Kuntien työllistämisvastuu?

Enpä olisi uskonut, että joku olisi edellisen tosissaan ottanut. Ja sitten analyysi:

1) Kunnat huolehtivat lakisääteisistä velvotteista kuten terveydenhuolto ja koulutus. Näitä lakisääteisiä velvoitteita ja kuntalaisten subjektiivisia oikeuksia on vain lisätty, samalla kun valtion osuutta kuntien rahoituksesta on pienennetty.

OIKEIN. Keskusta jaksoi jankuttaa 6 vuotta siitä, kuinka muu maa kärsii Helsingin saamasta ylisuuresta osuudesta. Nyt itketään Helsingin talouden perään. POIKKEUS: Opetukseen suunnatun valtionosuus on 45% lakisääteisen 57%:n sijaan - siitä vaan ei kukaan ole huudellut.

http://www.kuntaliitto.fi/skriptit/tietopankki/katsoUutinen.asp?art_id=894

2) Kunta huolehtii myös infrastruktuurista alueellaan, eikä siinä ole kyse "kehittämiskelpoisista hankkeista kuten siltarummuista" jne.

OIKEIN: älkäämme tehkö, kuin itärajan takana. Infra on pidettävä kunnossa - uuden rakentaminen on huomattavan paljon kalliimpaa, kuin ylläpito.


3) Tämä infrastruktuuri ja siitä huolehtiminen käsittää mm. ns. tienpitäjän vastuun. Eli, jos kunnan ylläpitämällä tiestöllä aiheutuu autolle vaurioita tien kunnosta johtuen on kunta vahingonkorvausvelvollinen. Näinhän kävi taannoin Hgin kaupungille, kun kokeilukäytössä olleen hidasteen vuoksi rikkoutui siihen törmänneestä autosta osia ja koko auto jäi esteeseen kiinni.

VÄÄRIN: Ei kai nyt valtiota voida syyttää siitä, että kunta tekee sekundaa ja joutuu siitä tilille, vai kuinka? Vahingon aiheuttaja on luonnollisesti korvausvelvollinen, oli sitten luonnollinen henkilö tai yhteisö.

4) Siltarummuista ja Pekkaroinnista puhuminen, olipa kyse kunnan tai tiehallinnon tiestöstä,on samaa perusteetonta ja järjetöntä länkytystä mitä on helppo Juttutuvassa harrastaa. Tai lehtien palstoilla.

KYSYMYS: Mistäs Pekkarisen keksit? Onko hän erittäin ansioitunut siltarumpupoliitikko, vai pahat kieletkö näin sanovat?

5) Tässä maassa on tahoja kuten Keskusta, jotka tekevät oikeasti töitä yhteisten asioiden hoitamiseksi. Jos sos.dem. esimerkiksi kohdentaisi puoletkaan siitä energiasta minkä käyttävät muiden mustamaalamiseen henkilökohtaisuuksilla, tunnepohjaisilla tai tunteisiin vetoaviksi suunnatuilla järjettömillä ja epäloogisilla purkauksilla niin hekin voisivat saada jotain aikaiseksi -lupauksien, omien virkamiesten, suurteollisuuden ja ay-liikkeen hyväpalkkaisten miesten aseman turvaamisen sijasta.

VASTAUS: Mitähän se Keskusta on sitten tehnyt viimeiset 8 vuotta? "tunnepohjaisilla tai tunteisiin vetoaviksi suunnatuilla järjettömillä ja epäloogisilla purkauksilla" kuulostaa hyvinkin siltä:

*27.3.-98 Paavo Väyrynen (Suomenmaa): "Siitä huolimatta en asettaisi sitä(työreformia) keskustan tärkeimmäksi vaalitavoitteeksi. Sille
paikalle sopii vain yksi asia: Suomen maaseudun ja maakuntien pelastaminen."

*Pohjalaisen päätoimittaja Kari Mänty: "Keskustapuolueen puoluekoneisto
tuntuu jo vääntävän turboahdinta tulevia parlamentti- ja eurovaaleja ajatellen Samalla kun valitellaan, että maan asioiden hoito kärsii liian
aikaisesta vaalitaistelusta, itse korskutaan lähtökuopissa kuin vantterat Suomen hevoset Seinäjoen raviradalla. Keskustan puolue- ja propagandakoneisto paahtaa päivittäin rumputulta, jonka pääkohde on Kokoomus. Demareita ammutaan vain räkäpäillä, sillä kepun tarkoitus on liehitellä punamulta henkiin. Opposition johtavan voiman kyyninen viesti kuuluu, mikä sopii keskustalle, ei sovi muille, ei ainakaan Kokoomukselle. Esko Aho voi kyllä vaihtaa vaalipiiriä ja asettua ehdolle Helsinkiin, mutta kun Sauli Niinistö tekee niin, se on peesaamista."

*29.4.-98 (HS): "Keskusta jätti välikysymyksen opettajien lomautuksista"-toinen otsikko vieressä: "Keskustan hallitsemat kunnat innokkaimpia lomauttamaan opettajia"

24.10.-98 (IL) Toimi Kankaanniemi: "..kritisoi kepun vaalilupauksia MISTÄ RAHAT, KESKUSTA?"
"Sosiaaliturvaa paremmaksi. Samalla palkkaveroa kevennettävä ja kokonaisveroastetta laskettava vuosittain. Näin ihania asioita lupaa
oppositiopuolue keskusta vaalijulistuksessaan."
"-Hämmästyttävää, mistä keskusta ottaa tarvittavat miljardit lupaustensa
katteeksi," kysyy Kankaanniemi, jonka veret kepun vaaliohjelma on
kiehauttanut. Jos keskustan 'verot alas-sosiaaliturva ylös' -ohjelma
toimisi, olisi se Kankaanniemen mielestä poliittinen ikiliikkuja. "-Se ei
ole yksinkertaisesti mahdollinen muualla kuin vaalikentillä."

*5.12.-98 (IS) Uskottu mies Pekka Ervasti:
"Pekkarinen pamputtaa Entinen poliisiministeri Mauri Pekkarinen (kesk) on
koko viikon pamputtanut hallitusta poliisien määrärahoista. Pekkarinen käy päälle kuin yleinen syyttäjä ja väittää, että hallitus on
alimitoittanut poliisin toimintamäärärahat koko vaalikauden ajan.
Todisteiden tarkempi tarkastelu osoittaa, että syyttäjä taitaakin olla asianosainen. Tämän hallituksen ensimmäisessä budjetissa poliisin määrärahat olivat 2,7
mrd markkaa. Ensi vuonna ne ovat nousseet 3,1 mrdiin markkaan. Esko Ahon hallituksen ensimmäisessä budjetissa 1992 poliisin
rahat olivat 2 miljardia 80 miljoonaa markkaa ja 1995 viimeisessä talousarviossa 60 milj.
vähemmän.
On se hyvä, ettei eduskunta ole raastuvanoikeus. Äksy ukkotuomari heittäisi Pekkarisen ulos käräjäsalista."

