Aikaa ei ole muualla kuin tässä läsnä olevassa hetkessä. Tulevaisuus on vielä syntymätöntä aikaa. Menneisyys on puolestaan jo kuollutta aikaa.
Ainoa todellinen aika, mitä meillä on, on tämä hetki. Silti elämme usein "jossakin muualla" kuin tässä ja nyt. Siksi pelkäämme, huolehdimme, tunnemme syyllisyyttä ja häpeää. Eläminen "jossakin muualla" on kaikin puolin kärsimystä.
Aika, joka tapahtuu tässä läsnä olevassa hetkessä, on hyvin vaikeasti määriteltävissä. Tämä hetki on yhtäaikaa äärimmäisen lyhyt ja pitkä, koska sillä ei ole mitään mihin sitä voitaisiin verrata. Emme näet voi verrata sitä, mikä on todellista, siihen mikä ei sitä ole.
Tämä hetki on ainoa todellinen asia. Tulevaisuus tai menneisyys eivät sitä ole. Siksi voidaan sanoa, että meillä on vain vähän aikaa. Mutta toisaalta meillä on myös kaikki aika.
Itseasiassa tämä läsnä oleva hetki on kuin ikuisuus. Sillä ei ole alkua eikä loppua. Kun siis oivallamme todellisuuden luonteen, meistä tulee jonkin tyyppisiä ikuisuus olentoja.
Elämämme on tässä ja nyt. Se on aina ollut siinä, ja tulee aina siinä myös pysymään. Kaikki mitä sinulle on tapahtunut menneisyydessä tai kaikki mitä sinulle tulee tapahtumaan tulevaisuudessa, tapahtuvat tässä läsnä olevassa hetkessä, eivät koskaan sen ulkopuolella.
Sinä synnyit tässä läsnä olevassa hetkessä, sinä elät tässä läsnä olevassa hetkessä, ja sinä tulet myös kuolemaan tässä läsnä olevassa hetkessä. Se on ainoa asia elämässäsi, mikä ei koskaan muutu. Se on ainoa asia, joka meissä on pysyvää. Siksi elämänsä rakentaminen tämän läsnä olevan hetken varaan, on kuin rakentaisi talonsa peruskalliolle. Sitä eivät voi elämän myrskyt vahingoittaa. Päinvastoin ne ainoastaan lujittavat sitä.
Ainoa todellinen aika, mitä meillä on, on tämä hetki. Silti elämme usein "jossakin muualla" kuin tässä ja nyt. Siksi pelkäämme, huolehdimme, tunnemme syyllisyyttä ja häpeää. Eläminen "jossakin muualla" on kaikin puolin kärsimystä.
Aika, joka tapahtuu tässä läsnä olevassa hetkessä, on hyvin vaikeasti määriteltävissä. Tämä hetki on yhtäaikaa äärimmäisen lyhyt ja pitkä, koska sillä ei ole mitään mihin sitä voitaisiin verrata. Emme näet voi verrata sitä, mikä on todellista, siihen mikä ei sitä ole.
Tämä hetki on ainoa todellinen asia. Tulevaisuus tai menneisyys eivät sitä ole. Siksi voidaan sanoa, että meillä on vain vähän aikaa. Mutta toisaalta meillä on myös kaikki aika.
Itseasiassa tämä läsnä oleva hetki on kuin ikuisuus. Sillä ei ole alkua eikä loppua. Kun siis oivallamme todellisuuden luonteen, meistä tulee jonkin tyyppisiä ikuisuus olentoja.
Elämämme on tässä ja nyt. Se on aina ollut siinä, ja tulee aina siinä myös pysymään. Kaikki mitä sinulle on tapahtunut menneisyydessä tai kaikki mitä sinulle tulee tapahtumaan tulevaisuudessa, tapahtuvat tässä läsnä olevassa hetkessä, eivät koskaan sen ulkopuolella.
Sinä synnyit tässä läsnä olevassa hetkessä, sinä elät tässä läsnä olevassa hetkessä, ja sinä tulet myös kuolemaan tässä läsnä olevassa hetkessä. Se on ainoa asia elämässäsi, mikä ei koskaan muutu. Se on ainoa asia, joka meissä on pysyvää. Siksi elämänsä rakentaminen tämän läsnä olevan hetken varaan, on kuin rakentaisi talonsa peruskalliolle. Sitä eivät voi elämän myrskyt vahingoittaa. Päinvastoin ne ainoastaan lujittavat sitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun itsestään selvät asiat yritetään pukea ns henkevään ja tekosyvälliseen muotoon, saadaan kuvaruutuun ajatuksia, joiden painoarvoa kuvaa parhaiten Newtonin kehittämä leijumismalli.
Tämä läsnäoleva hetki on ollu mulle ainakin aina upottava suo.
Ja pahemmaksi menee päivä päivältä.
Siittä on peruskallio kaukana.
Ja jos se ei kohta tästä ala muuttua niin... hiphei.