Täällä hyvin suuri osa kepulaisten avauksista on vain lauseen, parin mittaisia, joissa ainoastaan iloitaan siitä, että kepu on suurin ja vallassa tai ennustetaan kepulle voittoa ja valtaa. Mutta ei kerrota miksi. Miksi on hyvä, että kepu on vallassa? Miksi kepun pitäisi ”voittaa” ja minkä? Mitä se on vallallaan tehnyt, ketkä siitä ovat hyötyneet ja miten? Mitä entistä parempaa seuraisi, jos kepu taas ”voittaisi”? Mitä se tekisi entistä suuremmalla vallallaan?
Riittääkö kepulaisten mieltä tyydyttämään vain se, että heidän kannattamallaan puolueella on VALTA, vaikka se ei sillä vallallaan saisi aikaiseksi mitään hyvää heille enemmän kuin muillekaan? Ovatko nuo kepulaiset niin yksinkertaisia ja ulkona kaikesta, etteivät he ymmärrä tai tiedä mitään konkreettisia asioita, joiden hyväksi tuota ”valtaa” voitaisiin ja pitäisi käyttää? Onko tuollainen vallanhalu vain osoitus alemmuudentunnosta ja katkeruudesta? Toivovatko he kepun saavan sellaisen VALLAN; että se estäisi muitakin olemasta itseensä ja elämäänsä heitä tyytyväisempiä, ja estäisi muunkin Suomen kehittymästä heidän kotikulmiaan edistyneemmäksi? Uskovatko he sellaiseen? Niin arvelen, ja mielestäni perustellusti, kun ”vallan” tarpeelle ei esitetä mitään kohteita.
Muiden puolueiden kannattajat täälläkin esittävät aina yksilöityjä perusteluja sille, miksi heidän kannattamansa puolue olisi parempi, mitä se tekisi toisin ja miksi niin olisi tarpeellista ja hyvää. Mutta suurin osa kepulaisista uhkuu vain vihaa muita puolueita ja niiden kannattajia kohtaan enintään väittäen niiden valehtelevan ja kieroilevan kertomatta missä asioissa he niin tekevät.
No, onhan täällä sentään yksi, jonka toivomukset puolueensa vallan käytöstä eivät ole jääneet epäselviksi: kaikki muut pitäisi lyödä, alistaa ja musertaa ja varsinkin sossut ja ammattiliitot - se Hagiksen punakone - tuhota total! Eli samanlaiset tavoitteet kuin niillä henkisesti häntä lähellä olleilla, joiden iskulause kuului ”kaikki valta neuvostoille!”.
Ja onhan täällä myös eräs toinen, joka näkee keskustan käyttävän valtaa hyvin ja oikein kaikkialla, vaikka siellä todellisena vallankäyttäjinä olisivat demarit, jotka edellisen hallituksen peruina toteuttaisivat kokoomuslaista politiikkaa. Siitä ”alueellisen ja sosiaalisen tasapainon palautumisesta” hänenkin on jo vaikeaa osoittaa esimerkkejä.
Toki joku keskustalainen pysyy ihan asialinjalla, mutta en nyt halua heitä nimetä, jotten kompromettoisi heitä edellä tarkoittamani kepulaisen enemmistön silmissä. Mutta pysyn perustellussa väitteessäni, että minkään muun puoleen kannattajissa ei ole niin suurta joukkoa sellaisia vallanhaluisia, joille puolueensa voitto ja valta riittäisi ilman, että olisi mitään kerrottavaa siitä, mihin ja miten sen pitäisi valtaansa käyttää. Ja että hänen puolueensa on muita parempi, vaikka ei voida kertoa yhtäkään konkreettista perustetta väitteelle.
Kun tuossa totesin analogian erään kepulaiseksi itsensä mieltävän ja bolsheviikkien kesken, niin kyllä keskusta muussakin ihan todella noudattaa ilmeisesti bolshevikeiltä saamiaan oppeja. Kepun sodanjälkeisen historian tuntien sellainen on hyvin ymmärrettävää ja luonnollista. Kekkonen pääsi valtaan paljolti Neuvostoliiton tuella ja siinä suurmestarina häärinyt Korsimo oli hyvin perehtynyt Neuvostoliiton historiaan ja Stalinin valtaannousun ja hänen valtansa lujittamisen menetelmiin. Kekkonen ei sentään Stalinin tavoin listinyt oikeita ja kuvittelemiaan vastustajiaan, vaan hänen oli mahdollista päästä samaan tulokseen sivistyneimmin konstein, sillä Suomi on sivistysmaa.
Lev Trotski oli Leninin jälkeen bolshevikkien toiseksi tärkein teoreetikko ja myöhempi puna-armeijan johtaja, joka myös sittemmin joutui Stalinin uhriksi. Keisariperhe oli syösty vallasta ja kuljetettu Tobolskiin ja Kerenskin hallitus ei pystynyt pitämään ohjissaan jättiläismaata, jossa vallitsi täysi kaaos. Silloin jo vallan kahvassa olleet bolshevikit kokouksessaan Pietarissa 1918 empivät vastuun ottamista siinä tilassa olleesta maasta. Silloin Trotski jyrisi heille: ”Puolue, joka ei halua valtaa, on arvoton nimittämään itseään puolueeksi”. Tuolla puheellaan Trotski sai bolshevikit ruotuun, ja loppu on tunnettua historiaa – aina ansaitsemaansa loppua myöten.
Korsimo oli sisäistänyt hyvin Trotskin opetuksen ja noudatti sitä. Siitä on tullut vahva perinne kepussa, eivätkä muutkaan puolueet toki halua ”vallattomia” olla, ei edes se, jota pitkään johti ”puolivallaton” leskimies. Mutta noilla muilla puolueilla näkyy olevan selkeämpi idea valtansa käyttämiseksi, ja kyllähän sitä käytännössäkin osoittaa myös se toinen päähallituspuolue, kun siltä ensimmäiseltä ja varsinkin sen johtajalta idea taitaa usein olla hukassa. Mutta kyseisen puolueen kannattajien suurelle joukolle se ei ole koskaan selvinnytkään.