12.3.-99 (IL):" Kepulaiset kunnat lomauttavat urakalla hoitohenkilöstöään Yhdeksän kuntaa ja kuntayhtymää on Tehyn mukaan antanut
ennakkoilmoituksen terveydenhuollon henkilöstön lomauttamisesta. Peräti kahdeksan niistä on
kepulaisvetoisia.
Listalla ovat sekä keskustan puheenjohtajan Esko Ahon kuuluisa ex-kotikunta Kannus että varapuheenjohtaja Seppo Kääriäisen kotipaikka Iisalmi. Muut lomautuksia aikovat keskustalaiset kunnat ja kuntayhtymät ovat
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Sisä-Savon ktt:n kuntayhtymä, Kajaani, Piippola, Kolari ja Simo. Myös rkp:läinen Tammisaari on antanut ennakkoilmoituksen hoitoalan väen lomautuksista.
Tehyn neuvottelupäällikön Marjut Sassin mukaan "kysymys ei ole enää
säästöistä, vaan rankaisemisesta ja kostosta".
- Emme ole auliisti ojentaneet jäsentemme lomarahoja kuntien budjettien täytteeksi.
Tehy vetoaa kyselytutkimuksiin, jotka sen mukaan osoittavat, että kuntalaiset tuomitsevat hoitohenkilöstön pakkolomautukset
jyrkästi ja pitävät tätä työntekijäryhmää viimeisenä, joka tulisi lomauttaa.
Tehy on perustanut kriisityöryhmän, joka suunnittelee vastatoimia. Järjestö
on myös keskustellut yhteistyöstä opettajien ammattijärjestö OAJ:n kanssa.
Tehyn mukaan Jurva suunnittelee jopa irtisanomisia hoitoalalla. Palkanalennuskeinona terveydenhuoltohenkilöstön lomautukset
ovat esillä Kiteellä, Tervossa, Vesannolla, Teuvassa, Pudasjärvellä sekä Siikalatvan
ktt:n kuntayhtymässä."

*21.7.-00 HSn pääkirjoitus "Kepu ajoi omaan miinaansa Kepun eduskuntaryhmä ajaa rysäytti omaan miinaansa, jonka se oli tarkoittanut Paavo Lipposen hallituksen päänmenoksi. Kepun ryhmä vaati viime viikolla puheenjohtajansa Mauri Pekkarisen johdolla hallitukselta pontevasti
ensi vuodelle neljän miljardin markan verokevennyksiä, veroasteen "maltillista laskua" ja ainakin määräaikaista kevennystä polttoaineveroon.
Ryhmä oletti ministerien lausunnon perusteella, että se vetää hallitusta aavistuksen verran rohkeammaksi olettamallaan verolinjauksella
pisteet kotiin.
Toisin kävi. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö pani keskiviikkona johtavalle oppositiopuolueelle jauhot suuhun omalla esityksellään valtion ensi vuoden talousarvioksi. Niinistö alitti kuudella
miljardillaan kirkkaasti kepun veronkevennysvaatimuksen ja taipui puolittain
jopa polttoaineveron alennukseen. Niinistöhän ilmaisi olevansa valmis harkitsemaan asiaa budjettiriihessä. Kepu ei voinut kuin kiitellä
väliaikaisen puheenjohtajansa Anneli Jäätteenmäen suulla Niinistön rohkeutta samalla, kun Jäätteenmäki esitti omat happamat reunahuomautuksensa Niinistön esityksen eräisiin painotuksiin ja yksityiskohtiin.
Opposition kunniakas perustehtävä on esittää äänestäjille poliittisia vaihtoehtoja. Kepun vaihtoehto on Niinistön avauksen jälkeen
verojen kiristys eduskuntaryhmänsä linjauksen perusteella. Vai mikä puolueen kanta
oikein on? Jäätteenmäen kiitokset Niinistölle viittaavat siihen, että puolueella on eri kanta kuin sen eduskuntaryhmällä. Työreformistakin sai käsityksen, että kepu oli pyristelemässä irti veronkorottajaimagostaan.
Tuore veroepisodi pakottaakin kysymään, johtaako puoluetta Esko Ahon poissa ollessa Pekkarisen, Maria Kaisa Aulan ja Olavi Ala-Nissilän
muodostama trimviraatti vai Jäätteenmäki?"

3.11.-00 HS:
"Oppositiossa kepu vastustaa voimakkaasti kauppojen aukioloaikojen vapauttamista, vaikka kepun voimakkailla kannatusalueilla kaupat ovat usein sunnuntaisin auki. Miksi kepu vastustaa sitä, että kaupunkilähiön pikkukauppa saisi pitää ovensa auki sunnuntaina? Ihan kiusallako?
"Kyllä meillä on ihan samoja syitä kuin muillakin
vastustajilla. Varmasti on uskonnollistakin näkökulmaa, mutta ennen kaikkea tämä on meille
sunnuntaipäivän rauhoittamiseen liittyvä asia. Myös kaupan henkilöstön asema on tärkeä", muotoilee kepun eduskuntaryhmän pj Mauri Pekkarinen. Haja-asutusalueiden kauppojen aukiolo on Pekkarisen mukaan "hivenen eri asia" kuin kaupunkikauppojen aukiolot, sillä syrjäseutujen
kaupat ovat hänen mukaansa omistajayrittäjäpohjaisia eikä henkilöstöongelmaa ole."

5.3.2001 HS:
"Anttila esittää lisäyksiä hallituksen ns. köyhyyspakettiin.
- - -
Eduskunnan varapuhemiehenä toimiva Anttila valitteli sunnuntaina Forssassa
myös sitä, että perusoikeudet eivät enää toteudu Suomessa sen jälkeen, kun valtiopäiväjärjestyksestä poistettiin ns. vähemmistösuoja eli oppositio ei voi enää äänestää lakeja yli vaalien. Muutos tehtiin Esko Ahon (kesk) hallituksen aikana."

14.4.2001 HS: Sauli Niinistön vastaus: - - "Oppositio on pyrkinyt tyypilliseen oppositiopolitiikkaan. Rahaa sinne tänne enemmän.
Annetaanpa muiden vähän puhua. OECD ja IMF, siis tällaiset kansainväliset demokraattiset laitokset, joissa Suomi on ollut pitkään mukana,
ovat kyllä arvioineet Suomen talouspolitiikkaa erinomaisen onnistuneeksi."
Näiden instituutioiden arviot osoittavat Niinistön mukaan, että velkojen maksu on ollut oikea linjavalinta.

