Rehtori Raimo Sillanpään mukaan punaisten voitto 1918 olisi mitä ilmeisimmin tehnyt maasta Neuvosto-Suomen. Näin Suomella olisi ollut edessään sama kohtalo, jonka Eesti joutui kokemaan Toisen maailmansodan jälkeen.
Sillanpää esitelmöi sunnuntaina Nurmeksessa järjestetyssä tammisunnuntain juhlassa. Tammikuun viimeistä sunnuntaita 1918 pidetään yleisesti Suomen itsenäisyyteen johtaneiden sotatoimien alkamispäivänä. Tuolloin Mannerheimin käskystä alettiin riisua aseista venäläisiä varuskuntia. Sillanpää sanoi uskovansa, että suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä siitä, että Suomesta päästiin kehittämään demokraattista maata jo 1920-luvulla.
- Valitettavasti kaiken hyvinvointimme keskellä on epäkohtia ja pahoinvointia, jota on kyettävä poistamaan, Sillanpää korosti. Näin on tehtävä, jotta ennustukset kansan kahtiajakautumisesta eivät koskaan toteutuisi.
Esitelmässään Sillanpää valotti nurmekselaisten osuutta jääkäriliikkeessä sekä vuoden 1918 sodassa. Hän myös pohdiskeli tuon maamme historian synkän vuoden sodan luonnetta. Hänen mukaansa vapaussota oli myös sisällissota, koska punaiset yrittivät siinä kaapata vallan.
Jääkäreiden rekrytoinnissa Nurmeksella oli Sillanpään mukaan merkittävä asema muun muassa siksi, että siellä alkoi ns. itäinen etappitie. Tätä reittiä pitkin jääkäreiksi koulutettavia kuljetettiin Torniojoen varteen, jossa he siirtyivät Ruotsin puolelle.
Jääkäreiksi koulutettavaksi matkasi kaikkiaan lähes 20 nurmekselaista nuorta miestä. Sillanpään mukaan mistään muusta Pohjois-Karjalan kunnasta tai kaupungista ei näin suurta joukkoa Saksaan mennyt.
Tammisunnuntain juhlan tervehdyssanoissaan Nurmeksen kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää tarkasteli 90 vuoden takaisten tapahtumien merkitystä Suomelle myöhempinä vuosikymmeninä. Hänen mukaansa ne loivat pohjan, jolta Suomi lunasti itsenäisyytensä toisen kerran viime sodissa.
Juhlan päätössanoissaan Vapaussodan Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Ripatti pohdiskeli myös Suomen itsenäisyyteen johtaneen sodan nimeä. Hänen mukaansa se oli vapaussota eikä sisällissota.
- Mikä on sellainen sisällissota, jossa vastassa on toinen maa ja kolmas miehittää pääkaupungin, Ripatti kysyi.
Hänen mukaansa kyse ei ollut luokkasodastakaan, sillä valkoisten puolella kaatui runsaasti työläisiä ja pienviljelijöitä.
Lähde: www.karjalainen.fi
Sillanpää esitelmöi sunnuntaina Nurmeksessa järjestetyssä tammisunnuntain juhlassa. Tammikuun viimeistä sunnuntaita 1918 pidetään yleisesti Suomen itsenäisyyteen johtaneiden sotatoimien alkamispäivänä. Tuolloin Mannerheimin käskystä alettiin riisua aseista venäläisiä varuskuntia. Sillanpää sanoi uskovansa, että suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä siitä, että Suomesta päästiin kehittämään demokraattista maata jo 1920-luvulla.
- Valitettavasti kaiken hyvinvointimme keskellä on epäkohtia ja pahoinvointia, jota on kyettävä poistamaan, Sillanpää korosti. Näin on tehtävä, jotta ennustukset kansan kahtiajakautumisesta eivät koskaan toteutuisi.
Esitelmässään Sillanpää valotti nurmekselaisten osuutta jääkäriliikkeessä sekä vuoden 1918 sodassa. Hän myös pohdiskeli tuon maamme historian synkän vuoden sodan luonnetta. Hänen mukaansa vapaussota oli myös sisällissota, koska punaiset yrittivät siinä kaapata vallan.
Jääkäreiden rekrytoinnissa Nurmeksella oli Sillanpään mukaan merkittävä asema muun muassa siksi, että siellä alkoi ns. itäinen etappitie. Tätä reittiä pitkin jääkäreiksi koulutettavia kuljetettiin Torniojoen varteen, jossa he siirtyivät Ruotsin puolelle.
