näin sitä pitää, kaikki kunnia kyseselle kuljettajalle...!
ja vastaavaa tapahtuu taksin työssä aina silloin tällöin...
seuraava lainattu eräästä blogista..
Sain tilauksen pikkutunneilla Munkkiniemeläisestä ravintolasta . Kyytiini astuu asiallisen tuntuinen keski-ikäinen nainen , ja pyytää minua ajamaan keskustaan . Tottahan toki lähden ajelemaan sinnepäin . Ytimen lähestyessä rupean utelemaan tarkempaa määränpäätä hiljaiselta kyydittävältäni , jolloin hänen antamistaan kummallisista ja epämääräisistä vastauksista pystyn päättelemään, ettei hän ole kovinkaan tiedostavassa mielentilassa, vaikkei aluksi mitenkään humalaiselta vaikuttanutkaan . Pysähdyn sitten rautatieaseman viereen , ja koetan kysyä kelpaisiko tämä kohta , kun ei selkeämpääkään osoitetta löydy .
Nainen yrittää sitten kehoituksestani maksaa , mutta taskuista löytyy pelkkä tyhjä kukkaro ja avainnippu . Ei tiedä minne oikein on menossa , ei ole rahaa ei muutenkaan tolkkua touhussa . Välillä nauraa ja välillä itkeskelee elämänsä vaikeuksia . Tulen siihen tulokseen, että hänet on saatava kotiinsa nukkumaan . Maksu sitten vaikka myöhemmin , jos ei kotoakaan löydy mania . Kärsivällisen urkkimistyöni tuloksena saan selville kotikadun, ja lopulta myös numeron ( lähes oikean ) . Ja niin suuntaamme lähelle harhailumme alkupistettä .
Pysäköin taksin annettuun osoitteeseen , otan ladyn käsikynkkääni ja pyrimme taloon sisälle . Avain ei kuitenkaan sovi lukkoon , mutta lopulta naisella välähtää, että olemmekin naapuritalossa . Siirrymme hitaasti ja huterasti kohti oikeata taloa ja ovea , joka onneksi sitten aukenee meille ! Menemme vanhanaikaiseen hissiin , ja lopulta oikeaan kerrokseen sitä sisälle kotiin . Yksiö on pieni ja täyteen ahdettu, sänkynä on patja lattialla . Ilokseni huomaan sitten pöydällä pankkikortin , jolla sitten voin käydä maksamassa matkan . Otan avaimet , käyn auton luona vinguttamassa korttia , ja tulen sitten takaisin kämpille . Asiakkaani on jo höyhensaarilla , mutta koputtelen hänet hereille saadakseni kuittauksen . Sen hän sutaisee vuoteestaan , ja nukahtaa samantien uudestaan . Laitan pöydälle kortin, avaimet ja kuitin , ja lähden jatkamaan hommiani . Veikkaanpa ettei hän muista aamulla yöllisistä hortoiluistaan juuri mitään .
ja vastaavaa tapahtuu taksin työssä aina silloin tällöin...
seuraava lainattu eräästä blogista..
Sain tilauksen pikkutunneilla Munkkiniemeläisestä ravintolasta . Kyytiini astuu asiallisen tuntuinen keski-ikäinen nainen , ja pyytää minua ajamaan keskustaan . Tottahan toki lähden ajelemaan sinnepäin . Ytimen lähestyessä rupean utelemaan tarkempaa määränpäätä hiljaiselta kyydittävältäni , jolloin hänen antamistaan kummallisista ja epämääräisistä vastauksista pystyn päättelemään, ettei hän ole kovinkaan tiedostavassa mielentilassa, vaikkei aluksi mitenkään humalaiselta vaikuttanutkaan . Pysähdyn sitten rautatieaseman viereen , ja koetan kysyä kelpaisiko tämä kohta , kun ei selkeämpääkään osoitetta löydy .