Kuuden vuoden aikana pääministeri Paavo Lipposen (sd) ja Niinistön johtamat hallitukset ovat lyhentäneet alkujaan runsaan 400 miljardin
velkaa 50 miljardilla. Niinistön mielestä lähtötilanteeseen nähden 50 miljardia ei ole
suuri summa.
Maria Kaisa Aula, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan pj. oli sitä mieltä,
että velanmaksu on ollut hallituksen veruke välttää poliittinen keskustelu muista vaihtoehdoista.
Niinistö vastaa epäsuorasti, että vaihtoehtoja ei ole ollut. "Jos kepun muutosehdotukset vuodesta 1995 asti olisi hyväksytty, elettäisiin syvässä velkaantumisvaiheessa, lisättäisiin velkaa.
Ne muutamat miljardit, joita he joka vuosi ovat ehdottaneet, ovat kertautuvia menoja." -
-
Niinistö ei myöskään niele kepun kritiikkiä alueiden unohtamisesta. "Osaamisen kautta on suunnattu ja suunnataan jatkuvasti tuntuvaa
aluepoliittista panostusta, EU-kokonaisuus on tuottanut viimeksi Ylä-Savolle
miljarditolkulla rahaa. Ne ovat suuria potteja rakennerahaston kautta. EU näyttää olevan maksaja, mutta Suomihan maksaa tietysti
jäsenmaksujensa kautta ne."
Niinistö ei yhdy kepulaisten näkemykseen kahden miehen hallituksesta.
- - EU-politiikassa Niinistö pitää kepun toimintaa hampaattomana.
"Se on ollut puhtaasti jälkireagoivaa. Heiltä ei ole tullut esiin mitään omaa, vaihtoehtoista näkemystä." - -

9.6.2001 HS: "Kepua ryöpytettiin Kokoomuksen kokouksessa
Zyskowicz: Veroja voisi alentaa tähän asti sovittua enemmän Kepu ja sen sijaispuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki saivat niskaansa
isoimman ryöpytyksen Kokoomuksen puoluekokouksen avauspäivän puheenvuoroissa Lahdessa perjantaina. Jäätteenmäkeä lähestyivät kitkerään sävyyn sekä
eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz että nuorten liiton varapuheenjohtajaehdokas, kansanedustaja Jyrki Katainen.
Zyskowicz syytti Jäätteenmäkeä Kokoomuksen harjoittaman politiikan vääristelystä. Jäätteenmäki on julkisuudessa väittänyt,
että "hallituksen´talouspolitiikan ainoa tavoite on valtion velan lyhentäminen", Zyskowicz
sanoi.
"Väite hallituksen yksiniittisyydestä ja kaiken muun edelle menevästä valtiovelan maksusta on kuitenkin tosiasioiden valossa yksiselitteisesti
väärä", Zyskowicz kertoi. Hän todisteli, että valtio käyttää erilaisiinhyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin ensi vuonna melkein kymmenen
miljardia enemmän kuin vuonna 1999.
Puhujan teesi oli, että opposition vaatimus liikkumavaran käyttämisestä muuhunkin kuin velanmaksuun ei ole vaihtoehto Kokoomuksen tai
hallituksen politiikalle, vaan hallituksen politiikka on jo sellaista - pehmeämpää -
jollaiseksi sen odotetaan puheenjohtajavaihdoksen myötä muuttuvan.
Katainen oli polttanut päreensä kepun äänenkannattajan Suomenmaan pääkirjoituksesta, jossa Sauli Niinistön johtamaa Kokoomusta
Kataisen mukaan pidettiin aatteettomana, arvottomana ja aloitekyvyttömänä konkurssipesänä.
"Mielenkiintoinen näkemys ns. porvaripuolueelta", Katainen huomautti.
Zyskowiczin tavoin Katainen luetteli hallituksen sosiaali- ja koulutuspoliittisia hankkeita ja kummasteli, etteivät ne ole kepun mielestä
mitään. Hän neuvoi Jäätteenmäkeä, että on syytä välttää henkilöön käyviä hyökkäyksiä jos mielii porvariyhteistyötä."

18.4.2002 HS: - - - "Vanhanen puuttuu kirjassaan "Vaikea valinta" myös
hallitusvaihtoehtoihin ja pitää niitä kirjansa nimen mukaan vaikeina. Hän pitää mahdollisena, että keskusta osallistuisi Paavo
Lipposen (sd) vetämään hallitukseen, vaikka keskusta voittaisi vaalit niukasti. "Ehkä",
kuuluu arvio Lipposen jatkon todennäköisyydestä.
Tärkeintä hänelle on kuitenkin keskustan nouseminen hallitukseen. Sen voi Vanhasen mielestä vaarantaa "oman tehtävän epäselvyys. - - - "Työsopimuslakiin ei kannata palata pariinkymmeneen vuoteen", Vanhanen sanoi
- - - Kirjassaan hän kertoo, että "tämä ei tarkoita sitä, että työreformin asettama kysymyksenasettelu ja tarve olisivat menettäneet
merkityksensä".
Puheenjohtajavaalin ensimmäistä kierrosta hän pitää osaltaan "arvoituksellisena ja vaikeana". Ihannevastus viimeiselle kierrokselle olisi
Paavo Väyrynen."- - -

10.8.2002 Turun Sanomat: "Kepu ampuu Kokoomusta
TSn mukaan kepu tavoittelee paalupaikkaa ensi kevään hallitusneuvotteluihin.
Lehden mukaan kepun kesäkokous Kouvolassa kertoi puolueen taktiikasta. Kakkospaikalta aiotaan nousta ykköseksi, kun vaalitulos on
laskettu. "Kepulle Sonera-soppa tuli kuin tilauksesta. Siitä otetaan mausta
välittämättä kaikki irti. Puolueen propagandatykki, ek-ryhmän pj. Mauri
Pekkarinen on ampunut täyslaidallisia erityisesti Kokoomukseen, eikä aivan syyttä.
Nyt kepussa on vallalla vahva usko vaalivoittoon ja sen myötä hallitukseen. Porvarihallitusta ei pidetä reaalisena vaihtoehtona. Ne ovat
mahdollisia vain poikkeuksellisissa oloissa. sellaista ei ole näköpiirissä. Siksi puolue
voi rökittää Kokoomusta mielin määrin.
Puolueen uho on kova ottaen huomioon, että vaaleihin on aikaa vielä runsaat puoli vuotta. Puolueen mahdollisuudet ovat sidoksissa pitkälti
samoihin asioihin kuin kilpailijoiden. Budjetin ek-käsittely ja tuloneuvottelut heijastuvat kevään vaaleihin."

