Tulonjakopolitiikka

että MPP sekoilee vain maailmanpolitiikassa, mutta tauti näyttää levinneen myös jopa tulopolitiikkaan. Viitsiikö joku vastata. Tarpeen vaatiessa lupaan uhrautua, mutta juuri nyt vaativat lapsenlapset aikani. Ei muuten menisi läpi nämä MPP:n jutut heillekään, vaikka vanhin on vasta 11 vuotta.

silloin köyh´ätkin saavat jotakin

"Demarit haluavat jakaa isompaa vastiketta duunareille ja palkansaajille heidän työstään kansantuotteen kohottamisessa. Tulonjako on tältä osin mielletty vastikkeelliseksi. Lisäksi demarit kannattavat vastikkeetonta tulonjakoa heikompituloisille. "

Näin on. Vaatimukset ovat perusteltuja, vaikkeivät välttämättä kohtele kaikkia kansanosia tasapuolisesti.

"Vasurit painottavat enemmän vastikkeetonta tulonjakoa pienituloisille, mutta myös vastikkeellisen tulonjaon lisäämistä työntekijöille."

Vasurien kasvavat tulontasausvaatimukset kumpuavat eriarvoisuuden kasvusta, yhteiskunnan dipolisoitumistrendistä kohti kahta ääripäätä; jakoa kohti rikkaita etuoikeutettuja ja köyhiä sorrettuja.

"Kepun tulonjakomalli on pelkästään vastikkeetonta tukea syrjä-Suomelle. Lisäksi Kepu haluaa antaa yrittäjiksi itseään kutsuville maatalouden harrastelijoille vastikkeetonta tukea. Tai vastike on siinä, että nämä yrittäjät suostuvat kylvämään peltonsa ja korjaamaan sadon. "

Provosoiva tekstisi ei ilmeisimmin ollut edes tarkoitettu sinällään nieltäväksi. Toki kepun maatalouspolitiikka on kyseenalainen ja outo ilmiö demokraattisessa järjestelmässämme, mutta kepun tulonjakomalli on paljolti myös kaikkea muuta, kuten tiedät.

"Kokoomus ei suosi mitään tulonjakoa, ei vastikkeetonta eikä vastikkeellista. Kokoomuksen mielestä on tulonjakoa on vähennettävä, että jaettavaa syntyisi lisää. Kun jaettavaa sitten syntyy lisää, sama peruste esitetään aina uudestaan, koska jaettavaa pitää syntyä vielä enemmän lisää. Ja koska muutenkin hyväosaisille jaettavan osa kakusta koko ajan kasvaa. Kokoomuksessa ei siis panna vastaan sellaista tulonjakoa, että omistajien ja yritysjohdon vastikkeeton tulonjako lisääntyy. Siis se anasioton arvonnousu vastikkeelliisen päälle. Tämä on melkein kuin ikiliikkujan olisi keksinyt."

Tässä provokatoorisessa kommentoinnissasi on paljonkin perää. Mutta kuten tiedämme, viimeistään ympäristö asettaa rajat jatkuvaan kulutuksen lisäämiseen tähtäävään hyvinvointimalliin.

"Tulonjakoa on siis monenmoista. Työntekijät haluavat lisää, koska kokevat, ettei heidän työpanoksensa määrää arvosteta riittävästi. Työelämän ulkopuolella olevat kokevat saavansa liian vähän useista eri sysitä. Syrjä-Suomessa asuvat taas näkevät, että heidänkin vaan jostain syystä kuuluu saada osansa. Maajussit vaativat myös vastikkeetonta tukea ja perustelevat sitä kepulaisella viekkaudella mitä uskomattomimmilla selityksillä. Yritysten omistajat ja johto haluavat saada myös suuremman osan, koska heillä on valta ja voima, jotka kätketään kilpailukyvyn yms. sanahelinän taakse."

Kristallisoituneita kommentteja kaikki.

Omasta mielestäni, asiaan liittyen: Työväestön tulonjakoa tulisi tasata lisäämättä kokonaiskustannuksia. Perusturva on jo nyt vähintäänkin riittävällä tasolla. Yksilöiden välistä yhdenvertaisuutta lain edessä soisin kohennettavan. Sivistysvaltion vaikuttavimmasta peruspilarista - heikko-osaisten huolehtimisesta - , ei pidä tinkiä millään verukkeella. Henkilökohtaiselle omaisuudelle soisin ylärajan; miljoona euroa ei liene liian vähän kenellekään niukentuvien luonnonresurssien maailmassa. Omistuksen rajaaminen edistäisi aktiivisesti kehitystä, jossa valta palautuisi pääomilta kansanedustuslaitoksille. Tässäkin asiassa EU voisi olla globaali suunnannäyttäjä. Tosin malli on toteutettavissa vasta kun EU:lla on yhteinen lainsäädäntö ja siitä on kehittynyt toimiva liittovaltio, hallinnollisesti yhtä integroitu mutta demokraattisemmin organisoitu kuin USA nykyään.