Riittääkö kepulaisten mieltä tyydyttämään vain se, että heidän kannattamallaan puolueella on VALTA, vaikka se ei sillä vallallaan saisi aikaiseksi mitään hyvää heille enemmän kuin muillekaan? Ovatko nuo kepulaiset niin yksinkertaisia ja ulkona kaikesta, etteivät he ymmärrä tai tiedä mitään konkreettisia asioita, joiden hyväksi tuota ”valtaa” voitaisiin ja pitäisi käyttää? Onko tuollainen vallanhalu vain osoitus alemmuudentunnosta ja katkeruudesta? Toivovatko he kepun saavan sellaisen VALLAN; että se estäisi muitakin olemasta itseensä ja elämäänsä heitä tyytyväisempiä, ja estäisi muunkin Suomen kehittymästä heidän kotikulmiaan edistyneemmäksi? Uskovatko he sellaiseen? Niin arvelen, ja mielestäni perustellusti, kun ”vallan” tarpeelle ei esitetä mitään kohteita.
Muiden puolueiden kannattajat täälläkin esittävät aina yksilöityjä perusteluja sille, miksi heidän kannattamansa puolue olisi parempi, mitä se tekisi toisin ja miksi niin olisi tarpeellista ja hyvää. Mutta suurin osa kepulaisista uhkuu vain vihaa muita puolueita ja niiden kannattajia kohtaan enintään väittäen niiden valehtelevan ja kieroilevan kertomatta missä asioissa he niin tekevät.
No, onhan täällä sentään yksi, jonka toivomukset puolueensa vallan käytöstä eivät ole jääneet epäselviksi: kaikki muut pitäisi lyödä, alistaa ja musertaa ja varsinkin sossut ja ammattiliitot - se Hagiksen punakone - tuhota total! Eli samanlaiset tavoitteet kuin niillä henkisesti häntä lähellä olleilla, joiden iskulause kuului ”kaikki valta neuvostoille!”.
Ja onhan täällä myös eräs toinen, joka näkee keskustan käyttävän valtaa hyvin ja oikein kaikkialla, vaikka siellä todellisena vallankäyttäjinä olisivat demarit, jotka edellisen hallituksen peruina toteuttaisivat kokoomuslaista politiikkaa. Siitä ”alueellisen ja sosiaalisen tasapainon palautumisesta” hänenkin on jo vaikeaa osoittaa esimerkkejä.
Toki joku keskustalainen pysyy ihan asialinjalla, mutta en nyt halua heitä nimetä, jotten kompromettoisi heitä edellä tarkoittamani kepulaisen enemmistön silmissä. Mutta pysyn perustellussa väitteessäni, että minkään muun puoleen kannattajissa ei ole niin suurta joukkoa sellaisia vallanhaluisia, joille puolueensa voitto ja valta riittäisi ilman, että olisi mitään kerrottavaa siitä, mihin ja miten sen pitäisi valtaansa käyttää. Ja että hänen puolueensa on muita parempi, vaikka ei voida kertoa yhtäkään konkreettista perustetta väitteelle.
Kun tuossa totesin analogian erään kepulaiseksi itsensä mieltävän ja bolsheviikkien kesken, niin kyllä keskusta muussakin ihan todella noudattaa ilmeisesti bolshevikeiltä saamiaan oppeja. Kepun sodanjälkeisen historian tuntien sellainen on hyvin ymmärrettävää ja luonnollista. Kekkonen pääsi valtaan paljolti Neuvostoliiton tuella ja siinä suurmestarina häärinyt Korsimo oli hyvin perehtynyt Neuvostoliiton historiaan ja Stalinin valtaannousun ja hänen valtansa lujittamisen menetelmiin. Kekkonen ei sentään Stalinin tavoin listinyt oikeita ja kuvittelemiaan vastustajiaan, vaan hänen oli mahdollista päästä samaan tulokseen sivistyneimmin konstein, sillä Suomi on sivistysmaa.
Lev Trotski oli Leninin jälkeen bolshevikkien toiseksi tärkein teoreetikko ja myöhempi puna-armeijan johtaja, joka myös sittemmin joutui Stalinin uhriksi. Keisariperhe oli syösty vallasta ja kuljetettu Tobolskiin ja Kerenskin hallitus ei pystynyt pitämään ohjissaan jättiläismaata, jossa vallitsi täysi kaaos. Silloin jo vallan kahvassa olleet bolshevikit kokouksessaan Pietarissa 1918 empivät vastuun ottamista siinä tilassa olleesta maasta. Silloin Trotski jyrisi heille: ”Puolue, joka ei halua valtaa, on arvoton nimittämään itseään puolueeksi”. Tuolla puheellaan Trotski sai bolshevikit ruotuun, ja loppu on tunnettua historiaa – aina ansaitsemaansa loppua myöten.
Korsimo oli sisäistänyt hyvin Trotskin opetuksen ja noudatti sitä. Siitä on tullut vahva perinne kepussa, eivätkä muutkaan puolueet toki halua ”vallattomia” olla, ei edes se, jota pitkään johti ”puolivallaton” leskimies. Mutta noilla muilla puolueilla näkyy olevan selkeämpi idea valtansa käyttämiseksi, ja kyllähän sitä käytännössäkin osoittaa myös se toinen päähallituspuolue, kun siltä ensimmäiseltä ja varsinkin sen johtajalta idea taitaa usein olla hukassa. Mutta kyseisen puolueen kannattajien suurelle joukolle se ei ole koskaan selvinnytkään.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Talouselämä-lehti:
"Olen huomannut, että elinkeinoelämänkin piirissä on ihmisiä, jotka anteeksipyydellen kritisoivat vasemmistoa. He luulevat, että vasemmistolaisuudessa on pohjimmiltaan jotain hyvää. Minun ei tarvitse koskaan tuntea huonoa omaatuntoa, kun sanon, ettei vasemmistolaisuudella ole mitään annettavaa modernissa yhteiskunnassa."
Tarkoitatko myös sosiaalidemokratiaa?