14.8.2002 "Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) mukaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen kuntataloutta koskevista asioista on keskusteltu julkisuudessa harhaanjohtavasti.
- Keskusteluissa ei ole tullut esille, että "leikkaukset" eivät muuta valtion ja kuntien välistä rahanjakoa, Niinistö kirjoittaa
keskiviikon Turun Sanomien kolumnissa. Niinistön mukaan kyseessä on kuntasektorin sisäinen rahojen uudelleen jako.
Hän kirjoittaa, että arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmästä luovutaan kunnallistalouden vakauden ja ennustettavuuden lisäämiseksi ja samalla vähennetään kuntien riippuvuutta yhteisöverosta. Niinistö
huomauttaa, että kunnallistalous saavutti hyvän tuloksen viime vuonna; yhtäältä verotulojen
ja toisaalta valtionosuuksien reippaan kasvun ansiosta.
Erityisesti kunnallisvero on kasvanut ministerin mukaan poikkeuksellisen nopeasti. Niinistön mukaan kuntien rahankäyttö on viime vuosina karannut käsistä.
Kuntien toimintamenot kasvoivat viime vuonna voimakkaasti, ja kuntien investointihalut ovat myös olleet korkeat viime vuosina, Niinistö sanoo.
- Vuosikate ei riittänyt läheskään nettoinvestointien rahoittamiseen viime
vuonna, vaikka verotulojen kasvu oli ennätyksellisen suuri ja valtionosuuksien kasvu oli laman jälkeisten vuosien nopeinta, Niinistö
huomauttaa. Hänen mielestään kunnissa olisi nyt menomaltti valttia."

25.2.2003 kepun saitti: ”Niinistön viimeinen viesti
Päivänpolitiikan jättävän Sauli Niinistön kertomat tiedot Suomen talouden näkymistä vaikuttavat samanlaisilta kuin Lipposen toisen hallituksen politiikkakin on ollut: hitaasti
hiipuvaa ja epävarmaa.
Valtiovarainministeriö arvioi talouden lähivuosien kasvunäkymien heikentyneen. Ministeriö ennakoi bruttokansantuotteen kasvun jäävän tänä vuonna 2,3 prosenttiin, mikä on noin 0,5 prosenttiyksikköä hitaampaa kuin vielä viime
syksynä arvioitiin.
Kauas on ajauduttu Lipposen ja Niinistön mainostamasta triplatempusta. Kaksi vuotta sitten pääministeri ja valtiovarainministeri lupasivat parantaa palveluja samalla kun veroja alennetaan ja valtion velkaa lyhennetään. Arkipäivä osoitti, että ihmeiden aika ei ole vieläkään koittanut.
Niinistö pahoittelee, että ihmisten mielissä kummittelevat yhä talouskasvun huippuvuodet 1999-2000. Silloin oli Niinistön mukaan yleinen hokema, että rahaa tulee "ovista ja ikkunoista".
Niinistö pistelee muistutuksellaan pääministeri Lipposta, jonka rahan tulon runsautta kuvannut lausunto tarttui Ylen toimittajan nauhalle.
Niinistöllä ei henkilökohtaisesti ole suurta häpeämistä omassa valtiovarainministerikaudessaan. Aikaisempiin
sinipunahallitusten sosialidemokraattisiin
valtiovarainministereihin verrattuna kokoomusalainen Niinistö on ollut suorastaan johdonmukainen ja vastuullinen.
Ensi vuoden valtion talousarvion kehykset ja niiden pohjana olevat arviot mahdollistavat voimakkaat toimet työllisyyden
parantamiseksi heti vaalikauden alussa. Työllisyys- ja yrittäjyyspanostukset ovat tietenkin myös välttämättömiä, jotta
oletettua parempaan talous- ja työllisyyskehitykseen päästäisiin. Emme siis elä veitsi kurkulla, maltillista liikkumavaraa on.
Työllisyyspanostusten ohella on mahdollista mm. parantaa palveluja sekä kohentaa lapsiperheiden asemaa, vaikka kasvu jäisikin nyt ennakoidulle tasolle. Laajempi liikkumavara menopuolella edellyttää ehdottomasti työllisyyden tuntuvaa
paranemista.
Valtiovarainministeriön keskimääräinen kasvuarvio vuosille 2004-2007 on sama kuin Keskustan talouslinjauksen taustaoletus, 2,5 prosenttia. Kuluvalle vuodelle kasvuarviota on alennettu
syksystä puolella prosenttiyksiköllä ja se on nyt 2,3. Julkisen talouden ylijäämä supistuu alle 3 prosentin koko kehyskaudella. Budjetin kehykset ovat siis tekniset, niihin ei sisälly mitään
uusia politiikkavalintoja. Eikä pidäkään. Uuden hallituksen linjan pitää päästä vaikuttamaan heti alusta alkaen.
Markku Rajala"

Uskomatonta kirjoitti:

Enpä olisi uskonut, että joku olisi edellisen tosissaan ottanut. Ja sitten analyysi:

1) Kunnat huolehtivat lakisääteisistä velvotteista kuten terveydenhuolto ja koulutus. Näitä lakisääteisiä velvoitteita ja kuntalaisten subjektiivisia oikeuksia on vain lisätty, samalla kun valtion osuutta kuntien rahoituksesta on pienennetty.

OIKEIN. Keskusta jaksoi jankuttaa 6 vuotta siitä, kuinka muu maa kärsii Helsingin saamasta ylisuuresta osuudesta. Nyt itketään Helsingin talouden perään. POIKKEUS: Opetukseen suunnatun valtionosuus on 45% lakisääteisen 57%:n sijaan - siitä vaan ei kukaan ole huudellut.

http://www.kuntaliitto.fi/skriptit/tietopankki/katsoUutinen.asp?art_id=894

2) Kunta huolehtii myös infrastruktuurista alueellaan, eikä siinä ole kyse "kehittämiskelpoisista hankkeista kuten siltarummuista" jne.

OIKEIN: älkäämme tehkö, kuin itärajan takana. Infra on pidettävä kunnossa - uuden rakentaminen on huomattavan paljon kalliimpaa, kuin ylläpito.


3) Tämä infrastruktuuri ja siitä huolehtiminen käsittää mm. ns. tienpitäjän vastuun. Eli, jos kunnan ylläpitämällä tiestöllä aiheutuu autolle vaurioita tien kunnosta johtuen on kunta vahingonkorvausvelvollinen. Näinhän kävi taannoin Hgin kaupungille, kun kokeilukäytössä olleen hidasteen vuoksi rikkoutui siihen törmänneestä autosta osia ja koko auto jäi esteeseen kiinni.

