Olen kuunnellut jäsenten sekä lähetyssaarnaajien kertomisia ympäri maailmaa. Miksi monille on niin vaikeata, jos joku läheinen vaihtaa uskontoansa esimerkiski mormoniksi?
Minusta on merkillistä, että nämä läheisimmät ihmiset eivät nähtävästi lainkaan luota läheisensä arvostelukykyyn. Usein aviopuoliso kieltää tosita tutkimasta tai liittymästä siihen uskontoon, jonka tämä on havainnut oikeaksi.
Mietin vain, kuinka turmoillista tuo mahtaakaan olla tuolle ihmiselle, jolta kielletään Jumalan palveleminen, sillä tavalla joka syvällä hänen sisimmässään tuntuu oikealta!
Myös jatkuva nalkutus toisen uskonnollisissa tilaisuuksissa käymisestä ei ole hyväksi, vaan kaivaa hitaasti mutta varmasti kuoppaa näiden välille. Usein tuntuu, että ne jotka ovat johonkin kirkkokuntaan vakaumuksen mukaan liittyneet yrittävät rakentaa siltaa, mutta sen tukipuut tönitään raivoisasti pois. Miksi?
On aivan ok jos joku liittyy mihinkä tahansa kuppikuntta ja vaikka polttaa suitsuketta, kunhan ei vain käytä ns. yhteistä aikaa sen sytyttämiseen. Omalla ajallaan kaikki voivat tehdä mitä vaan.
Miksi esim toinen aviopuolisoista voi olla niin vaatiava, että vaatii toista olemaan kotona sunnuntaisin koska haluaa tämän olevan kotona HÄNEN kanssaan!? Useimmiten tuo ainakin naisella tarkoittaa hoitamassa lapsia ja laitttamassa ruokaa... En ymmärrä moista itsekkyyttä!
Missä on ihmisen vapaa tahto? Kenen taskussa se on? Ystävien, aviopuolison, suvun...???
Minusta on merkillistä, että nämä läheisimmät ihmiset eivät nähtävästi lainkaan luota läheisensä arvostelukykyyn. Usein aviopuoliso kieltää tosita tutkimasta tai liittymästä siihen uskontoon, jonka tämä on havainnut oikeaksi.
Mietin vain, kuinka turmoillista tuo mahtaakaan olla tuolle ihmiselle, jolta kielletään Jumalan palveleminen, sillä tavalla joka syvällä hänen sisimmässään tuntuu oikealta!
Myös jatkuva nalkutus toisen uskonnollisissa tilaisuuksissa käymisestä ei ole hyväksi, vaan kaivaa hitaasti mutta varmasti kuoppaa näiden välille. Usein tuntuu, että ne jotka ovat johonkin kirkkokuntaan vakaumuksen mukaan liittyneet yrittävät rakentaa siltaa, mutta sen tukipuut tönitään raivoisasti pois. Miksi?
On aivan ok jos joku liittyy mihinkä tahansa kuppikuntta ja vaikka polttaa suitsuketta, kunhan ei vain käytä ns. yhteistä aikaa sen sytyttämiseen. Omalla ajallaan kaikki voivat tehdä mitä vaan.
Miksi esim toinen aviopuolisoista voi olla niin vaatiava, että vaatii toista olemaan kotona sunnuntaisin koska haluaa tämän olevan kotona HÄNEN kanssaan!? Useimmiten tuo ainakin naisella tarkoittaa hoitamassa lapsia ja laitttamassa ruokaa... En ymmärrä moista itsekkyyttä!
Missä on ihmisen vapaa tahto? Kenen taskussa se on? Ystävien, aviopuolison, suvun...???
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olen kuunnellut jäsenten sekä lähetyssaarnaajien kertomisia ympäri maailmaa. Miksi monille on niin vaikeata, jos joku läheinen vaihtaa uskontoansa esimerkiski ääri-islamistiseksi?
Minusta on merkillistä, että nämä läheisimmät ihmiset eivät nähtävästi lainkaan luota läheisensä arvostelukykyyn. Usein aviopuoliso kieltää tosita tutkimasta tai liittymästä siihen uskontoon, jonka tämä on havainnut oikeaksi.
Mietin vain, kuinka turmoillista tuo mahtaakaan olla tuolle ihmiselle, jolta kielletään Jumalan palveleminen, sillä tavalla joka syvällä hänen sisimmässään tuntuu oikealta!