Kaikkien esittämiesi mallien taustalla vakaana taustajärjestelmänä on kasvutalous. Valitettevasti vain se ei voi enää olla minkään jakomallin lähtökohtana.

Tosiasiassa ei ole olemassa sitä vaihtoehtoa että kasvua jaettaisiin entistä tasapuolisemmin. Edessä on vain yksi realitetti: että itsekunkin on tingittävä nykyisestä kulutuksestaan, ja rikkaiden on tingittävä paljon enemmän kuin köyhien.

Kun talouskasvun takana on vimekädessä hallitsematon ihmisen etologinen toimintadraivi. ihmisten silmien aukaiseminen niin että talousaktiivisuus näyttäytyy typeryytenä ja syntinä on ensimmäinen vaihe.

Taloususkonto perustuu siihen ettei mitään rajoja hyvinvoinnin lisääntymiselle haluta nähdä -- että raha on kaikkivoipaa eikä rikastumiselle ole rajaa eikä loppua. Taloususko sisältää ihan samanlaisen katteettoman harhan iankaikkisesta kasvusta ja hyvinvoinnin lisääntymisestä kuin kaikki sitä edeltävätkin uskonnot.

Taloususkonto voi romahtaa vain sisältäpäin. Se voi tapahtua vain niin että yhä useampi ihminen saa valistusta ja alkaa epäillä loputtoman talouskasvun oppia. Politiikalla, jakopolitiikallakaan tähän tuskin voidaan paljoa vaikuttaa. Poliitikot demokratiassa ovat niitä kaikkein jälkeenjääneimpiä ihmisiä jotka osaavat toimia vain talousrattaiden voitelijoina. Tiedemiesten varoituksille he ovat sokeita ja kuuroja, pyrkivätpä George W Bushin hallinnon tavoin jopa suoranaisesti vääristelemään ilmastotutkijoiden raportteja.

Keskusta kannattaa sekä vastikkeellista että vastikkeetonta tulonjakamista. Niin kuin kaikki kolme suurta puoluetta.

Ihan itse keksimäsi on tuo löpinä, että keskusta muka kannattaa vain syrjä-suomen ja maanviljelijöiden tukiaisia. Muistutan sinua siitä, että Suomessa sosialidemokraatit ja kokooomus olivata kaikkein innokkaimpia viemään Suomen Euroopan unionin jäseneksi. Sen seurauksena suomalaiset veronmaksajat maksavat nyt enemmän maataloustukea kuin ennen jäsenyyttä. Sen seurauksena Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmista on jo nyt jaettu satoja miljooni euroja Suomen syrjäsiin maakuntiin.

Anna siis ansio sinne, minne se kuuluu. Eli ihailemallesi unioille!

"Demarit haluavat jakaa isompaa vastiketta duunareille ja palkansaajille heidän työstään kansantuotteen kohottamisessa. Tulonjako on tältä osin mielletty vastikkeelliseksi. Lisäksi demarit kannattavat vastikkeetonta tulonjakoa heikompituloisille."

Ymmärtääkseni sosialismin alkuperäinen, idea on: Kaikille työtä kykynsä mukaan, kaikille hyödykkeitä työnsä mukaan, tulonjaon tasaisuudesta ei siinä puhuta mitään. Olen kyllä sitä mieltä, että tämä on raaka periaate, joka ei sellaisenaan käy.

Tähän asiaan et muuten puuttunut mitenkään Jo ruumiillisessa työssä tehoerot olivat valtavat, henkisessä työssä moninkertaiset. Parhaille johtajille tuskin työhönsä nähden maksetaan liikaa, huonojen johtajien työstä on suunnattomasti vahinkoa. Virkamieskunnassa on tietysti suhteellisesti eniten ihmisiä, jotka eivät tuota mitään tai tuottavat vain vahinkoa. Tarkoitan yleisemmällä tasolle, en rahallisesti.