VÄÄRIN: Ei kai nyt valtiota voida syyttää siitä, että kunta tekee sekundaa ja joutuu siitä tilille, vai kuinka? Vahingon aiheuttaja on luonnollisesti korvausvelvollinen, oli sitten luonnollinen henkilö tai yhteisö.

4) Siltarummuista ja Pekkaroinnista puhuminen, olipa kyse kunnan tai tiehallinnon tiestöstä,on samaa perusteetonta ja järjetöntä länkytystä mitä on helppo Juttutuvassa harrastaa. Tai lehtien palstoilla.

KYSYMYS: Mistäs Pekkarisen keksit? Onko hän erittäin ansioitunut siltarumpupoliitikko, vai pahat kieletkö näin sanovat?

5) Tässä maassa on tahoja kuten Keskusta, jotka tekevät oikeasti töitä yhteisten asioiden hoitamiseksi. Jos sos.dem. esimerkiksi kohdentaisi puoletkaan siitä energiasta minkä käyttävät muiden mustamaalamiseen henkilökohtaisuuksilla, tunnepohjaisilla tai tunteisiin vetoaviksi suunnatuilla järjettömillä ja epäloogisilla purkauksilla niin hekin voisivat saada jotain aikaiseksi -lupauksien, omien virkamiesten, suurteollisuuden ja ay-liikkeen hyväpalkkaisten miesten aseman turvaamisen sijasta.

VASTAUS: Mitähän se Keskusta on sitten tehnyt viimeiset 8 vuotta? "tunnepohjaisilla tai tunteisiin vetoaviksi suunnatuilla järjettömillä ja epäloogisilla purkauksilla" kuulostaa hyvinkin siltä:

*27.3.-98 Paavo Väyrynen (Suomenmaa): "Siitä huolimatta en asettaisi sitä(työreformia) keskustan tärkeimmäksi vaalitavoitteeksi. Sille
paikalle sopii vain yksi asia: Suomen maaseudun ja maakuntien pelastaminen."

*Pohjalaisen päätoimittaja Kari Mänty: "Keskustapuolueen puoluekoneisto
tuntuu jo vääntävän turboahdinta tulevia parlamentti- ja eurovaaleja ajatellen Samalla kun valitellaan, että maan asioiden hoito kärsii liian
aikaisesta vaalitaistelusta, itse korskutaan lähtökuopissa kuin vantterat Suomen hevoset Seinäjoen raviradalla. Keskustan puolue- ja propagandakoneisto paahtaa päivittäin rumputulta, jonka pääkohde on Kokoomus. Demareita ammutaan vain räkäpäillä, sillä kepun tarkoitus on liehitellä punamulta henkiin. Opposition johtavan voiman kyyninen viesti kuuluu, mikä sopii keskustalle, ei sovi muille, ei ainakaan Kokoomukselle. Esko Aho voi kyllä vaihtaa vaalipiiriä ja asettua ehdolle Helsinkiin, mutta kun Sauli Niinistö tekee niin, se on peesaamista."

*29.4.-98 (HS): "Keskusta jätti välikysymyksen opettajien lomautuksista"-toinen otsikko vieressä: "Keskustan hallitsemat kunnat innokkaimpia lomauttamaan opettajia"

24.10.-98 (IL) Toimi Kankaanniemi: "..kritisoi kepun vaalilupauksia MISTÄ RAHAT, KESKUSTA?"
"Sosiaaliturvaa paremmaksi. Samalla palkkaveroa kevennettävä ja kokonaisveroastetta laskettava vuosittain. Näin ihania asioita lupaa
oppositiopuolue keskusta vaalijulistuksessaan."
"-Hämmästyttävää, mistä keskusta ottaa tarvittavat miljardit lupaustensa
katteeksi," kysyy Kankaanniemi, jonka veret kepun vaaliohjelma on
kiehauttanut. Jos keskustan 'verot alas-sosiaaliturva ylös' -ohjelma
toimisi, olisi se Kankaanniemen mielestä poliittinen ikiliikkuja. "-Se ei
ole yksinkertaisesti mahdollinen muualla kuin vaalikentillä."

*5.12.-98 (IS) Uskottu mies Pekka Ervasti:
"Pekkarinen pamputtaa Entinen poliisiministeri Mauri Pekkarinen (kesk) on
koko viikon pamputtanut hallitusta poliisien määrärahoista. Pekkarinen käy päälle kuin yleinen syyttäjä ja väittää, että hallitus on
alimitoittanut poliisin toimintamäärärahat koko vaalikauden ajan.
Todisteiden tarkempi tarkastelu osoittaa, että syyttäjä taitaakin olla asianosainen. Tämän hallituksen ensimmäisessä budjetissa poliisin määrärahat olivat 2,7
mrd markkaa. Ensi vuonna ne ovat nousseet 3,1 mrdiin markkaan. Esko Ahon hallituksen ensimmäisessä budjetissa 1992 poliisin
rahat olivat 2 miljardia 80 miljoonaa markkaa ja 1995 viimeisessä talousarviossa 60 milj.
vähemmän.
On se hyvä, ettei eduskunta ole raastuvanoikeus. Äksy ukkotuomari heittäisi Pekkarisen ulos käräjäsalista."

12.3.-99 (IL):" Kepulaiset kunnat lomauttavat urakalla hoitohenkilöstöään Yhdeksän kuntaa ja kuntayhtymää on Tehyn mukaan antanut
ennakkoilmoituksen terveydenhuollon henkilöstön lomauttamisesta. Peräti kahdeksan niistä on
kepulaisvetoisia.
Listalla ovat sekä keskustan puheenjohtajan Esko Ahon kuuluisa ex-kotikunta Kannus että varapuheenjohtaja Seppo Kääriäisen kotipaikka Iisalmi. Muut lomautuksia aikovat keskustalaiset kunnat ja kuntayhtymät ovat
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Sisä-Savon ktt:n kuntayhtymä, Kajaani, Piippola, Kolari ja Simo. Myös rkp:läinen Tammisaari on antanut ennakkoilmoituksen hoitoalan väen lomautuksista.
Tehyn neuvottelupäällikön Marjut Sassin mukaan "kysymys ei ole enää
säästöistä, vaan rankaisemisesta ja kostosta".
- Emme ole auliisti ojentaneet jäsentemme lomarahoja kuntien budjettien täytteeksi.
Tehy vetoaa kyselytutkimuksiin, jotka sen mukaan osoittavat, että kuntalaiset tuomitsevat hoitohenkilöstön pakkolomautukset
jyrkästi ja pitävät tätä työntekijäryhmää viimeisenä, joka tulisi lomauttaa.
Tehy on perustanut kriisityöryhmän, joka suunnittelee vastatoimia. Järjestö
on myös keskustellut yhteistyöstä opettajien ammattijärjestö OAJ:n kanssa.
Tehyn mukaan Jurva suunnittelee jopa irtisanomisia hoitoalalla. Palkanalennuskeinona terveydenhuoltohenkilöstön lomautukset
ovat esillä Kiteellä, Tervossa, Vesannolla, Teuvassa, Pudasjärvellä sekä Siikalatvan
ktt:n kuntayhtymässä."