Myös jatkuva nalkutus toisen uskonnollisissa tilaisuuksissa käymisestä ei ole hyväksi, vaan kaivaa hitaasti mutta varmasti kuoppaa näiden välille. Usein tuntuu, että ne jotka ovat johonkin kirkkokuntaan vakaumuksen mukaan liittyneet yrittävät rakentaa siltaa, mutta sen tukipuut tönitään raivoisasti pois. Miksi?
On aivan ok jos joku liittyy mihinkä tahansa kuppikuntta ja vaikka polttaa suitsuketta, kunhan ei vain käytä ns. yhteistä aikaa sen sytyttämiseen. Omalla ajallaan kaikki voivat tehdä mitä vaan.
Miksi esim toinen aviopuolisoista voi olla niin vaatiava, että vaatii toista olemaan kotona lauantaisin koska haluaa tämän olevan kotona HÄNEN kanssaan!? Useimmiten tuo ainakin naisella tarkoittaa hoitamassa lapsia ja laitttamassa ruokaa... En ymmärrä moista itsekkyyttä!
Missä on ihmisen vapaa tahto? Kenen taskussa se on? Ystävien, aviopuolison, suvun...???
Tällä palstalla niin Mayfield kuin Tapanikin ovat sanoneet, että Kristukseen uskovat pitää käännyttää mormonismiin.
Miksi ette suvaitse kristittyjä kristittyinä?
Vastasit omaan kysymykseesi suvaitsevaisuudesta...
"Tällä palstalla...."
Niinpä! Tevätke he sitä "kristttyjen" palstalla...?
"Miksi ette suvaitse kristittyjä kristittyinä?"
Niin... Mihin sitä rjana sitten vetää suvaitsevaisuudessa?
Ovatko mainitsemasi henkilöt yleisesti puhuneet ko. asiasta vai kohditaneet henkilöön kritiikkinsä?
kääntymään, ei Jumalakaan pakota. Kysymyksessä on jokaisen henkilökohtainen pelastus. Jos aikoo päästä sinne missä Jumala on täytyy saada oikea kaste Uskon ja parannuksen lisäksi. Uskomme että se on mahdollista vain Jumalan valtuuttaman organisaation kautta, joka tässä tapauksessa on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko.
Et siis suvaitse Kristittyä ihmistä kristittynä ihmisenä vaan ehdollistat suvaitsevaisuutesi. Pitää uskoa Smithiin, vasta silloin ihminen on oikeauskoinen.
>Ovatko mainitsemasi henkilöt yleisesti puhuneet ko. asiasta vai kohditaneet henkilöön kritiikkinsä?
Sekä että. Ovat kohdistaneet kritiikkinsä kokonaisiin kirkkokuntiin, kristittyihin yleensä sekä ainakin Turustin henkilönä he ovat antaneet ymmärtää olevan väärässä uskossa.
Niin ja vastahan täällä perättiin kirjoituskäden katkaisua eräältä joka Smithistä kirjoitti vähemmän kaunista tekstiä. Onneksi sentään meillä on suvaitsevaisia mormoneita.
"...ainakin Turustin henkilönä he..."
Tämä selittääkin kaiken...
Ei syytä huoleen.
Sadat ellei tuhannet avioliitot särkyvät, koska himomormoni ei suvaitse sitä, että aviopuoliso jättää mormonikirkon. Seuraa kiristystä, uhkailua, lapsilla manipulointia ja kaikkea muuta kamalaa mitä nyt vain kiihkouskovainen voi keksiä. Ei väliä, haluaako puoliso kokonaan irti uskonnosta vai haluaako hän alkaa käydä jossakin muussa kirkossa MAP-kirkon sijasta.
Mietipä tätä hetkisen verran ja tule sitten vasta tänne itkemään keksityn juttusi kanssa siitä miten mormoneja vainotaan.
Etenkin kun reilusti isompi osa mormoni - ei-mormoni avioliitoista kariutuu kuin että molemmat olisivat joko tai. Tähän voi olla isona syynä painostus kirkon taholta eroon, koska ei-mormonin kanssa naimisiin mennyt ei voi päästä korkeimpaan taivaaseen ja kohota jumalaksi itsekin, vaan pitää mennä naimisiin mormonin kanssa. Kun lukee tarinoita ihmisistä jotka ovat eronneet aviopuolisostaan joka on mormoni, suurin osa kiroaa muita mormonikirkon jäseniä siitä että aviopuoliso muuttui täysin. Silläkin on tekemistä asian kanssa varmasti kuinka paljon aikaa tuo kirkko vie. Yhtäkkiä onkin elämässä jokin, joka vie paljon aikaa ja rahaa, ja jolle työskennellään ilmaiseksi käskyn käydessä, ja lasten kasvatuskin muuttuu. Kotiopettajat alkavat vierailemaan ja sunnuntaipäivän luonne muuttuu täysin.. Siinä menee elämä kerralla ylösalaisin. Tosin sama pätee moneen muuhunkin uskontoon liittymiseen, isot päätökset saavat yleensä aikaan ison vastauksen, muodossa tai toisessa.
reuhaat. Sitäpaitsi avioliitoissa on kysymys ihmisten omista tunteista. Jos jollakin mormonilla viiraa, niin se on hänen omaa viiraustaan. Ei mormonismi kehota epänormaaliin reagointiin. Jokainen taaplaa tyylillään, mormonikin.
