Huomenta
Eilen aamulla löysin tämän 24 keskustelun. Luin juttuja ja otin jo pöydälle nostamastani antabus purkista tabletin. En ymmärrä miksi senkin ottaminen on niin vaikeaa.. aivan kuin menettäisi jotain. Niin viinan huuruiset illat ja krapulaiset aamut. Olen kammpaillut jo kaksikymmentä vuotta tuon paskan viinan kanssa. Joskus paremmalla menestyksellä joskun huonolla. Olen lähtenyt kotani 16 vuotiaana jatkuvan viinan ja minuun kohdistuvan väkivallan takia. ( enkä puhu nyt mistään tukkapölyistä) Koskaan en ole kaivannut sääliä ja apua olen yrittänyt hakea painajaisiini ja alemmuuden tuntoihin kaikkkialta. Minulla on ihana aviomies lapsi ja hyvä työ. Olin päättänyt nuorena, että vielä teille paskat vanhemmat näytän, että minä pystyn mihin vaan, vaikka kotani sain vain oman peiton ja turpaan lähtiessäni. Itkin katkerasti kun huomasin minkä kirouksen olin perinyt suvultani. Viina. A klinikka ei voi minua auttaa, koska tunnen kaikki faktat ja pystyn puhumaan ja perustelemaan asiat sekä myöntämään olevani alkoholisti, jolla ei ole muuta linjaa kuin 0- linja.Viina pyörii kokoajan mielessä olen sellainen ilta tissuttelija pullo viiniä jne. Viiniä iloon, suruun ja väsymykseen. Viikonloput sitten meneekin ihan putkessa,. Toki toimin ja teen kaikenlaista mutta kokoajan tissuttelen. Varmaan sadan muunkin tarina. Mutta kun luin tätä keskutelua, en ymmärrä noita raitistuneita. luulisi heidän tietävän mikä kuningas alkoholi on? Ei se jumalauta käy vaan niin ,että mä lopetan sillä selvä. Eihä täällä olisi yhtään alkoholistia. Tuskin kukaan haluaa juoda ongelmaan asti.
Eilen aamulla löysin tämän 24 keskustelun. Luin juttuja ja otin jo pöydälle nostamastani antabus purkista tabletin. En ymmärrä miksi senkin ottaminen on niin vaikeaa.. aivan kuin menettäisi jotain. Niin viinan huuruiset illat ja krapulaiset aamut. Olen kammpaillut jo kaksikymmentä vuotta tuon paskan viinan kanssa. Joskus paremmalla menestyksellä joskun huonolla. Olen lähtenyt kotani 16 vuotiaana jatkuvan viinan ja minuun kohdistuvan väkivallan takia. ( enkä puhu nyt mistään tukkapölyistä) Koskaan en ole kaivannut sääliä ja apua olen yrittänyt hakea painajaisiini ja alemmuuden tuntoihin kaikkkialta. Minulla on ihana aviomies lapsi ja hyvä työ. Olin päättänyt nuorena, että vielä teille paskat vanhemmat näytän, että minä pystyn mihin vaan, vaikka kotani sain vain oman peiton ja turpaan lähtiessäni. Itkin katkerasti kun huomasin minkä kirouksen olin perinyt suvultani. Viina. A klinikka ei voi minua auttaa, koska tunnen kaikki faktat ja pystyn puhumaan ja perustelemaan asiat sekä myöntämään olevani alkoholisti, jolla ei ole muuta linjaa kuin 0- linja.Viina pyörii kokoajan mielessä olen sellainen ilta tissuttelija pullo viiniä jne. Viiniä iloon, suruun ja väsymykseen. Viikonloput sitten meneekin ihan putkessa,. Toki toimin ja teen kaikenlaista mutta kokoajan tissuttelen. Varmaan sadan muunkin tarina. Mutta kun luin tätä keskutelua, en ymmärrä noita raitistuneita. luulisi heidän tietävän mikä kuningas alkoholi on? Ei se jumalauta käy vaan niin ,että mä lopetan sillä selvä. Eihä täällä olisi yhtään alkoholistia. Tuskin kukaan haluaa juoda ongelmaan asti.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kun olet sekaisin,Oletko silloin hyvä äiti?Kauanko luulet miehesi katsovan tuollaista kekkulointia.Ryyppämisen lopettamisen teet sinä yksin,joko olet juomatta,tai sitten jatka vain,mitä sillä väliä.jos olet pää sekasin kaappiluoppona,Vai mitä?Turha tässä mitään holhoushössötystä lätistä.Se on otettava itsestään vastuu,kukaan muu sitä ei tee
nyt hyvä?! Tietysti lopettamispäätös on aina henkilökohtainen juttu, mutta monesti tarvitaan myös kannustusta ja ymmärrystä. Toisen syyllistäminen vain lisää taakkaa ja pahimmillaan jatkaa vain juomiskierrettä. Itseäni on kannustettu monelta taholta ja siksi olen jaksanut raitistua ja pysyä raittiina ja siksi kannustan myös muita raittiuteen. Eli paljon tsemppiä alkuperäiselle kirjoittajalle ja Raitistumisia!