"Tämä tarkoittaa vasemmistoa kokonaisuudessaan. Vanhanmallinen sosiaalidemokratia on yksi Euroopan suuri vitsaus. Tiedän, että minua pidetään patologisena anglofiilinä, kun Winston Churchillia lainaten sanon, että englantia puhuvat maat ovat olleet se valo, joka on vienyt Eurooppaa eteenpäin ja pelastanut sen tuholta."
...se noin sanoi. Luin kyllä tuon koko jutun Talouselämä-lehdestä. Nallehan siinä muisteli myös nuoruusvuosiaan taistolaisena. Täytyy sanoa, että on mies kokenut lähes samanlaisen "valaistumisen" kuin aikoinaan prinssi Siddharta Gautama, josta tuli Buddha.
Sinulla tuo taito on hukassa ja jorpottelet joutavia.
...yhtä vähän sanottavaa kuin kepulaisella.
Milloinkas, Sinä Jorma, viimeksi olet tehnyt hyvän teon?
...ei ole kuin yhden yön takainen, mutta nyt lähden tekemään hyvän teon itselleni, eli ulkoilemaan - en hiihtäen, vaan lämpöpuvussa kävellen, kun on pakkasta vielä runsaat - 10 astetta. Täytyy koettaa pitää yllä myös fyysistä kuntoaan, jotta säilyisi tämä henkinenkin, ja jotta jaksaisin yhä tehdä hyviä töitä myös muille kuin itselleni!
"Viimeisin hyvä tekoni...
Kirjoittanut: JormaKKorhonen 29.1.2007 klo 12.18
...ei ole kuin yhden yön takainen"
Sitä on siis käyty kävelemässä Hietalahden hautausmaalla...
Vai oliko yöpöydän pyssylle käyttöä? Pelottelivatko kepumöröt unissa?
Eikä demareille kannata antaa valtaa vielä tänäkään päivänä. Nytkin, kuten kapi toteaa demarit pitää röyhkeydellä valtaa vaikka ei todellisuudessa sitä demareilla ei olisi.
Tarja Halonen on yksi vallanpitäjä, joka virkanimityksillä on suosinut törkeästi demareita, jotka käyttävät tätä kautta valtaa.
Siksi on tärkeää, että demarimafia ei saa enää valtaa, vaan on demarit karsittava pois viroista.
...tai oikeammin sanoen näköjään et ollenkaan. Sosialidemokraattien ei tarvinnut "yrittää päästä valtaan 1918", sillä viimeisessä yksikamarisessa eduskunnassamme ennen itsenäistymistä sosialidemokraatit olivat ehdottomana enemmoitönä, ja sosialidemokraatti Oskari Tokoi hallituksen (senaatin) päämiehenä, jossa senaatissa oli senaattorina (ministerinä) myös Väinö Tanner.
Mutta Venäjän vallankumouksen tapahduttua porvarit juonivat eduskunnan hajalle ja saivat aikaan uudet vaalit, joissa eduskunta menetti sosialidemokraattisen enemmistönä ja Tokoin senaatti joutui eroamaan.
Silloin kärjistyivät sosialidemokraattien ja porvarien välit niin, että suuri osa sosialidemokraateista lähti vallankumouksen tielle hakemaan sitä kautta oikeuksiaan, joiden he katsoivat vääryydellä viedyiksi. Sosialidemokraattinen puolue irtisanoutui noista vallankumouksellisista, jotka sitten rupesivat venäläisen esikubansa mukaan kutsumaankin itseään kommunisteiksi.
Ne kommunistit ovat sittemmin olleet sosialidemokraattien katkerimpia vihamiehin ja olivat pitkään maalaisliiton ja Kekkosen luotettavimmat tukijat.
Tässä noista vaiheista kertova katkelma täälläkin (historian saitilla) aikoinaan julkaisemastani moniosaisesta kirjoituksestani Väinö Tannerista, joka perustui prof. Jaakko Paavolaisen kirjoittamaan Tannerin elämäkertaan:
- - -
Helmikuussa 1917 Väinö Tanner tuli valituksi meidän yksikamariseen eduskuntaamme, jossa sosialidemokraatit saivat enemmistön. Tanner valittiin myös Oskari Tokoin johtamaan ns. itsenäisyyssenaattiin (hallitukseemme) valtiovaraintoimituskuntaan. Senaattiin tuli yhteensä kuusi sosialidemokraattia.
Tannerin asema toimituskunnassa oli niin merkittävä, että nykytermein häntä voitaisiin kutsua valtiovarainministeriksi. Hän sai myös senaatille kuuluvat maan elintarvikeasiat hoidettavakseen. Näin hänen käsiinsä oli tullut kaksi merkittävintä jokapäiväiseen hyvinvointiimme vaikuttavaa kansakunnallista toimialaa. Hän oli päässyt valtiontalouden kampeen käsiksi hetkellä, jolloin ennennäkemätön kehitys valtiojohtoisuuteen oli tapahtumassa ja maa oli itsenäistymässä. Hän sai kiittää tästä myös puoluettaan, mutta hän oli siinäkin päässyt asemaan, jossa puolue tarvitsi häntä enemmän kuin hän puoluetta.
Senaattorin laaja toimiala sitoi Tanneria niin, että muuhun politiikkaan häneltä ei aikaa juuri riittänyt. Hänellä ei ollut kosketusta jääkäriliikkeeseen eikä vetoa bolshevikkiliikkeeseen, noihin kahteen kiintopisteeseen, joihin itsenäisyysajattelu tukeutui. On inhimillistä, että 36-vuotias mies omaksui perinteisen senaattorin roolin enemmän maan isänä kuin nykyaikaisena poliittisia tehtäviä hoitavana ministerinä.
Uusi sosialistienemmistöinen eduskunta aloitti ripeästi ja tehokkaasti lainsäädäntötyönsä ja itsenäisyyssenaatti työskenteli tuloksekkaasti laajalla alueella, kun se sai työlleen eduskunnan tuen. Hallituksen esitykset, mm. tärkeä elintarvikelaki, menivät helposti läpi eduskunnassa. Hallituksen voimakolmikon muodostivat senaatin puheenjohtaja (pääministeri) Tokoi, Tanner ja maalaisliiton Kyösti Kallio, joiden yhteistoiminta oli hyvä. Maalaisliiton Alkio sen sijaan oli usein eri mieltä kolmikon kanssa.
