onko täällä muita jotka on koko pienen ikänsä koodailleet muttei ole saaneet aikaan yhtään mitään? itse olen väsännyt varmaan kymmentä "projektia" joista yksikään ei ole ikinä valmistunut, enkä myöskään töitä ole koskaan saanut ohjelmointialalla. tuntuu että on yhtä huono ohjelmoija kuin noin 20 vuotta sitten aloittaessa. muilla samanlaisia kokemuksia?
saamattomuudesta
saamaton nahjus
2325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulla oli lapsena koodaillessa projektien ongelmana se, että ne paisuivat nopeasti ylläpitokelvottomiksi. Kun koodia oli projektissa 1000-1500 riviä (Pascalia), se kuoli oman painonsa alle. Noihin lukemiin jäi "varmaan kymmenen projektia" minullakin.
Myöhemmällä iällä koulutus ja kokemus ovat auttaneet yli noista ongelmista. Ne ovat vaikuttaneet kahdella tavalla: toisaalta olen oppinut suunnittelemaan paremmin ohjelmien rakenteen, jolloin suuretkin kokonaisuudet pysyvät hallussa. Toisaalta osaan arvioida projektien työmääriä, joten osaan luopua ennen aikojaan kuolemaan tuomituista projekteista jo ennen kuin ne alkavat. :)
Ihan uteliaisuudesta: mihin väsäämäsi projektit kaatuvat? Ylläpito-ongelmat? Innostuksen lopahtaminen? Pidempi tauko (asia unohtuu)? Vai tuleeko vastaan jokin tekninen tai algoritminen ongelma, jota ei vain saa ratkaistua?
Periaatteessa Pascalissa ylläpito on ehkäpä ohjelmoitikielistä helpoimpia.
On erilliset käännösyksiköt(unitit), on olio-ohjelmointimahdollisuus, on pakkaukset.
Esim Delphi (ja saman tapaiset ohjelmankehitysvälineet kuten Lazarus) tekevät jokaisesta ikkunasta jo automaattisesti oman käännösyksikön.