Jääkäreiksi koulutettavaksi matkasi kaikkiaan lähes 20 nurmekselaista nuorta miestä. Sillanpään mukaan mistään muusta Pohjois-Karjalan kunnasta tai kaupungista ei näin suurta joukkoa Saksaan mennyt.
Tammisunnuntain juhlan tervehdyssanoissaan Nurmeksen kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää tarkasteli 90 vuoden takaisten tapahtumien merkitystä Suomelle myöhempinä vuosikymmeninä. Hänen mukaansa ne loivat pohjan, jolta Suomi lunasti itsenäisyytensä toisen kerran viime sodissa.
Juhlan päätössanoissaan Vapaussodan Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Ripatti pohdiskeli myös Suomen itsenäisyyteen johtaneen sodan nimeä. Hänen mukaansa se oli vapaussota eikä sisällissota.
- Mikä on sellainen sisällissota, jossa vastassa on toinen maa ja kolmas miehittää pääkaupungin, Ripatti kysyi.
Hänen mukaansa kyse ei ollut luokkasodastakaan, sillä valkoisten puolella kaatui runsaasti työläisiä ja pienviljelijöitä.
Lähde: www.karjalainen.fi
Vastaukset 23
Vanhimmat
..oli mullistava päätelmä! Uutta väriä oli tietysti tämä nurmekselaisten osuus jääkäritouhuun. Tässä tapauksessa jos punaiset olisivat voittaneet jo -18 niin rinnastus Viroon lienee aikalailla turha, Suomihan olisi nimenomaan ollut varoittava esimerkki virolaisille.
Historia pitää kuitenkin nähdä aikakautensa lähtökohdista, ei kuten me tänä päivänä asioista ajatellaan: Nykyisin kaikki suomalaiset varmaan pitävät itsenäistä ja riippumatonta Suomea itsestäänselvyytenä, mutta näin ei asia ollut vielä edellisen vuosisadan alussa - päinvastoin.
Vielä vuonna 1917 vanhasuomalaisissa ei ollut yhtäkään poliitikkoa tai valtiomiestä, joka olisi edes kuvitellut mielessään Suomea itsenäisenä valtiona;
Suomen itsenäistyttyäkin Lokakuun bolshevikkivallankumouksen seurauksena Svinhufvud, Paasikivi ja muut keskeiset vanhasuomalaiset eivät vieläkään uskoneet tasavaltalaiseen Suomeen vaan ajoivat jyrkästi Saksaan sitoutunut kuningaskuntaa;
Venäjän Keisarin upseeri Carl Gustav Emil Mannerheim tuli Suomeen bolshevikkivallankumousta pakoon JOULUNA 1917, so. Suomen julistauduttua itsenäiseksi valtioksi. Tärkeimpien valtioiden Neuvosto-Venäjän, Ranskan ja Englannin tunnustuksen itsenäisyydelle maa sai vasta tammikuussa 1918.
Olisi historiatieteen kannalta aika lapsellista kuvitella, että Venäjän tsaarin uskolliset virkamiehet olisivat taistelleet, ja uskollisista uskollinen palvelija, upseeri, olisi palannut entiseen kotimaahansa, "sotimaan" sen Venäjästä irtautumisen puolesta.
Suomen eduskunnassa hyväksyttiin Sosiaalidemokraattien äänin heinäkuussa 1917 itsenäisyysmiesten ajama ns. valtalaki. Laki hyväksyttiin eduskunnassa SDP:n ollessa enemmistönä 18.7.1917 äänin 103-97.
Valtalain mukaan eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi; ulkopolitiikka ja sotilaskysymykset jäivät Venäjän hallintoon.
Venäjän pääministeri Kerenski valtalain hyväksymisen johdosta hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit; eduskunnan porvaristo vanhasuomalaiset, maalaisliitto ja nuorsuomalaiset noudattivat Venäjän valtion päämiehen määräystä, mutta sosiaalidemokraatit eivät.
Järjestettiin uudet vaalit jossa enemmistön saivat vanhasuomalaiset ja maalaisliitto, ja Suomi säilyi näin osana Suurta Venäjänmaata kunnes bolshevikkivallankumous pelästytti pakotti porvaristonkin kannattamaan Suomen irtautumista yksinvaltaisesta Venäjästä .