Tanner tuli hyvin toimeen myös Venäjän väliaikaisen hallituksen avainhenkilöiden kanssa. Tilanne emämaassa Venäjällä kuitenkin paheni nopeasti, inflaatio laukkasi ja järjestys karkasi hallituksen käsistä hallitsemattomaksi kaaokseksi, joka sitten pian johti bolshevikkien vallankumoukseen. Venäjän vaikeudet toivat suoria vaikutuksia myös Suomen senaatille.
Senaatti oli myöntänyt viljakauppoihin tukea saadakseen huomattavan lainan Venäjän hallitukselle, ja lainaehdot olivat sellaiset, että Venäjän inflaation johdosta lainasta muodostui lähinnä lahjoitus. Tanner joutui tästä arvostelun kohteeksi myös omassa puolueessaan. Tässä vaiheessa alkoi jo näkyä selvänä se raja, joka sitten jakoi sosialidemokraattisen puolueen Tannerin, Wuolijokien, Paasivuoren, Voionmaan ym. muodostamiin laillisuusmiehiin ja Gyllingin, Kuusisen ja monien muiden edustamiin vallankumouksellisiin.
Paavolainen puhuu Tannerin elämäkerrassa pitkään noista värikkäistä vaiheista, jolloin sosialidemokraattinen puolue alkoi revetä kahtia paljolti tarkoitushakuisilla tekosyillä. Tuossa edellä mainitussa laina-asiassa Gylling hyökkäsi eduskunnassa voimakkaasti Tanneria vastaan menettelystä, jota hän itse oli suositellut, ja Gyllingiä tukenut Valpas säesti, että ”Tannerilla ei ole ollut siveellistä oikeutta ajatella, että asiasta aiemmin esitetyt mielipiteet sitoisivat muita puolueen jäseniä”. Tähän Tanner vastasi suoralta kädeltä, että ”olen tottunut siihen, että miehen puhe sitoo ainakin hänet itsensä”. Tanner sai voimakasta tukea sekä keskeltä että oikealta.
Tanner oli esiintymisessään hyvin vaikuttava, sillä hän tunsi aina asian, josta puhui ja hän esitti asiansa selkeästi ja perustellen. Eduskunnan istuntoja oli usein seuraamassa Venäjän edustajana kenraalikuvernööri Stahovitsh, jonka muistiinpanoissa on toistuvasti maininta ”Silno govoril Tanner (Tanner puhui voimakkaasti).
Tuo Venäjälle myönnetty laina aiheutti riitelyä eduskunnassa ja senaatissa melkeinpä enemmän kun vähän myöhemmin ns. valtalaki, josta aiheutuviin erimielisyyksiin ja riitoihin Tokoin senaatti sitten hajosi. Muitakin riidan aiheita riitti, mutta tässä ei ole tilaa käsitellä noita värikkäitä ja myöhemmän kehityksen valossa tärkeitäkin aiheita.
Sosialistien vallankumoukselliset olivat saaneet varsinkin pääkaupungissa massat yhä enemmän puolelleen. Rautatientorille, Senaatintorille ja eduskuntatalon (Heimolan) edustalle Hallituskadulle tulvi jatkuvasti levottomasti liikehtiviä väkijoukkoja, joiden huudot ”alas porvarit” ja ”eläköön Suomen työväenluokka” kantautuivat sekä senaatin että eduskunnan istuntosaleihin.
Venäjällä heinäkuussa 1917 tapahtuneen vallankaappausyrityksen aikana sosialidemokraatit toivat eduskunnan istunnon esityslistalle ns. valtalain. Sen mukaan eduskunta julistautuisi korkeimman vallan haltijaksi; ulkopolitiikka ja sotilaskysymykset jäivät Venäjän hallintoon. Otto Ville Kuusinen ehdotti SDP:n eduskuntaryhmän kokouksessa vallankumouksellisen hallituksen perustamista ellei valtalaki mene läpi eduskunnassa.
Valtalaki kuitenkin hyväksyttiin Suomen eduskunnassa SDP:n sekä porvarillisten puolueiden (nuorsuomalaiset, suomalaiset ja RKP) ja maalaisliiton itsenäisyysmiesten ajama ns. valtalaki. Laki hyväksyttiin eduskunnassa 18.7.1917 äänin 135-55. Ennen lain hyväksymistä se piti julistaa kiireelliseksi, ja vaikka porvaripuolueet olivat lakia vastaan, niin arveltiin avoimen vastustuksen suosivan sosiaalidemokraatteja seuraavissa vaaleissa. Näin valtalaki julistettiin kiireelliseksi.
Valtalakia ei haluttu lähettää Venäjän väliaikaisen hallituksen vahvistettavaksi, koska Suomessa luultiin siellä heinäkuisen vallankaappausyrityksen onnistuvan. Erityisesti sosiaalidemokraatit olivat lähettämistä vastaan. Mutta kun väliaikainen hallitus sai tilanteen rauhoitetuksi Venäjällä, niin valtalaki päätettiin kuitenkin lähettää vahvistettavaksi. Väliaikainen hallitus ei hyväksynyt valtalakia ja hajotti Suomen eduskunnan.
Seuranneissa vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät enemmistönsä porvareille. Senaattori Tanner ei ollut ehdokkaanakaan, joten luonnollisesti hän ei kuulunut uuteen eduskuntaan.
Porvarit alkoivat valmistella omaa valtalakiaan, mutta sen jälkeen kun bolsevikit olivat päässeet valtaan Venäjällä, eduskunta päätti ottaa korkeimman vallan kokonaan itselleen marraskuun 15. päivänä 1917. Eripurainen Tokoin senaatti oli menettänyt viimeisetkin yhteistyön edellytykset valtalaista käydyn kiistan aikana, joten se jätti eronpyyntönsä. Senaatin erotessa Väinö Tannerkin menetti senaattorin asemansa. Varmaan se kolhaisi miestä melkoisesti, vaikka ei hän tyhjän päälle pudonnut.
