelee, onkohan Hesekielin kirjassa mainittu "Toogarman heimo Pohjan periltä" suomalaisia tarkoittava.

Tarinoita yliluonnollisesta Suomesta ja suomalaisista tuskin koskaan laajasti pidettiin vakavasti otettavina kun sellaisesta ei ollut suuremmalti näyttöäkään. Tilanne voi olla toinen siitä lähtien, kun lappeenrantalainen Harri Veijonen alkoi paneutua Kalervo Syvännön heittämään ajatukseen ja koko laajaan aiheeseen perusteellisesti. Hän on otsikoinut tutkimustaan tyyliin "Suomi Luojan vaimona".

Harri Veijonen kirjoitti:

siitä mitä Herrakin ylhäältä näkee,
portto tai morsian yhdessä samassa
Fin land:issa jossa loppu maan ja
ajan jne kaikki lopun profetia
tiivistyy.


July 29, 2006 Heinäkuun 29. 2006


SUOMI LUOJAN VAIMONA

Suomen Kirjallisuuden Seura perustettiin vuonna 1831 Elias Lönnrotin aloitteesta. Kalevalan hän julkaisi neljä vuotta myöhemmin. Kalevalan kokoajana Lönnrot uskoi, että Kalevalassa kuvastui muinainen sivistys. Kalevalaa alettiin pitää Suomen kansan muinaisuuden tutkimuslähteenä sekä Suomessa että muualla maailmassa. Kalevalassa havaittiin myös samankaltaisuutta juutalaisten ja uskovien kristittyjen Pyhään kirjaan, Raamattuun. Kalevalan mukana levisi ympäri maailman ajatus, että Pohjolan perillä asuu pieni korpikansa, joka on luonut eeppoksen, jonka veroista ei montaa ole. Raamattu puhuu Pohjolan perällä asuvasta kansasta Hesekielin kirjassa. Sakarjan kirja puolestaan jakeessaan 6:8 sanoo, "saattavat minun Henkeni lepäämään pohjoisessa maassa", mikä on ollut vuonna 1800 syntyneen L.L. Laestadiuksen seuraajille kertomassa, että he ovat valittu kansa. 1970-80-luvun suomalaiselle helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainiolle se kertoi, että viimeisinä päivinä suuri herätys on Suomen maassa. Helsingin yliopiston sinettiinkin se jae on kelvannut osoituksena suomalaisten olemassaolosta merkkikansana jo muinaisen tietämyksen mukaan.

Vuodesta 1926 lähtien toimi Helsingin kirjallisuudentutkijain keskuudessa yksityisluontoinen keskustelukerho, jonka kokouksissa kuultiin esitelmiä ja kirjaselostuksia. Kerhon piirissä heräsi kevättalvella 1927 ajatus perustaa yhdistys, joka olisi yhdyssiteenä koko maan kirjallisuudentutkijain välillä ja joka harjoittaisi julkaisutoimintaa. Asiaa valmisteli toimikunta, johon kuuluivat professori Viljo Tarkiainen sekä tohtorit J.V. Lehtonen ja Eino Railo. Vuonna 1927 marraskuussa toiminta johti Kirjallisuudentutkijain Seura nimisen yhdistyksen perustamiseen. Vuonna 1944 kirjallisuuden professori Eino Railo (1884-1948) uskaltautui julkaisemaan teoksen otsikolla "Valittu kansa ja luvattu maa, kertomus suomalaisista". Kalevalan suomalaisuuden korostaminen oli edennyt uudelle tasolle. Raamatun valittu kansa, juutalaiset, oli kuin saanut kilpailijan Pohjolan periltä. Vieläpä maakin oli pohjoisessa vastaava kuin Israelille luvattu maa Lähi-Idän sydämessä.

Eino Railon isänmaallinen esitys Suomen ja suomalaisten erityisasemasta oli hyvä yritys kertoa jostakin yliluonnollisesta maasta ja kansasta. Mitään varsinaisia yksityiskohtaisia todistuksia otsikkonsa puolesta teos ei kuitenkaan pystynyt näyttämään. Astetta pidemmälle mentiin 1990-luvulla, kun Kalervo Syväntö alkoi väittää, että Suomi eli Finland tarkoittaa luodun mantereen ja ajan lopun maata niinkuin nimikin kertoo Fin, loppu, land, maa. Evankeliumi oli vietävä maan ääriin, Finlandiin saakka. Kalervo Syväntö asuu Israelissa ja häneltä löytyy painettuna vihkonen "Israel ja iankaikkinen rakkaus". Kalervon isä oli Israel lähetystyön tienraivaaja, Kaarlo O. Syväntö, joka kirjassaan "Vanhan testamentin käännösvirheistä" ihmettelee, onkohan Hesekielin kirjassa mainittu "Toogarman heimo Pohjan periltä" suomalaisia tarkoittava.

Tarinoita yliluonnollisesta Suomesta ja suomalaisista tuskin koskaan laajasti pidettiin vakavasti otettavina kun sellaisesta ei ollut suuremmalti näyttöäkään. Tilanne voi olla toinen siitä lähtien, kun lappeenrantalainen Harri Veijonen alkoi paneutua Kalervo Syvännön heittämään ajatukseen ja koko laajaan aiheeseen perusteellisesti. Hän on otsikoinut tutkimustaan tyyliin "Suomi Luojan vaimona".