Mutta älä yleistä, samalla yleistyksellä nimittäin löytänet suomalaisista evlut -jäsenistä ja herätysliikkeistä yhtä karmivia tapauksia vaikka kymmenentuhatta tapausta.
Mutta sitä ekstrapoloidaan varsin hölmösti. Puhutaan kerrankin ihmisistä ihmisinä ja jätetään kirkot rauhaan.
Eli: kyllä minunkin mieleni muljahtaa jos vaikka lähiomainen ryhtyisi muslimiksi, vaikka olenkin omasta mielestäni kovin suvaitsevainen. Jokin sillä tunnetasolla yhä tökkii.
mutta sitä kannattaa harjoitella ja harjoittaa.
Ihmiset pelkäävät kaikkea vierasta ja uutta. Pelko näyttäytyy usein jopa vihamielisyytenä. Mutta kun uuteen asiaan tutustuu paremmin, tilanne muuttuu ja tunteet voivat kääntyä aivan päinvastaisiksi.
Erilaisuus on rikkautta.
ei jäsenen kanssa vuosia ja kirkko EI painosta mihinkään. Aviopuolisolla on mahdollisuus pelastua toisen aviopuolison avulla. Ei ole mitään paineita.
On vain ihmisen kykenemätömyys kestämään jatkuvia pettymyksiä, joista eri kirkossa olo on vain YKSI asia. Kirkon ovet ovat avoinna ei- jäsen aviopuolisoille jos ne vaan haluaa olla mukanan toisen kanssa niin se on ok.
Moni sekoittaa ihmisen tai ihmisten toiveet painostukseen. Jos lapseni on hyvä matikassa mutta laiminlyö läksynsä ja saa täten huonoja numeroita ainakin minulle tulee ahdistava olo, koska tiedän hänen pystyvän parempaan... näin on myös uskonnon kanssa, koska se aviopuoliso joka käy kirkossa tietää mitä haluaa ja mikä on parasta ja että sen saavuttamiseen ei oikeastaan vaadita paljoakaan toiselta aviopuolisolta ja sitten vielä tämä toinen tietää, kuinka paljon onnellisempi tulevaisuus olisi jos molemmat olisivat samassa kirkkokunnassa on ymmärrettävää, että hän tuntee sen painona mutta se ei ole kirkon vaan aon itsensä asettama paino!
Mikäli taas molemmat ovat vahvoja omassa uskossaan ... sillon olisi mielestäni viisainta luopua edes naimisiin menon ajatuksestakaan. Sota siitä kuitenkin tulee nykymaailmassa, jossa nainenkin pärjää omillaan.
Mikäli taas toinen avioliiton aikana esim liitty muuhun kirkkokuntaan ja saa siitä todistuksen ja toisella on aina ollut vahva tositus mutta aivan toisen lainen on soppa valmis, molemmin puolin kiitos.
Nykymaailmassahan erotaan ja mennään uuden kaa ihan solkenaan ... Kun et oo kuten haluan tai muutut matkalla ...en halua sinua enään, et miellytä minua enää, ala laputtaa...
Turha kenenkään on syyttää kirkkoa erostaan. Se on vain pieni osa eron syistä, vaikka onkin sellainen syy, joka on helppo vyöryttää kirkon niskoille.
Tunnen monia eronneita joista jompi kumpi oli MAP lainen, tavallisia syitä:
Toisen aviopuolison mustasukkaisuus, vallan halu toiseen, fyysinen ja/tai henkinen pahoinpitely, jatkuva toisen uskon panettelu, vapaan tahdon rajoittaminen, pakottaminen juhliin ja juomaan, ei kirkon jäsenen uskotomuus, ei kirkon jäsenen biseksuaalisuus, hooked on porno.... Ei yksikään sano kirkon olevan syynä tai edes eri uskonnon.
Niin suvaitsevaisuutta toisen aviopuolison muuttumiseen matkan varrellaei todellakaan ole ei ainakaan useimmiten uskon asioissa.