Tanner oli edelleen pohjoismaiden suurimman osuustoimintaliikkeen johtaja ja henkilökohtaisesti varsin varakas mies. Myös puolueessaan hän pysyi edelleen yhtenä merkittävimmistä ja arvostetuimmista. Nuorella iällään hän oli tullut myös kansainvälisesti tunnetuksi sekä osuustoimintamiehenä että valtiomiehenä. Tanner oli päässyt asemiin, joiden ilman senaattorin tointakin täytyi tyydyttää hänen taustansa omaavan miehen suurimmatkin toiveet.
Jouduttuaan sulkemaan senaatin ovet takanaan Tanner vetäytyi maatilalleen maaseudun rauhaan. Tannerit olivat myyneet Bisan tilan Kirkkonummella ja ostaneet sen tilalle Lill-Hemtasin tilan Kauniaisissa, lähempänä Helsinkiä. Tilalla oli n. 20 hehtaaria viljeltyä ja n. 30 hehtaaria metsää ja pidettiin myös n. 10 lehmän karjaa.
Tilalla oli päärakennus, navetta ja muut tarvittavat ulkorakennukset ja myös rakennus työväen asuntoja varten. Päärakennuksessa oli seitsemän huonetta alakerrassa ja eräitä lisäksi ullakkokerroksessa, mutta tilat eivät oikein tyydyttäneet Tannereita, ja jo kesällä 1917 he käynnistivät melkoiset remontit tilan kaikissa rakennuksissa. Tanner lueskeli paljon maatalous- ja puutarha-alan kirjallisuutta, sillä hänen aikomuksensa oli kehittää tilasta vireä maatalous- ja puutarhatila.
Mutta Tannerin rauha häiriintyi pian pahoin. Edessä olivat kuukaudet, jotka suomalaisen yhteiskunnan vaiheissa olivat käänteentekevät, mullistavat ja historialliset jokaisen edellä sanotun sanan aidoimmassa mielessä.
Sanot:
>> Eikä demareille kannata antaa valtaa vielä tänäkään päivänä.
Porvarien ansiota on itsenäisyys. Demarit olisivat kysyneet neuvoa Stalinilta, mutta porvarit julisti Suomen itsenäiseksi.
Ilkiätkö tämän tunnustaa. Tässäkin asiassa kapi kieroili ja valehteli. Tanneria vietiin kuin likaämpäriä. Tannerista ei ollut mihinkään.
Tämä on totuus. Porvarit ovat itsenäisyyden hankkinut. Demarit yritti senjälkeen vallankaappausta, mutta valkoiset sen esti.
…hänen, joka todella tuntee historiaa, on mahdotonta ruveta keskustelemaan sellaisen kanssa, joka tuolla tavalla osoittaa, ettei hän tunne sitä hiukkaakaan.
Tuostakin asiasta olet kai jostain vain sattunut kuulemaan, että itsenäisyyssopimuksen allekirjoitti tosiaankin se hallituksemme (senaatti), jossa demarit eivät olleet enää mukana. Eivät tulleet enää siihen hallitukseen, kun olivat joutuneet suurimman puolueemme asemasta - yli 50% eduskunnasta – kieroilulla syrjäytetyiksi.
Esitys Suomen itsenäisyysjulistuksesta lähti sosialidemokraateilta valtiopäivillä maaliskuussa 1907, mutta porvarit olivat sitä vastaan, kun itsenäisyyttä olisi pitänyt hakea jo silloin tosiasiaalisessa vallassa Venäjällä olleilta bolshevikeilta. Niiltähän sitten porvaritkin joutuivat sitä hakemaan, ja juuri se Leninin johtama Neuvosto-Venäjä ensimmäisenä itsenäisyytemme tunnusti. Mutta miksi tunnusti – se on jo toinen asia, ja siitäkin olen kertonut täällä, Mutta sinulle siitäkään ei kannattane kertoa.
Tietenkin itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajina oli vain pervarisenaattoreita Svinhufvudin johdolla, kun siinä ns. itsenäisyyssenaatissa ei enää ollut muita kun porvareita. Jotka siis toteuttivat sosialidemokraattien esityksen juuri sellaisenaan.
Vilkaise edes tuo, mitä Wikipedia asiasta kertoo. On siinä sivussa myös se itsenäisyysjulistus:
Sosialidemokraattinen puolue ehdotti Suomen valtiopäivillä maaliskuussa 1917 itsenäisyyden julistamista, mutta porvaripuolueet olivat sitä vastaan. Väliaikaisen hallituksen kukistuttua Suomen poliittiset piirit jakautuivat kahtia sen suhteen, miten itsenäisyyttä pitäisi tavoitella. Porvarilliselle linjalle oli ongelmallista, että ainoa joka kykeni edes jollain tasolla neuvotteluihin oli Venäjän bolševikkipuolue. Porvarilliset halusivat hakea itsenäisyyden tunnustusta lännestä, kun taas sosialidemokraattinen puolue, halusi tunnistuksen bolševikeilta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsen%C3%A4istyminen
Demarit on kansakunnan syöpä ja ihmiskunnan kirous.
http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Sonnit ruhjoivat maanviljelijän kuoliaaksi Lieksassa/1135224656123
Ilmeisesti tuo on sinusta hyvä uutinen. Meistä normaaleista ihmisistä se ei ole.
Ettei vain olisi ollu kyseessä sonnimies, joka yritti toistaa temppunsa, josta Isvan kertoi eilen
-------------------------------------
Taloon tuli uusi renki. Isäntä sanoi että tapana on ollut, että heti samana iltana testataan, kuka on MIES talosa. Testipaikkana tietenkin navetta.
Isäntä asetteli lypsyjakkarat sopivasti nautalauman taakse ja sanoi: "Aloita sinä temppujen teot tuolta reunasta ja minä täältä reunasta. Kumpi ekan puolivalissä, on MIES talossa."
Niin sitä sitten hommat alkoi. Isäntä siirtyi jo toisen lehmän taakse, renki sen kuin vaan jatkoi ensimmäisensä kanssa. Kun isäntä oli siirtymässä jo viidennen lehmän taakse, kuului toisesta reunasta mahtava kolaus. Silloin isäntä jätti hommat kesken ja syöksyi onnittelemaan renkiä.
