Mtv3:n tekstikanavalla mainintaa siitä, miten opetusministeri Kalliomäki tahtoisi kehittää Suomen ja Venäjän kouluyhteistyötä, tämä tarkkoittaa tietenkin, että myös kieltä osaavien määrää tahtoisi ministerimme kasvattaa.
Samalta tekstikanavalta löytyy tietenkin mainintaa siitä, miten venäjän kieltä tarvitsee talouden alalla entistä enemmän ja kuten se myös muualla Euroopassa alkaa olemaan hyödyllinen kieli. Uskon vakaasti, että palveluala kaipaa varmasti venäjän kielen taitoisi esimerkiksi Itä-Suomessa, samoin kasvavissa määrin matkailukohteilla, kuten etelässä Himos ja pohjoisessa Ruka, Levi... monet muut.
Mutta, mutta, mutta!! Olen itse kokenut sen miten raastavaa on opiskella 3 ulkolaista kieltä suomea kielioppeineen. Ei liene ollenkaan epäselvää, ettemme me suomalaisnuoret ole koneita, resurssimme opiskelunkin suhteen ovat rajalliset! Joten jos opetusministeri tahtoo venäjän osaajiaan, lienee selvää, että jostain täytyy leikata, ja se jokin on toinen kotimainen kielemme. Englannin kielen aseman tahdon turvata siksi, koska se on kansainvälinen kauppakieli, ruotsi sen sijaan toimii pohjoismaiden alueella.
Sen vuoksi olisi parasta, jos opetusministeri laittaisi aloitteen kiertämään, jossa ruotsin kieli muutettaisiin vapaaehtoiseksi, sillä se laskisi kynnystä opiskella puhutumpia ja eritoten hyödyllisempiä kieliä, kuten vaikkapa ranska, saksa ja tämä venäjä. Itse luin ranskaa ala-asteen viidenneltä yhdeksännen loppuun ja sain kokea 3 niin samankaltaisen mutta niin erilaisen kielen oppikoukerot, tuloksena oli, että pakkoruotsi on ainoa, jota en hallitse siinä määrin hyvin, että kehtaisin puhua sitä ääneen!
Joku arvatenkin tulee nostamaan esille kulttuuri-identiteemminne ja pitkän perinteen ruotsin kielen kanssa. Sen sijaan kukaan ei mainitse sitä, että tämä oma suomenruotsimme poikkeaa kaikelta osin riikinruotsista ja sen vuoksi on suoranainen häpeä saada Stockholmin gataneilla nenää viiltäviä katseita vastaan, ennen kuin älyän vaihtaa kieleni englantiin.
Sen sijaan kukaan ei ole tähän astisissa keskusteluissa nostanut esille toista alistajaamme, joka meitä on viimeksi hallinnut nimittäin venäjää! 100 on valtion iässä mitattuna pitkä aika, joka puolestaan lyö omat leimansa myös meidän identiteetiimme ja kulttuurimme.
Toisaalta, politiikka on joukkuelaji, ja meillähän on oma tiimi puolustamaan tätä svenskatalandebättrefolk-kansaamme, toisin on venäjän kielen kanssa.
Samalta tekstikanavalta löytyy tietenkin mainintaa siitä, miten venäjän kieltä tarvitsee talouden alalla entistä enemmän ja kuten se myös muualla Euroopassa alkaa olemaan hyödyllinen kieli. Uskon vakaasti, että palveluala kaipaa varmasti venäjän kielen taitoisi esimerkiksi Itä-Suomessa, samoin kasvavissa määrin matkailukohteilla, kuten etelässä Himos ja pohjoisessa Ruka, Levi... monet muut.
Mutta, mutta, mutta!! Olen itse kokenut sen miten raastavaa on opiskella 3 ulkolaista kieltä suomea kielioppeineen. Ei liene ollenkaan epäselvää, ettemme me suomalaisnuoret ole koneita, resurssimme opiskelunkin suhteen ovat rajalliset! Joten jos opetusministeri tahtoo venäjän osaajiaan, lienee selvää, että jostain täytyy leikata, ja se jokin on toinen kotimainen kielemme. Englannin kielen aseman tahdon turvata siksi, koska se on kansainvälinen kauppakieli, ruotsi sen sijaan toimii pohjoismaiden alueella.
Sen vuoksi olisi parasta, jos opetusministeri laittaisi aloitteen kiertämään, jossa ruotsin kieli muutettaisiin vapaaehtoiseksi, sillä se laskisi kynnystä opiskella puhutumpia ja eritoten hyödyllisempiä kieliä, kuten vaikkapa ranska, saksa ja tämä venäjä. Itse luin ranskaa ala-asteen viidenneltä yhdeksännen loppuun ja sain kokea 3 niin samankaltaisen mutta niin erilaisen kielen oppikoukerot, tuloksena oli, että pakkoruotsi on ainoa, jota en hallitse siinä määrin hyvin, että kehtaisin puhua sitä ääneen!
Joku arvatenkin tulee nostamaan esille kulttuuri-identiteemminne ja pitkän perinteen ruotsin kielen kanssa. Sen sijaan kukaan ei mainitse sitä, että tämä oma suomenruotsimme poikkeaa kaikelta osin riikinruotsista ja sen vuoksi on suoranainen häpeä saada Stockholmin gataneilla nenää viiltäviä katseita vastaan, ennen kuin älyän vaihtaa kieleni englantiin.
Sen sijaan kukaan ei ole tähän astisissa keskusteluissa nostanut esille toista alistajaamme, joka meitä on viimeksi hallinnut nimittäin venäjää! 100 on valtion iässä mitattuna pitkä aika, joka puolestaan lyö omat leimansa myös meidän identiteetiimme ja kulttuurimme.
Toisaalta, politiikka on joukkuelaji, ja meillähän on oma tiimi puolustamaan tätä svenskatalandebättrefolk-kansaamme, toisin on venäjän kielen kanssa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomen Itärajan nuoret olisivat työllistyneet jo aikoja sitten, mutta Venäjän kielen taitoa ei ole, niin työpaikat ovat menneet Venäläisille. Venäjän puolella on Suomen kielen osaajia paljon. Nämä Itärajalla asuvat eivät varmaan Venäjän kieltä lue muutoin, kuin pakkovenäjänä. Onhan meillä pakkoruotsikin. Länsirajalla pakkoruotsi ja Itärajalla pakkovenäjä.
Jos kaikki nämä neuvot työllistymisestä olisivat vuosien varrella toimineet niin
Suomessa olisi vähintään 15 miljoonaa työllistä nykyisten ylityöllistettyjen reilun 2 miljoonan tilalla.
Kannattaisiko hyödyntää inkeriläiset ensiksi?
Ketkä inkeriläisistä työikäisistä ovat kaksikielisiä, suomi ja venäjä. Kenellä on tarvittava ammattitaito ja sopeutumishalu.
Pelkkä lukumäärä ei kerro kaikkea, on oltava myös
sopiva ja pätevä, se edellyttää molemmilta osapuolilta, kantaväestöltä ja tulokkailta aktiivista otetta.