Kiva kun löysin tän keskusteluryhmän.

kun olet sekaisin,Oletko silloin hyvä äiti?Kauanko luulet miehesi katsovan tuollaista kekkulointia.Ryyppämisen lopettamisen teet sinä yksin,joko olet juomatta,tai sitten jatka vain,mitä sillä väliä.jos olet pää sekasin kaappiluoppona,Vai mitä?Turha tässä mitään holhoushössötystä lätistä.Se on otettava itsestään vastuu,kukaan muu sitä ei tee

ennenkuin astuin siitä ovesta, jossa tiesin kokoontuvan AA-ryhmän. Kuinka helpottikaan huomata ympärillään ihmisiä, jotka olivat selvinneet ja tajusin, että minulla on sama mahdollisuus.

Kuten huomasit, meillä on täällä yksi uusi ikuinen kyynikko kehissä. Hän ei ymmärrä tuen merkitystä.
Tulet sitä saamaan, mutta nyt meikä hilpasee muualle.

taustani ovat erilaiste kuin sinulla, mutta ongelma sama.olen nainen, hyvässä virassa, oma asunto, yksinhuoltaja, taloudelliseti kaikki ok....kunnes alkoi ihan viatomasti iltatissuttelu, no, mitäs muutama bisse, hyvää musiikkia ja kiva tehdä kotitöitä.unohtu yksinäisyys, duunimurheet jne.mutta.sitten alkoi maistuman vapaapäivinä, lomilla ja silloin, kun ei todellakaan olisi pitänyt.eli asiasta kehkeytyi ongelma. tajusin sen aika ajoissa, luojan kiitos, en olis anatnaut itselleni ikinä anteeksi sitä, jos olis mennyt työ. koti, tytär ja kaikki.en halua sulle mitenkään mainostaa enkä saarnata.mtta, mulla oli kaveri, joka raitistui erittäin kostean historiansa jälkeen aa:ssa,ihan yhden palaverin jälkeen.mulla meni viikkoja, kun mietin asiaa ja ajatelin, että en tarvitse sellaista apua, olen tehnyt isompiakin päätöksiä elämässä ihan itse.aloin huijaamaan iseäni, otin vaan yhden, siten hain toisen ja sitten kolmannen. en loppujen lopuksi juonut paljoa, mutta huomasin riipuvuuden.
rohkaisin mieleni ja otin kaveriini yhteyttä. hän vei minut vanhan aa-toverinsa luo, ja menin ensimmäiseen palaveriin. sen jälkeen en ole ottanut yhtään. meni halu juomseen. ongemia on edelleen ja toki käyn palavereissa, elän päivän kerrallaan, ja jokaine päivä tähän mennessä on ollut selvä. se ei ole mitään uskovaisten touhua, siellä on kohtalotovereita, miehiä ja naisia, enemmän ja vähemmän juoneita, mutta kaikkia yhdistää se sama, ongelma alkoholin kanssa. olen siis alkoholisti, en vaan tänään juo.
suosittelen, se ei maksa mitään ja mikäli sisnusta tuntuu, että let juonut jo märäsi täyteen, se voi olla sinullekin paikka, josta löydät raittiuden.en osaa vastata, käykö näin, mutta kokeillahan voi.