"Kyllä sinä olet MIES talossa. Olet nimittäin ensimmäinen, joka on SONNIN polvilleen nussinut!!!"
Silloin syntyi käsite SONNIMIES
Luuetko sinä mielenvikainen että Jomppe tullaisen murhetapahtuman jälkeen olisi jotenkin hyvillään, kyllä sinä et piruparka ole jompen kirjoituksia lukenut jos tulet tuommoisia edes kyselemään. Ajattelin Jompen sinulle hiukan suomentavan kirjoituksiasi, mutta Jompen tuntien hän ei viitsi noin törkeään vihjailuihin edes vastata.
...en todellakaan katsonut tuollaista vastaukseni arvoiseksi, vaikka kyllä huomasin sen. Kiva kuitenkin, että Sinä vastasit tavallaan puolestani. Kiitos!
hyvinkin olla hyvillään asiasta.
Saatoin olla väärässä antamastasi idioottimaisesta henkilökuvastasi.
Kepun nykyinen puoluesihteeri kelmi-Korhonen ilmoitti esikuvakseen Korsimon, kepun entisen pahamaineisen puoluesihteerin.
Juuri kun alkoi näyttää, että venäläiset ovat ryssineet Korhoscyborgin ohjelmoinnin totaalisesti, niin käänne parempaan on tapahtunut: avaus on puhdasta propagandaa, todeksi taitavasti muunnettua valhetta, tällaista haettiinkin ohjelmointialgoritmeja randomgeneraattorilla muodostettaessa.
Kerro, kun en millään arvaa, ketä näillä tarkoitat
--------------------------------------
No, onhan täällä sentään yksi, jonka toivomukset puolueensa vallan käytöstä eivät ole jääneet epäselviksi: kaikki muut pitäisi lyödä, alistaa ja musertaa ja varsinkin sossut ja ammattiliitot - se Hagiksen punakone - tuhota total! Eli samanlaiset tavoitteet kuin niillä henkisesti häntä lähellä olleilla, joiden iskulause kuului ”kaikki valta neuvostoille!”.
Ja onhan täällä myös eräs toinen, joka näkee keskustan käyttävän valtaa hyvin ja oikein kaikkialla, vaikka siellä todellisena vallankäyttäjinä olisivat demarit, jotka edellisen hallituksen peruina toteuttaisivat kokoomuslaista politiikkaa. Siitä ”alueellisen ja sosiaalisen tasapainon palautumisesta” hänenkin on jo vaikeaa osoittaa esimerkkejä.
No, ei sillä ole niin väliä. Mutta jos täällä jonkin verran olet, niin tulet kyllä heidät tuntemaan ja huvittuneena huomaat luonnehdintani paikkansa pitävyyden!
Kepu on opportunistinen vallanhimoinen agraarisosialistinen hurmosliike, kannattajilleen se oikea uskonto.
Uskonnoilla on profeettoja, pyhimyksiä, opetuslapsia, kavaltajia ja marttyyreja. Niin Kepullakin
Kepulaisten profeetta ja perustaja on Alkio, pyhimys tietysti UKK jonka kuuliasin opetuslapsi oli Väyrynen, Takkula kavalsi puolueen julkistamalla Annelin paljastuksia. Anneli otti marttyyrin roolin.
Jos totuus Kepusta olisi ymmärrettävä se kuihtuisi pois, eihän kukaan itsenäisesti ajatteleva tuollaista roska joukkoa äänestäisi- Kepu tarvitaan jo ihan mielenterveydellisistä syistä, sillä mihinkä uskoisi Oiva, mihin Keris, Emeriitta menettäisi järkensä lopullisesti, Linkki-Timo sekoaisi copypastensa kanssa, Ökyisännän tukiaiset loppuisivat jos kepua ei olisi.
tyhjää retoriikkaa. :))
pitää suosia on bioenergiatuotanto.
Ota sinäkin kantaa keskusteluun ja vastaa perustellusti, miksi Lipponen vastustaa kotimaisten energioitten käyttöönottoa ja tutkimusta?
(viittaan viestiketjuihin,"Kepu ajaa Fischer-Tropschia... ja Kepun bioenergiapolitiikka vanhentunutta")
Minusta nuo aiheet on lähempänä päivänpolitiikkaa kuin tuo sinun Lev Trotskin ajasta kirjoittaminen.
Luuletko sinä että, se antaa Lipposelle "tekohengitystä"?
...onko järkeä suosia bioenergiatuotantoa niillä kepun tarjoamilla menetelmillä, jossa mitä tahansa saatavaa energiayksikköä kohden täytyy sen valmistamisessa käyttää sitä suurempi yksikkö fossiilisilla polttoaineilla saatavaa energiaa. Ainoa hyötyjä siinä olisi energian tuottaja, joka kyllä saisi sievoiset rahat jo tukina ja sitten valmiin ebergian myynnistä. Muut olisivat häviäjiä, luonto ehkä eniten.
ole sopimukset missä määrätään että, bensan seassa on oltava muutama % biobensaa vuoteen (?) mennessä.
Viherpiipertäjät on saaneet semmoisen lain aikaan.
Ei kai sitä ole pakko kalleimmalla menetelmällä tuottaa.
Sinunlaisesi "tee se itse" mies voisi kehittää pienen kotikaasugeneraattorin, joka tuottaisi tarvittavan bensan krapulapaskasta!
näimme eilen TV:n dokumenttiohjelmassa. Suomesta ryöstetyllä rahalla rellestelyä ja uuden "paremman" järjestelmän aloittamista totaalisella valehtelulla.
Onko oikeisto perustanut missään valtaansa sellaiseen valehteluun kuin sosialismin yritykset.
-missä tahansa
Sosialistien valta meillä perustuu byrokratiaan.
totesi että, sosialistit harrastivat nälissään jopa ihmissyöntiä!
Joku 7 vuotias poika oli lähtenyt parinsadan metrin päässä olevasta kaupasta hakemaan leipää niin hän oli kadonnut sillä reissulla.
...
Joskus ihmisillä on valtaa toisten yli. Joillekin siitä tulee himo.
Kun upseeri tai isännöitsijätär menettää valtansa ja luulee valtansa jatkuvan muualla, hän pettyy ja katkeroituu.