Siis katsotko, että palkkojen sisäinen jakautuminen on kunnossa vai haluaisitko vetää vielä enemmän sosialistiseen suuntaan ja onko sinulla näkemys siitä, miten eri töitä pitäisi arvostaa.

Mitä taas tulee jakoon pääoman ja työn välillä, voin olla osittain samaa mieltä. Yksi täysin väärä näkemys, jota sinäkin olet esittänyt, että työn tuottavuuden nousun takana olisivat yksinomaan tai ainakin ensisijaisesti työtahdin kiristyminen. Sitäkin on tapahtunut, mutta pääasiassa kaikki johtuu investoinneista. Paperityöntekijät ja -työnantajat sopivat aikoinaan Klaus Kurjessa järjettömän sopimuksen, että palkoista neuvotellaan eli niitä nostetaan aina, kun työ muuttuu, vaikka sitten helpommaksi. Minulla olisi hupaisia esimerkkejä, mutta ei ole tilaa eikä aikaa. Työnteossa uskoisin yhä enemmän ja enemmän voittavan alaa ajatus "Work smarter, not harder". Valitettavasti kaikki työnantajat eivät ole tätä vielä oivaltaneet.

Se täytyy myöntää, että ennen kuin kapitalisteja oli vähän (20 perhettä), heillä oli varaa tyytyä pienmpään pääoman tuottoon ja kuitenkin he pärjäsivät riittävän hyvin. Rainer Fieandista kerrottiin, että hän määräsi osingonjaon Schauman-yhtiössä. Motto oli, että sen verran, että bröd och brännvin riittää, mutta ei enempää.

Nyt on kuitenkin paljon ahneempia omistajia, jotka siirtävät rahansa aina sinne, missä tuotto on paras. Mutta eivät ne ole yksinomaan ahneita roistoja, vaan mys yksityisiä pienomistajia, eläkerahastoja, kulttuurisäätiöitä, vakuutusyhtiöitä jne. Oltakoon tästä asiasta mitä mieltä tahansa, niin sille eivät sosialidemokraatiti mitään voi, eivätkä yritäkään.

"Vasurit painottavat enemmän vastikkeetonta tulonjakoa pienituloisille, mutta myös vastikkeellisen tulonjaon lisäämistä työntekijöille."

Tähän en kommentoida muuta kuin, että kyllä Vasemmistoliitto ja erityisesti Kristilisdemokraatit ovat demareita enemmän köyhän asialla, kuten toteat.

Loppua en ainakaan tässä kommentoi. Toisaalta en ehdi, mutta pääosin siksi, että se oli täydellistä soopaa. Mutta saatan vielä jatkossa käydä läpi senkin.

Jos demarit haluavat työnsä tekeville köyhille lisää liksaa, vasurit haluavat köyhät luokkana kokonaan pois.

Keskusta taas haluaa poistaa köyhät maajussit. Voidaan tietysti kysyä onko sellaisia?

Kokoomuslaiset taas rakastavat köyhiä: He haluavat niitä lisää.

Kun oikein koettaa pelkistää, yksinkertaistaa ja yleistää, niin siinä käy niin, ettei jäljelle jää enää mitään asiaa keskusteltavaksi, kun asia peittyy pelkistyksen, yleistyksen ja liioitellun yksinkertaistamisen alle.

Nyt kyllä alitit itsesikin.

Ihalaisen Laurikin on jo ymmärtänyt kuinka työntekiän etu on kiinni työnantajan menestymisestä. Puheet paikallisen sopimisen puolesta osoittaa että Pihtiputaan miehellä on työelämän haasteet ymmäretty Pihtiputaan Mummon selkojärjellä.

Heinäluoman alkeellinen SAK:n propagandaan perustuva politiikka näkyy demareiden vaalitaistossa, ja näkyy myös sinun epätoivoisessa jutussasi. Meneppäs nyt hyvä mies (?) oppi-isäsi Laurin oppiin ja ota järki käteen. Työläisillä Suomessa ei ole hätää, työttömillä kylläkin. Työntekijät pitävät kiinni vain ja vain ja vain ja vain omasta edustaan. Saavutetusta sellaisesta. Niin kuin Kepukin. Paitsi ettei Kepu pidä kiinni työläisten edusta ellei se edistä maajussien etua.

Laurikin alkaa ymmärtää etä työmiehen etu on sama kuinyrittäjän etu.

Vain sinä edustat 70-lukua, vastakkainasettelu ei ole ohi, ainakaan jos sinua kuuntelee