PS:
Rehtori Raimo Sillanpää tuskin on koulutuksensa ja sivistyksensä puolesta pätevä arvioimaan maamme historiaa; ja Rehtori Raimo Sillanpää tuskin olisikaan rehtori jos hän jotain muuta uskaltaisi esittää!
Eduskunnan hajoittamisen jälkeen 1917 pidettiin uudet vaalit. Uuden eduskunnan porvaripuolueissa itsenäisyyden kannatus oli suunnilleen seuraavanlaista:
- vanhasuomalaiset 32 paikkaa, itsenäisyysmiehiä 8
- nuorsuomalaiset 24 paikkaa, itsenäisyyden kannalla 15
- ruotsalainen puolue 21 edustajaa, itsenäisyyttä kannatti 10
- kansanpuolue 5 paikkaa, itsenäisyysmiehiä 3
- maalaisliitto 26 edustajaa, valtaosa itsenäisyyden kannattajia
http://www.uta.fi/suomi80/tieto34.htm
Kiitos tiedoista!
On hienoa kun esität lyhyesti ja selkeästi
tietosi ja vieläpä perustelet ne.
Tuskinpa noita Tampereen Yliopiston antamia
tietoja voi kyseenalaistaa!
Rehtori Raimo Sillanpää käsitys kansalaisodasta
on hyvinkin pelkistetty naivi, ja yksipuolinen -
ja edustaa äärioikeistolaista näkemystä!
Rehtorin pätevyys ei riitä auktorisoimaan
ihmistä päteväksi historiamme tuntijaksi;
rehtoreiksi valitaan jopa insinöörejä ja
merkantteja - edellytyksenä vain tietyn tason
yksinkertaisuus, minkä Sillanpäällä takaa jo
hänen pohjalainen syntyperä.
kyllä rehtori on aina rehtori! Toivottavasti ei vain saanut kuitattua esiintymispalkkiota tuosta sepustustuksesta.
Rehtori on rehtori, so. julkishallinnollinen
virkamies, ja ei todellakaan mikään tutkija!
Samalla Suomi olisi antanut esikuvan siitä, kuinka nopeasti realisosialismista voidaan siirtyä puhtaaseen kommunismiin. Veikkaan, että 1927-29 olisimme voineet julistaa Suomen maailman ensimmäiseksi puhtaaksi kommunistiseksi valtioksi. Siitä olis saanut Stalinkin katsoa mallia.
silloin elellyt muutama satatuhatta kommunistia,muut ryhmät olisi tapettu tai siirretty Siperiaan. Viimeistään 30- luvun puolivälissä Stalin olisi liittänyt Suomen Sosialistisen Kansantasavallan osaksi Neuvostoliittoa. Suurpuhdistusten jälkeen maa olisi ollut lähes tyhjä Suomalaisista muutama kymmentuhatta olisi voinut jäädä eloon. Nykypäivä Suomi osa Venäjää yli 90% asukkaista Venäläisiä Suomalaisia, ehkä 5% väestöstä.
saaneet tärkeitä virkoja Kremlissä ja muuallakin ruskeakielisyyden aateli olisi kukoistanut. Suomen oikeisto varsinkin on tunnettu nuolemisesta, joten se olisi pian sopeutunut uusiin yht.kunnallisiin oloihin. Suomen väestöstä n. 99,9 % olisi suomalaisia, somaleita olisi huomattavasti nykyistä vähemmän.
Ympäri laajaa neuvostomaata olisi pystytetty patsaita suomalaisille kielille. Suurin tietenkin Helsingissä, korkeutta kielellä peräti 111 metriä.
Valkoisten puolella soti kyllä paljon työläisiä ja torppareita, mutta näin oli siitä syystä, että lahtarit pakko-ottivat väkeä joukkoihinsa. Toki täytyy myöntää, että oli lahtareiden porukoissa joitain vapaaehtoisiakin luokkapettureita.
Muistaaksen ensimmäisen kerran julkisuudessa sanat: "Suomen itsenäisyys", lausui työväenliikkeen Mäkelä (?) Tampereen torilla vuonna 1905.
Myös jääkäriliike ei missään tapauksessa ollut yläluokkien liikehdintää vaan hyvinkin tavallisten ihmisten, myös työväestön ja sosiaalidemokraattien itsenäisyysliikettä.
Jääkäreitä Saksassa vuosina 1914-17 lienee ollut noin 1800, joista vain ehkä reilu tuhat osallistui sisällissotaan valkoisten puolella.