Ennen kaikki kumarsivat, mutta nyt räkänokkakin jää entisen vallan haltijan vallan ulkopuolelle.
Joku voi tulla palstoille ylimielisenä ja remuilla sotilasarvoillaan ja olettaa saavansa auktoriteettia, mutta ei niillä ole mitään merkitystä. Kyllä siitä katkeroituu ja ryhtyy syyttämään palstan aihetta oman itsetunnon rapistumisesta.
Täällä tasa-arvoisessa mielipidemarkkinoilla auktoriteetti on se, joka tietää ja osaa ymmärtää eikä luule olevansa toisten yläpuolella.
Joidenkin kotiharjoituksista pitäisi poistaa peilin edessä lippaan vetäminen.
Minä taas luulen, että kepulainen näkemys on vallalla yli puoluerajojen joitain pienpuolueita lukuunottamatta. Kuinka usein ja entistä tihenevään tahtiin kuulemme kansalaisten suusta eri puolilla maata, että on ihan sama mitä äänestää, mikään ei siitä muutu. Usko politiikkaan asioita muuttavana tekijänä on vähentynyt ja tilalle on tullut asian harrasatjien kilpailuvietti. Omaa joukkuetta halutaan kannustaa, vaikkei oikein uskotakaan siihen. Tässä pelissä nousevat sitten esille kaikenlaiset pintailmiöt kuten Vanhasen yksityiselämä ja Saarelan ukon kaupassakäynnit.
Toista se oli joskus ennen. Asiat otettiin vakavasti ja tosissaan. Katselin Kuusisen klubi -ohjelman eilen ja siinä Aku Paasi miehineen hoiti asioita Pietarissa jäsenten välisissä revolveripolitiikan keinoin, kun muu ei tehonnut. Kahdeksan kuollutta ja patien loppuessa monta henkiin jäänyttäkin. Antautui miliisille ja sai aluksi ymmärrystä lyhyen vankeustuomion muodossa. Lopulta panivat kuitenkin teot valkoisten murhamiesten tiliin, ettei tyytymättömyys leviäisi.
Politiikan vastaisuudesta tai välinpitämättömyydestä pitäisi olla huolissaan, vaikkei nyt ihan tavoiteltaisikaan Aku Paasin ja kumppanien tapaa hoitaa asioita. Yhä lähemmäs vaan menemme kahden kerroksen yhteiskuntaa, jos usko politiikkaan loppuu. Nykyään ei tajuta sitä, mikä vielä 1910-luvulla oli itsestään selvää: Politiikassa ja demokratiassa on köyhän ainoa toivo paremmasta. Nyt valtaa ollaan siirretty vapaaehtoisesti talouselämälle ja siellä se myös taitaa pitkään tästä eteenpäin pysyä. Kunnes historia alkaa muodossa tai toisessa taas toistaa itseään.
...myös muissa puolueissa, mutta niiden kannattajat pystyvät paremmin kertomaan syyt sille, eli mitä he haluaisivat sillä vallalla tehtävän. Avaukseni pääpointti oli siinä, että täällä on hyvin paljon kepulaisia, joilla ei ole siitä pienintäkään käsitystä, mutta heille silti "keskusta on muita parempi" ja tärkeintä on vain se, että se on suuri ja voittaa vaaleja - vaikka ei tiedettäisi, mitä sillä voitolla pitäisi tehdä.
Paitsi se yksi, joka kyllä tietää, mutta onneksi kepu ai varmaankaan ole hänen kanssansa samoilla linjoilla. Ja on se toinenkin, jolle on oikeaa ja hyvää kaikki, mitä kepu tekee, vaikka se tekisi tänään sitä, jonka hän eilen tuomitsi vääräksi ja pahaksi.
Suomalaisten intohimo politiikkaan on tosiaan laantunut. Mutta minusta se on luonnollista, sillä suurimmilla ja siis merkittävillä puolueilla ei ole paljonkaan eroja ohjelmissaan eikä käytännön toimissaan sitäkään vertaa.
Suomalaisten sivistystaso ja valistuneisuus on myös noussut suuresti niistä ajoista, jolloin heitä voitiin paremmin manipuloida jonkin puolueen joukkoihin ja vaikka barrikaadeillekin; nyt sellaiseen ovat suostuvaisia vain kapeimman maailmankatsomuksen omaavat yksinkertaisimmat sielut. Niitä esim. kepu kalastelaa ja saakin verkkoihinsa, kun heille ei tarvitse kertoa missä ja miksi "keskusta on muita parempi".
En osaa oikein olla laillasi pahoillani siitä, että politiikan luonne on muuttunut, sillä se johtuu siitä, että myös aika ja tarpeemme ovat muuttuneet. Toki silti toivoisin, että ihmiset olisivat tarpeeksi valveutuneita ja vastuullisia kannattamaan äänestämälläkin niitä puolueita ja poliitikkoja, joiden päätarkoituksena ei ole vain oman pallin säilyttäminen tuulia haistellen, vaan joilla on myös ajatuksia meille kaikille tärkeimpien asioiden oikeasta hoidosta. Turvallisuuspolitiikka on yksi ehdottomasti tärkeimpiä osa-alueita.
....jota vielä julistat suureen ääneen.
Itsekritiikkiä ei taida olla lainkaan.
Olet varmaan joskus lukenut kirjan nimeltä RUHTINAS. Jos et ole, niin marx marx lainaamaan, niin ymmärrät paremmin siitä mistä yrität viisaana kirjoittaan.
Niin. Viisaan on helppo näytellä tyhmää, mutta sinun on vaikea näytellä viisasta.
...sehän kuuluu sotilaan peruslukemistoon. Olihan siinä Machiavellin neuvona valtiaalle, että tärkeintä on säilyttää armeija taistelukuntoisena; vaikka sota hävittäisiinkin, sillä armeijalla voidaan seuraava sota taas voittaa.
Mutta tarkoitatko, että Machiavellin teorioista löytyisi jokin selitys kepun vallanhalulle tai oikeammin sanottuna kepun kannattajien käsitykselle, että valta itsensä vuoksi on tärkeintä?