Nainen yrittää sitten kehoituksestani maksaa , mutta taskuista löytyy pelkkä tyhjä kukkaro ja avainnippu . Ei tiedä minne oikein on menossa , ei ole rahaa ei muutenkaan tolkkua touhussa . Välillä nauraa ja välillä itkeskelee elämänsä vaikeuksia . Tulen siihen tulokseen, että hänet on saatava kotiinsa nukkumaan . Maksu sitten vaikka myöhemmin , jos ei kotoakaan löydy mania . Kärsivällisen urkkimistyöni tuloksena saan selville kotikadun, ja lopulta myös numeron ( lähes oikean ) . Ja niin suuntaamme lähelle harhailumme alkupistettä .
Pysäköin taksin annettuun osoitteeseen , otan ladyn käsikynkkääni ja pyrimme taloon sisälle . Avain ei kuitenkaan sovi lukkoon , mutta lopulta naisella välähtää, että olemmekin naapuritalossa . Siirrymme hitaasti ja huterasti kohti oikeata taloa ja ovea , joka onneksi sitten aukenee meille ! Menemme vanhanaikaiseen hissiin , ja lopulta oikeaan kerrokseen sitä sisälle kotiin . Yksiö on pieni ja täyteen ahdettu, sänkynä on patja lattialla . Ilokseni huomaan sitten pöydällä pankkikortin , jolla sitten voin käydä maksamassa matkan . Otan avaimet , käyn auton luona vinguttamassa korttia , ja tulen sitten takaisin kämpille . Asiakkaani on jo höyhensaarilla , mutta koputtelen hänet hereille saadakseni kuittauksen . Sen hän sutaisee vuoteestaan , ja nukahtaa samantien uudestaan . Laitan pöydälle kortin, avaimet ja kuitin , ja lähden jatkamaan hommiani . Veikkaanpa ettei hän muista aamulla yöllisistä hortoiluistaan juuri mitään .
Vastaukset 8
Vanhimmat
usein kuskia alkaa pirettämmää....eikä sille voi mitää........
ahhahaahahahahahahaah
Pirettääkö sinua useinkin?
http://www.evo.hr/cat/
http://de.fishki.net/pics9/hentaitsop.swf
Minä en hae enkä tuo asiakasta sisälle ellei hän ole vammainen, tai muuten apua tarvitseva tuttu tai tietty asiakas. Ajattele jos tämä "asiakas" olisi keksinyt syyttää sinua jälkeenpäin esim anastuksesta tai jostain muusta, jonka hän myöhemminkin selvittyään voi tehdä, olisit ehkä pahassakin pulassa, tällaista on tapahtunut. Jostain syystä, ehkä aiheestakin poliisi uskoo usein ainakin aluksi asiakkaan kertomukseen. Täällä sattui, että naisasiakas syytti kuljettajaa raiskauksessta, kun tämä ei tingannut mittarin näyttämästä maksusta. Poliisien käytös oli niin ylimielinen ja määrätietoinen, että nyt saatiin varma nakki. Naamat menivät totiseksi ajoerittelyraporttia tutkiessa, aikaa ei moiseen ollut, kuljettaja oli ottanut välittömästi uuden tilauksen, kun "raiskattu" oli maksanut kyydin. Jos kuski on rehellinen, ei sitä asiakkaan aina tarvitse olla. Tämä ei sattunut pääkaupunkiseudulla.
on sikoja.
oltiin muutama vuosi takaperin tikkurilan aseman lähellä juomassa firman jouluja, tässä päihdyin, lähdin ja menin aseman taksikopille. Muisti pelasi vielä jotenkuten. Otin auton ja lähdettiin pohjoistuusulaan, päästiin perille kotiovelleni, kunnes päässäni välähti jatkaa matkaa lopelle n,60 km eteenpäin . Ei muuta kun pankkiautomaatille lisää rahaa noutamaan vaikka kuski oli sitä mieltä että olis paras mennä jo koisiin. No lähettiin ja matkalla sammuin mutta kuskin aikansa heräteltyä minua, tulin taas ajan hermolle, ja pystyin opastamaan perille. KIITOS VIELÄ KERRAN KUSKILLE ETTÄ HERMOSI KESTI MOISTA ÖRMYÄ!! OPIKSI MUILLE, PIMEILLÄ TAKSEILLA OIS KÄÄNNETTY VARMASTI!!! KIITOS.