Aiheesta on olemassa hyvä kirjakin; täytyisi vain kaivaa jostain esiin.
Suomenkielisten porvarien ja talonpoikien osuus jääkäreiden joukossa oli häviävän pieni. Suomalaisporvarit kannattivat Venäjän yhteydessä pysymistä aina marraskuulle 1917 asti.
Onhan nyt itsestään selvää, että edellisen
vuosisadan alussa työmies tai torppari, joka
painoi pappien, venäläisten upseerien,
venäläismielisten virkamiesten ja muun
loisluokan eteen 10-15 -tuntusia päiviä, ei
ehtinyt tai voinut lähteä kaikenlaisiin
VOUHOTUKSIIN mukaan!
- Ainahan vouhotukset ovat olleet jonkinlaista
väliinputoajien liikehdintää ja etuoikeutettujen
kapinointia kuten 70-luvulla porvarisnuorten
stalinismi.
Kakaroiden elättäminen ja eukon pitäminen
aisoissa lienevät ne tärkeimmät päivän toimet
torpparille ja työmiehelle tuon vuosisadan alussa.
Jääkäreiksi lähteneet olivat pikemminkin
yhteiskunnan laitapuolen kulkijoita, merimiehiä,
ja näitähän Pohjanmaalla on aina riittänyt.
Suomalaiset eli venäläiset merimiehet jäivät saksalaisten vangeiksi ja he saivat valita joko vankeuden tai jääkäriksi suostumisen.
Tästä on jokunen vuosi kun luin, mutta uskon, että tämä Lackmanin kirja on kokonaivaltaisin ja perusteellisin teos jääkäreistä ..
Lackman, Matti:
Teos Suomen vai Saksan puolesta?:
jääkäreiden tuntematon historia, Otava, 2000
Fil. tri Outi Karemaan arvostelu Lackmanin kirjasta:
".. monelle oli yhä yllätys, että jääkäreiden joukossa oli myös ns. punaisia jääkäreitä ja etteivät kaikki jääkärit suinkaan kotiutuneet helmikuussa 1918 taistelemaan valkoisen armeijan joukoissa: itse asiassa ennen sotaa ja sen aikana jääkäreistä palasi Suomeen 70 %. Toisin sanoen 450 jääkäriä palasi vasta sodan jälkeen."
"..siitä puuttuvat vanhaa jääkäritutkimusta turhan usein sävyttäneet jääkäreiden idealisointi ja jääkärimyyttiin sopimattomien asioiden kaunistelu."
"..kuvailee esimerkiksi suomenkielisten työväenluokkaisten jääkäreiden katkeruutta siitä, että ruotsinkieliset ja yläluokkaiset jääkärit ylenivät heitä huomattavasti paremmin ja nopeammin."
".. kuinka suuri osa Saksalla oli jääkäriliikkeen synnyssä ja kuinka voimakkain sitein Suomi jääkäreiden avulla tuli kytketyksi Saksaan ... Lackman kuvaa hyvin tämän ajatuksen mahdottomuutta: miksi Saksa olisi pyyteettömästi kouluttanut jääkärijoukon ja maksanut heidän kulunsa? Näin ei tietenkään ollut,
- Ja muuta mielenkiintoista jääkäriliikkeestä .. lue:
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=331
valehdella. Jääkäreissä oli jäseniä kaikista yhteiskuntaluokista.
Ei suomenruotsalaisuus ole yhteiskuntaluokka.
Sotilaskoulutettavat olivat alueittain koottu maaseudulta kaupunkien ulkopuolelta. Lähinnä Keski-Suomesta.
Valkoisen Suomen puolella järjestettiin kutsunnat eli väen pakko-otot. Värväyksessä on kyse vapaaehtoisista palkkasotureista.
----Lähde: www.karjalainen.fi----
Karjalainen on kautta aikain ollut äärioikeistolainen, suorastaan patamusta, lehti. Mikään juttu siinä ei ole totta, ei ole koskaan ollut.
JA VENÄJÄN HOMPPELI-TILTU ITSE ONLÄHTÖKOHTAISESTI VALEHTELIJA!
En ymmärrä, mitä edellytyksiä punaisilla olisi ollut voittaa, koska Saksa oli voittajavaltioiden taholta velvoitettu taistelemaan punaisia vastaan kaikkialla Itämeren alueella.