*21.7.-00 HSn pääkirjoitus "Kepu ajoi omaan miinaansa Kepun eduskuntaryhmä ajaa rysäytti omaan miinaansa, jonka se oli tarkoittanut Paavo Lipposen hallituksen päänmenoksi. Kepun ryhmä vaati viime viikolla puheenjohtajansa Mauri Pekkarisen johdolla hallitukselta pontevasti
ensi vuodelle neljän miljardin markan verokevennyksiä, veroasteen "maltillista laskua" ja ainakin määräaikaista kevennystä polttoaineveroon.
Ryhmä oletti ministerien lausunnon perusteella, että se vetää hallitusta aavistuksen verran rohkeammaksi olettamallaan verolinjauksella
pisteet kotiin.
Toisin kävi. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö pani keskiviikkona johtavalle oppositiopuolueelle jauhot suuhun omalla esityksellään valtion ensi vuoden talousarvioksi. Niinistö alitti kuudella
miljardillaan kirkkaasti kepun veronkevennysvaatimuksen ja taipui puolittain
jopa polttoaineveron alennukseen. Niinistöhän ilmaisi olevansa valmis harkitsemaan asiaa budjettiriihessä. Kepu ei voinut kuin kiitellä
väliaikaisen puheenjohtajansa Anneli Jäätteenmäen suulla Niinistön rohkeutta samalla, kun Jäätteenmäki esitti omat happamat reunahuomautuksensa Niinistön esityksen eräisiin painotuksiin ja yksityiskohtiin.
Opposition kunniakas perustehtävä on esittää äänestäjille poliittisia vaihtoehtoja. Kepun vaihtoehto on Niinistön avauksen jälkeen
verojen kiristys eduskuntaryhmänsä linjauksen perusteella. Vai mikä puolueen kanta
oikein on? Jäätteenmäen kiitokset Niinistölle viittaavat siihen, että puolueella on eri kanta kuin sen eduskuntaryhmällä. Työreformistakin sai käsityksen, että kepu oli pyristelemässä irti veronkorottajaimagostaan.
Tuore veroepisodi pakottaakin kysymään, johtaako puoluetta Esko Ahon poissa ollessa Pekkarisen, Maria Kaisa Aulan ja Olavi Ala-Nissilän
muodostama trimviraatti vai Jäätteenmäki?"

3.11.-00 HS:
"Oppositiossa kepu vastustaa voimakkaasti kauppojen aukioloaikojen vapauttamista, vaikka kepun voimakkailla kannatusalueilla kaupat ovat usein sunnuntaisin auki. Miksi kepu vastustaa sitä, että kaupunkilähiön pikkukauppa saisi pitää ovensa auki sunnuntaina? Ihan kiusallako?
"Kyllä meillä on ihan samoja syitä kuin muillakin
vastustajilla. Varmasti on uskonnollistakin näkökulmaa, mutta ennen kaikkea tämä on meille
sunnuntaipäivän rauhoittamiseen liittyvä asia. Myös kaupan henkilöstön asema on tärkeä", muotoilee kepun eduskuntaryhmän pj Mauri Pekkarinen. Haja-asutusalueiden kauppojen aukiolo on Pekkarisen mukaan "hivenen eri asia" kuin kaupunkikauppojen aukiolot, sillä syrjäseutujen
kaupat ovat hänen mukaansa omistajayrittäjäpohjaisia eikä henkilöstöongelmaa ole."

5.3.2001 HS:
"Anttila esittää lisäyksiä hallituksen ns. köyhyyspakettiin.
- - -
Eduskunnan varapuhemiehenä toimiva Anttila valitteli sunnuntaina Forssassa
myös sitä, että perusoikeudet eivät enää toteudu Suomessa sen jälkeen, kun valtiopäiväjärjestyksestä poistettiin ns. vähemmistösuoja eli oppositio ei voi enää äänestää lakeja yli vaalien. Muutos tehtiin Esko Ahon (kesk) hallituksen aikana."

14.4.2001 HS: Sauli Niinistön vastaus: - - "Oppositio on pyrkinyt tyypilliseen oppositiopolitiikkaan. Rahaa sinne tänne enemmän.
Annetaanpa muiden vähän puhua. OECD ja IMF, siis tällaiset kansainväliset demokraattiset laitokset, joissa Suomi on ollut pitkään mukana,
ovat kyllä arvioineet Suomen talouspolitiikkaa erinomaisen onnistuneeksi."
Näiden instituutioiden arviot osoittavat Niinistön mukaan, että velkojen maksu on ollut oikea linjavalinta.

Kuuden vuoden aikana pääministeri Paavo Lipposen (sd) ja Niinistön johtamat hallitukset ovat lyhentäneet alkujaan runsaan 400 miljardin
velkaa 50 miljardilla. Niinistön mielestä lähtötilanteeseen nähden 50 miljardia ei ole
suuri summa.
Maria Kaisa Aula, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan pj. oli sitä mieltä,
että velanmaksu on ollut hallituksen veruke välttää poliittinen keskustelu muista vaihtoehdoista.
Niinistö vastaa epäsuorasti, että vaihtoehtoja ei ole ollut. "Jos kepun muutosehdotukset vuodesta 1995 asti olisi hyväksytty, elettäisiin syvässä velkaantumisvaiheessa, lisättäisiin velkaa.
Ne muutamat miljardit, joita he joka vuosi ovat ehdottaneet, ovat kertautuvia menoja." -
-
Niinistö ei myöskään niele kepun kritiikkiä alueiden unohtamisesta. "Osaamisen kautta on suunnattu ja suunnataan jatkuvasti tuntuvaa
aluepoliittista panostusta, EU-kokonaisuus on tuottanut viimeksi Ylä-Savolle
miljarditolkulla rahaa. Ne ovat suuria potteja rakennerahaston kautta. EU näyttää olevan maksaja, mutta Suomihan maksaa tietysti
jäsenmaksujensa kautta ne."
Niinistö ei yhdy kepulaisten näkemykseen kahden miehen hallituksesta.
- - EU-politiikassa Niinistö pitää kepun toimintaa hampaattomana.
"Se on ollut puhtaasti jälkireagoivaa. Heiltä ei ole tullut esiin mitään omaa, vaihtoehtoista näkemystä." - -