Ihanaa Harri.
Annoit hyvää tietoa.
Kun sanotaan että Jeesus on kuvannollisesti että hän ei ole sitä ym.
Mutta hän on myös lihallinen ja elävä ja n.2000v. sitten elänyt.
Minä sanon että myös Suomimorsian on lihallinen ja elävä sekä kansa, että yksilö ihminen.
En tiedä ymmärrätkö minua.

Harri Veijonen kirjoitti:

siitä mitä Herrakin ylhäältä näkee,
portto tai morsian yhdessä samassa
Fin land:issa jossa loppu maan ja
ajan jne kaikki lopun profetia
tiivistyy.


July 29, 2006 Heinäkuun 29. 2006


SUOMI LUOJAN VAIMONA

Suomen Kirjallisuuden Seura perustettiin vuonna 1831 Elias Lönnrotin aloitteesta. Kalevalan hän julkaisi neljä vuotta myöhemmin. Kalevalan kokoajana Lönnrot uskoi, että Kalevalassa kuvastui muinainen sivistys. Kalevalaa alettiin pitää Suomen kansan muinaisuuden tutkimuslähteenä sekä Suomessa että muualla maailmassa. Kalevalassa havaittiin myös samankaltaisuutta juutalaisten ja uskovien kristittyjen Pyhään kirjaan, Raamattuun. Kalevalan mukana levisi ympäri maailman ajatus, että Pohjolan perillä asuu pieni korpikansa, joka on luonut eeppoksen, jonka veroista ei montaa ole. Raamattu puhuu Pohjolan perällä asuvasta kansasta Hesekielin kirjassa. Sakarjan kirja puolestaan jakeessaan 6:8 sanoo, "saattavat minun Henkeni lepäämään pohjoisessa maassa", mikä on ollut vuonna 1800 syntyneen L.L. Laestadiuksen seuraajille kertomassa, että he ovat valittu kansa. 1970-80-luvun suomalaiselle helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainiolle se kertoi, että viimeisinä päivinä suuri herätys on Suomen maassa. Helsingin yliopiston sinettiinkin se jae on kelvannut osoituksena suomalaisten olemassaolosta merkkikansana jo muinaisen tietämyksen mukaan.

Vuodesta 1926 lähtien toimi Helsingin kirjallisuudentutkijain keskuudessa yksityisluontoinen keskustelukerho, jonka kokouksissa kuultiin esitelmiä ja kirjaselostuksia. Kerhon piirissä heräsi kevättalvella 1927 ajatus perustaa yhdistys, joka olisi yhdyssiteenä koko maan kirjallisuudentutkijain välillä ja joka harjoittaisi julkaisutoimintaa. Asiaa valmisteli toimikunta, johon kuuluivat professori Viljo Tarkiainen sekä tohtorit J.V. Lehtonen ja Eino Railo. Vuonna 1927 marraskuussa toiminta johti Kirjallisuudentutkijain Seura nimisen yhdistyksen perustamiseen. Vuonna 1944 kirjallisuuden professori Eino Railo (1884-1948) uskaltautui julkaisemaan teoksen otsikolla "Valittu kansa ja luvattu maa, kertomus suomalaisista". Kalevalan suomalaisuuden korostaminen oli edennyt uudelle tasolle. Raamatun valittu kansa, juutalaiset, oli kuin saanut kilpailijan Pohjolan periltä. Vieläpä maakin oli pohjoisessa vastaava kuin Israelille luvattu maa Lähi-Idän sydämessä.

Eino Railon isänmaallinen esitys Suomen ja suomalaisten erityisasemasta oli hyvä yritys kertoa jostakin yliluonnollisesta maasta ja kansasta. Mitään varsinaisia yksityiskohtaisia todistuksia otsikkonsa puolesta teos ei kuitenkaan pystynyt näyttämään. Astetta pidemmälle mentiin 1990-luvulla, kun Kalervo Syväntö alkoi väittää, että Suomi eli Finland tarkoittaa luodun mantereen ja ajan lopun maata niinkuin nimikin kertoo Fin, loppu, land, maa. Evankeliumi oli vietävä maan ääriin, Finlandiin saakka. Kalervo Syväntö asuu Israelissa ja häneltä löytyy painettuna vihkonen "Israel ja iankaikkinen rakkaus". Kalervon isä oli Israel lähetystyön tienraivaaja, Kaarlo O. Syväntö, joka kirjassaan "Vanhan testamentin käännösvirheistä" ihmettelee, onkohan Hesekielin kirjassa mainittu "Toogarman heimo Pohjan periltä" suomalaisia tarkoittava.

Tarinoita yliluonnollisesta Suomesta ja suomalaisista tuskin koskaan laajasti pidettiin vakavasti otettavina kun sellaisesta ei ollut suuremmalti näyttöäkään. Tilanne voi olla toinen siitä lähtien, kun lappeenrantalainen Harri Veijonen alkoi paneutua Kalervo Syvännön heittämään ajatukseen ja koko laajaan aiheeseen perusteellisesti. Hän on otsikoinut tutkimustaan tyyliin "Suomi Luojan vaimona".

mitäs noi sinetit tarkoittaa johanneksen ilmestyksessä?