Eivätkö nuo 1400-luvun ajatukset ole hieman vanhentuneita nyky-yhteiskuntaan sovellettaviksi. Kuten esim. se Machiavellin neuvo valtiaalle, että "tärkeintä on voima, ei oikeudenmukaisuus; siki valtiaan menestyäkseen tulee häikäilemättä edistää valtion etua? Mutta eihän kepun "häikäilemättömyys" edistä valtion etua, vaan päinvastoin!
Sanot:
>> Viisaan on helppo näytellä tyhmää, mutta sinun on vaikea näytellä viisasta
Katsoitko JormaK eilen illalla miten syöpöttelivät ja juopottelivat Pietarissa Suomesta viemillään rahoilla?
Onko jossakin toteutettu aatetta eettisesti oikein?
Nykysossut ovat taas luoneet EU-byrokratian ja Suomeen niin paljon byrokratiaa että suuret ikäluokat pääsivät duuniin Tampereen opeilla miten jakaa kakkua.
Minulleko mielestäsi kuuluisi puolustaa noita kommunisteja? Kysele mieluummin sitä noilta kepulaisilta, sillä heihin niillä paremmat suhteet olivat, niin neukkukommunisteihin kuin kotoisiinkin, ja demarit ovat aina olleet kommunistien katkerimman vihan kohde.
Hyvin huonosti tunnet minut, jos et ymmärrä, että tunnen historian paljon laajemmin ja syvällisemmin kuin joidenkin tuollaisten tapausten osalta. Olen tässäkin jonossa eräissä vastauksissani joutunut valistamaan eräitä, jotka eivät näy tuntevan ollenkaan historiaamme esim. itsenäistymisemme ajoilta.
Ja mikä minä olen puolustamaan enempää kuin mollaamaan demareitakaan, kun itse olen nvapaa demokraatti, puolueisiin sitoutumaton villi ja vapaa. Enintään hieman koklip Oiva Härkösen lanseeraamaa mainiota termiä käyttääkseni.
anteeksi - kysyn sitten oivahärköselltä -:)
On hyvä juttu, kun kirjoituksesi ei ole enää "ilmaa pilaamassa" ensimmäisellä sivulla.
...teen kepulaisille kysymyksiä, joihin he eivät pysty vastaamaan. Vastausta joko ei ole, tai sitten se olisi sellainen, että sitä ei kehtaa esittää. Ihmettelen, että he kuitenkin kehtaavat esittää tyhmyytensä täydellisyyden rupeamalla törkyilemään minulle.
RUK:n kurssi 114:lla, jolla mm. minä ja Jaba olimme, oli myös myöhemmin ohjaajana ja teatterikorkeakoulun professorinakin jopa Olli Saarelaa tunnetummaksi tullut Jouko Turkka. Hän oli jo silloin omalaatuinen persoona. RUK:n kurssijulkaisussa on hänen kohdallaan mm. "Olen kiusallinen, kun olen rehellinen". Nuo sanat sopisivat minuunkin, vaikka kohdallani on silloin ihan muuta ja myönteisempää.
Ei häiritse minua, että avaukseni on jo valunut tänne, sillä se on tehtävänsä taas tehnyt, ja esiintyy kyllä kovin edukseen, kun sitä vertaa useimpiin niistä, jotka tänne ovat sen tiputtaneet!
"Muiden puolueiden kannattajat täälläkin esittävät aina yksilöityjä perusteluja sille, miksi heidän kannattamansa puolue olisi parempi, mitä se tekisi toisin ja miksi niin olisi tarpeellista ja hyvää."
Onkohan ylipäänsä mahdollista päästä kauemmas todellisuudesta kuin mitä tuo lause. Joko tuon kirjoittaja ei ole lukenut ainuttakaan viestiä koko palstalta tai sitten kyseisellä henkilöllä viiraa päästä ja pahasti..
...eli miksi kepu on muita parempi ja mitä se tekisi toisin ja peremmin kuin esim. kokoomus tai sdp ja miksi se olisi tarpeellista ja hyvää?
Olemmehan me kaikki huomanneet, että esim. Jaba kokoomuslaisesta näkökulmasta ja Mielipidepankki sosialidemokraattisesta esittävät täällä jatkuvasti yksilöityjä toiveita kaipaamistaan poliittisista teoista, joita kepu ei heidän mielestään tee. Olen minäkin näin varsin epäpoliittisesta näkökulmasta sellaisia paljonkin esittänyt.
Mutta kepulaiset vastaavat vain "keskusta on muita parempi" kertomatta miksi niin on. Tai kaipaavat vain voittoa ja valtaa. Ja jos he taas sen voiton saisivat, pyytävät demareita kumppanikseen toteuttamaan varsin kokoomuslaista politiikkaa!
Ei siis ole vastausta sinullakaan kysymyksiini. Etkö sitä tiedä, vai onko se liian kiusallinen julki lausuttavaksi?
...ehtii vastaamaan.
Olet sinä surkimus.
Ei Kapi hullu ole... no ehkä tarkemmin ajatelle taitaa olla. Eikä Kapi kysele... no ehkä tarkemmin ajatellen kyselee.
Mutta se on varmaa, ettei täältä kymmentä viisasta löydy. Sehän on enemmän kuin sormessa on peukaloita.
...sinun mielestäsi on osoitus hulluudesta, kun
>> esim. Jaba kokoomuslaisesta näkökulmasta ja Mielipidepankki sosialidemokraattisesta esittävät täällä jatkuvasti yksilöityjä toiveita kaipaamistaan poliittisista teoista, joita kepu ei heidän mielestään tee. Olen minäkin näin varsin epäpoliittisesta näkökulmasta sellaisia paljonkin esittänyt.> kepulaiset vastaavat vain "keskusta on muita parempi" kertomatta miksi niin on. Tai kaipaavat vain voittoa ja valtaa.>jos he taas sen voiton saisivat, pyytävät demareita kumppanikseen toteuttamaan varsin kokoomuslaista politiikkaa!
Ei se vika aina ole Kepussa. Oikeasti aika harvoin josko ollenkaan. Rauhoittelepas nyt se Otto-Ville Kuusinen sieltä korviesi välistä ginillä... se pitää siitä...