9.6.2001 HS: "Kepua ryöpytettiin Kokoomuksen kokouksessa
Zyskowicz: Veroja voisi alentaa tähän asti sovittua enemmän Kepu ja sen sijaispuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki saivat niskaansa
isoimman ryöpytyksen Kokoomuksen puoluekokouksen avauspäivän puheenvuoroissa Lahdessa perjantaina. Jäätteenmäkeä lähestyivät kitkerään sävyyn sekä
eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz että nuorten liiton varapuheenjohtajaehdokas, kansanedustaja Jyrki Katainen.
Zyskowicz syytti Jäätteenmäkeä Kokoomuksen harjoittaman politiikan vääristelystä. Jäätteenmäki on julkisuudessa väittänyt,
että "hallituksen´talouspolitiikan ainoa tavoite on valtion velan lyhentäminen", Zyskowicz
sanoi.
"Väite hallituksen yksiniittisyydestä ja kaiken muun edelle menevästä valtiovelan maksusta on kuitenkin tosiasioiden valossa yksiselitteisesti
väärä", Zyskowicz kertoi. Hän todisteli, että valtio käyttää erilaisiinhyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin ensi vuonna melkein kymmenen
miljardia enemmän kuin vuonna 1999.
Puhujan teesi oli, että opposition vaatimus liikkumavaran käyttämisestä muuhunkin kuin velanmaksuun ei ole vaihtoehto Kokoomuksen tai
hallituksen politiikalle, vaan hallituksen politiikka on jo sellaista - pehmeämpää -
jollaiseksi sen odotetaan puheenjohtajavaihdoksen myötä muuttuvan.
Katainen oli polttanut päreensä kepun äänenkannattajan Suomenmaan pääkirjoituksesta, jossa Sauli Niinistön johtamaa Kokoomusta
Kataisen mukaan pidettiin aatteettomana, arvottomana ja aloitekyvyttömänä konkurssipesänä.
"Mielenkiintoinen näkemys ns. porvaripuolueelta", Katainen huomautti.
Zyskowiczin tavoin Katainen luetteli hallituksen sosiaali- ja koulutuspoliittisia hankkeita ja kummasteli, etteivät ne ole kepun mielestä
mitään. Hän neuvoi Jäätteenmäkeä, että on syytä välttää henkilöön käyviä hyökkäyksiä jos mielii porvariyhteistyötä."

18.4.2002 HS: - - - "Vanhanen puuttuu kirjassaan "Vaikea valinta" myös
hallitusvaihtoehtoihin ja pitää niitä kirjansa nimen mukaan vaikeina. Hän pitää mahdollisena, että keskusta osallistuisi Paavo
Lipposen (sd) vetämään hallitukseen, vaikka keskusta voittaisi vaalit niukasti. "Ehkä",
kuuluu arvio Lipposen jatkon todennäköisyydestä.
Tärkeintä hänelle on kuitenkin keskustan nouseminen hallitukseen. Sen voi Vanhasen mielestä vaarantaa "oman tehtävän epäselvyys. - - - "Työsopimuslakiin ei kannata palata pariinkymmeneen vuoteen", Vanhanen sanoi
- - - Kirjassaan hän kertoo, että "tämä ei tarkoita sitä, että työreformin asettama kysymyksenasettelu ja tarve olisivat menettäneet
merkityksensä".
Puheenjohtajavaalin ensimmäistä kierrosta hän pitää osaltaan "arvoituksellisena ja vaikeana". Ihannevastus viimeiselle kierrokselle olisi
Paavo Väyrynen."- - -

10.8.2002 Turun Sanomat: "Kepu ampuu Kokoomusta
TSn mukaan kepu tavoittelee paalupaikkaa ensi kevään hallitusneuvotteluihin.
Lehden mukaan kepun kesäkokous Kouvolassa kertoi puolueen taktiikasta. Kakkospaikalta aiotaan nousta ykköseksi, kun vaalitulos on
laskettu. "Kepulle Sonera-soppa tuli kuin tilauksesta. Siitä otetaan mausta
välittämättä kaikki irti. Puolueen propagandatykki, ek-ryhmän pj. Mauri
Pekkarinen on ampunut täyslaidallisia erityisesti Kokoomukseen, eikä aivan syyttä.
Nyt kepussa on vallalla vahva usko vaalivoittoon ja sen myötä hallitukseen. Porvarihallitusta ei pidetä reaalisena vaihtoehtona. Ne ovat
mahdollisia vain poikkeuksellisissa oloissa. sellaista ei ole näköpiirissä. Siksi puolue
voi rökittää Kokoomusta mielin määrin.
Puolueen uho on kova ottaen huomioon, että vaaleihin on aikaa vielä runsaat puoli vuotta. Puolueen mahdollisuudet ovat sidoksissa pitkälti
samoihin asioihin kuin kilpailijoiden. Budjetin ek-käsittely ja tuloneuvottelut heijastuvat kevään vaaleihin."

14.8.2002 "Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) mukaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen kuntataloutta koskevista asioista on keskusteltu julkisuudessa harhaanjohtavasti.
- Keskusteluissa ei ole tullut esille, että "leikkaukset" eivät muuta valtion ja kuntien välistä rahanjakoa, Niinistö kirjoittaa
keskiviikon Turun Sanomien kolumnissa. Niinistön mukaan kyseessä on kuntasektorin sisäinen rahojen uudelleen jako.
Hän kirjoittaa, että arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmästä luovutaan kunnallistalouden vakauden ja ennustettavuuden lisäämiseksi ja samalla vähennetään kuntien riippuvuutta yhteisöverosta. Niinistö
huomauttaa, että kunnallistalous saavutti hyvän tuloksen viime vuonna; yhtäältä verotulojen
ja toisaalta valtionosuuksien reippaan kasvun ansiosta.
Erityisesti kunnallisvero on kasvanut ministerin mukaan poikkeuksellisen nopeasti. Niinistön mukaan kuntien rahankäyttö on viime vuosina karannut käsistä.
Kuntien toimintamenot kasvoivat viime vuonna voimakkaasti, ja kuntien investointihalut ovat myös olleet korkeat viime vuosina, Niinistö sanoo.
- Vuosikate ei riittänyt läheskään nettoinvestointien rahoittamiseen viime
vuonna, vaikka verotulojen kasvu oli ennätyksellisen suuri ja valtionosuuksien kasvu oli laman jälkeisten vuosien nopeinta, Niinistö
huomauttaa. Hänen mielestään kunnissa olisi nyt menomaltti valttia."