Jatka vain kaappijuoppona, kun näytät sen kestävän!
Sehän on vain lääkitys, josta hyödyt enemmän kuin krapulassa vähän menetät.
ennenkuin astuin siitä ovesta, jossa tiesin kokoontuvan AA-ryhmän. Kuinka helpottikaan huomata ympärillään ihmisiä, jotka olivat selvinneet ja tajusin, että minulla on sama mahdollisuus.
Minulle kävi samoin, ja joka palaverissa on muita saman kokeneita, eli paskoissa ryvetettyja ihmisiä (tarkoitan lähinna henkistä paskaa), ja yhden oven aukaisun takana on raittius, tosin vain sen yhden vuorokauden tai yhden tunnin mittainen, mutta siitä on hyvä alkaa. Niin tein itsekin. Nyt on hyvä olla. ja tuki on lähellä. Kitos omalle korkeimmaleni ja AA:lle. AA ei tarvitse minua, minä tarvitsen sitä.
Kuten huomasit, meillä on täällä yksi uusi ikuinen kyynikko kehissä. Hän ei ymmärrä tuen merkitystä.
Tulet sitä saamaan, mutta nyt meikä hilpasee muualle.
taustani ovat erilaiste kuin sinulla, mutta ongelma sama.olen nainen, hyvässä virassa, oma asunto, yksinhuoltaja, taloudelliseti kaikki ok....kunnes alkoi ihan viatomasti iltatissuttelu, no, mitäs muutama bisse, hyvää musiikkia ja kiva tehdä kotitöitä.unohtu yksinäisyys, duunimurheet jne.mutta.sitten alkoi maistuman vapaapäivinä, lomilla ja silloin, kun ei todellakaan olisi pitänyt.eli asiasta kehkeytyi ongelma. tajusin sen aika ajoissa, luojan kiitos, en olis anatnaut itselleni ikinä anteeksi sitä, jos olis mennyt työ. koti, tytär ja kaikki.en halua sulle mitenkään mainostaa enkä saarnata.mtta, mulla oli kaveri, joka raitistui erittäin kostean historiansa jälkeen aa:ssa,ihan yhden palaverin jälkeen.mulla meni viikkoja, kun mietin asiaa ja ajatelin, että en tarvitse sellaista apua, olen tehnyt isompiakin päätöksiä elämässä ihan itse.aloin huijaamaan iseäni, otin vaan yhden, siten hain toisen ja sitten kolmannen. en loppujen lopuksi juonut paljoa, mutta huomasin riipuvuuden.
rohkaisin mieleni ja otin kaveriini yhteyttä. hän vei minut vanhan aa-toverinsa luo, ja menin ensimmäiseen palaveriin. sen jälkeen en ole ottanut yhtään. meni halu juomseen. ongemia on edelleen ja toki käyn palavereissa, elän päivän kerrallaan, ja jokaine päivä tähän mennessä on ollut selvä. se ei ole mitään uskovaisten touhua, siellä on kohtalotovereita, miehiä ja naisia, enemmän ja vähemmän juoneita, mutta kaikkia yhdistää se sama, ongelma alkoholin kanssa. olen siis alkoholisti, en vaan tänään juo.
suosittelen, se ei maksa mitään ja mikäli sisnusta tuntuu, että let juonut jo märäsi täyteen, se voi olla sinullekin paikka, josta löydät raittiuden.en osaa vastata, käykö näin, mutta kokeillahan voi.