25.2.2003 kepun saitti: ”Niinistön viimeinen viesti
Päivänpolitiikan jättävän Sauli Niinistön kertomat tiedot Suomen talouden näkymistä vaikuttavat samanlaisilta kuin Lipposen toisen hallituksen politiikkakin on ollut: hitaasti
hiipuvaa ja epävarmaa.
Valtiovarainministeriö arvioi talouden lähivuosien kasvunäkymien heikentyneen. Ministeriö ennakoi bruttokansantuotteen kasvun jäävän tänä vuonna 2,3 prosenttiin, mikä on noin 0,5 prosenttiyksikköä hitaampaa kuin vielä viime
syksynä arvioitiin.
Kauas on ajauduttu Lipposen ja Niinistön mainostamasta triplatempusta. Kaksi vuotta sitten pääministeri ja valtiovarainministeri lupasivat parantaa palveluja samalla kun veroja alennetaan ja valtion velkaa lyhennetään. Arkipäivä osoitti, että ihmeiden aika ei ole vieläkään koittanut.
Niinistö pahoittelee, että ihmisten mielissä kummittelevat yhä talouskasvun huippuvuodet 1999-2000. Silloin oli Niinistön mukaan yleinen hokema, että rahaa tulee "ovista ja ikkunoista".
Niinistö pistelee muistutuksellaan pääministeri Lipposta, jonka rahan tulon runsautta kuvannut lausunto tarttui Ylen toimittajan nauhalle.
Niinistöllä ei henkilökohtaisesti ole suurta häpeämistä omassa valtiovarainministerikaudessaan. Aikaisempiin
sinipunahallitusten sosialidemokraattisiin
valtiovarainministereihin verrattuna kokoomusalainen Niinistö on ollut suorastaan johdonmukainen ja vastuullinen.
Ensi vuoden valtion talousarvion kehykset ja niiden pohjana olevat arviot mahdollistavat voimakkaat toimet työllisyyden
parantamiseksi heti vaalikauden alussa. Työllisyys- ja yrittäjyyspanostukset ovat tietenkin myös välttämättömiä, jotta
oletettua parempaan talous- ja työllisyyskehitykseen päästäisiin. Emme siis elä veitsi kurkulla, maltillista liikkumavaraa on.
Työllisyyspanostusten ohella on mahdollista mm. parantaa palveluja sekä kohentaa lapsiperheiden asemaa, vaikka kasvu jäisikin nyt ennakoidulle tasolle. Laajempi liikkumavara menopuolella edellyttää ehdottomasti työllisyyden tuntuvaa
paranemista.
Valtiovarainministeriön keskimääräinen kasvuarvio vuosille 2004-2007 on sama kuin Keskustan talouslinjauksen taustaoletus, 2,5 prosenttia. Kuluvalle vuodelle kasvuarviota on alennettu
syksystä puolella prosenttiyksiköllä ja se on nyt 2,3. Julkisen talouden ylijäämä supistuu alle 3 prosentin koko kehyskaudella. Budjetin kehykset ovat siis tekniset, niihin ei sisälly mitään
uusia politiikkavalintoja. Eikä pidäkään. Uuden hallituksen linjan pitää päästä vaikuttamaan heti alusta alkaen.
Markku Rajala"

Ei sitä kukaan "tosissaan" ottanutkaan, kuten ei sinunkaan Erkkolaisiin lähteisiin pohjautuvaa anal-yysiä. Jos asia oli niin vähäpätöinen niin miksi yrität tänne ängetä tekstiä jota ei kukaan jaksa lukea kuin pari riviä.

Kohta 3) ei syytä valtiota yhtään mistään -opettele lukemaan ja eritoten ymmärtämään lukemasi- vaan toteaa että infrastruktuurin ylläpito (esim. oikeuskäytännön kautta muodostuneiden vastuiden vuoksi) asettaa osaltaan kunnille taloudellisia velvoitteita, jotka on järkevämpää hoitaa etukäteen torjuen kuin jälkikäteen vahingon satuttua. Tästä syystä, viitaten myös seuraavaan kohtaan, on asioiden leimaaminen henkilöön käyvästi ja kaiken logiikan ja rationaalisuuden ulkopuolella naurettavaa ja halpamaista. Pekkarointi on terminä laajalti tunnettu esimerkki SDP:n ja Kokoomuksen vähä-älyisestä henkilöönkäyvästä mulkeroinnista.

Samaa linjaa noudattaa kok Ville "Vaalien-vuoksi vaikka-sairaalaan" -Itälän ja sos.dem. "Vanhoilla seiväshyppy meriiteillä demaritaivaaseen" Kalliomäen länkytykset ulkopolitiikasta ja populismista. Ville Itälä ei muuta politiikanteon muotoa tunnekaan kuin populismin, eritoten perustuslakivaliokunnan pj:na kunnostautui idioottimaisine selityksineen ja perusteluineen joilla on hyväksytty täysin järjettömiä lakeja ja näennäisperusteltu niiden kuviteltu yhteensopiminen oikeusjärjestelmämme kanssa.

Ulkopolitiikan suhteen populismia ei olle perusteltu ihmetys siitä, miksi Lipponen on vuorotellen polvillaan herrojen Bush ja Schröder edessä, ellei jopa takana.

Ja kuten edellä todettiin, opettele lukemaan ja ymärtämään lukemasi. Minä puhuin henkilöön ja tunteisiin käyvien purkausten osalta sos.dem. tahoista (mikä voidaan näköjään myös kok. apupuolueeseen määritelmänä ulottaa) enkä toimittajista tai tiedotusvälineistä subjektiivisine mielipiteineen, mistä lainauksesi kahta poikkeusta lukuun ottamatta koostuvat. Eikä noista kahdesta poikkeuksesta ainakaan jälkimmäistä voida pitää sos.dem. ja kok. tasoisena perusteettomana möykkänä ja leimaamisena.

Pitääkö kirjoittamaasi ja lainaamaasi tulkita siten, että HS ja IS Pekka Ervasteineen olisivat jotenkin kepu myönteisiä ja kepun punnittuja kantoja peilaavia...?

Ja lopuksi: minä olen sitoutumaton mutta erittäin v*ttuuntunut ja ajatteleva äänestäjä, kiitos sairaalloisen sos.dem / kok. yhteistyön viimesten 8 vuoden ajalta.

Mitä tulee Hgin ja pk-seudun talouteen niin oikea vinkumisosoite on ko. kuntien sos.dem/kok. valtuustot ja hallitukset, ynnä virkamiehet. Ei eduskunta.