Joulukuusi myytiin suomalaisille Lutherilla.
Joulukuusen lanseeraaminen Suomeen 1800 -luvulla oli oman aikansa tehokas markkinointiprojeksti. Periluterilaisessa maassa oudon ei-kristillisen tavan omaksumista edesauttoi sen yhdistäminen uskonpuhdistajaan.
Joulukuusi keksittiin Suomeen Gummeruksen Kyläkirjaston Kuvalehden joulunumerossa vuonna 1878 julkaistusta Martti Lutherin perheen joulunviettoa kuvaavasta taidejäljennöksestä. Siinä uskonpuhdistaja istuu kynttilöin ja enkelein koristellun pöytäkuusen katveessa. Legendan mukaan eletään vuotta 1536.
Pelkästä legendasta onkin kysymys. Jäljennöksen tehnyt taiteilija Carl Shwerdeburth syntyi ja eli vasta 1800 -luvulla. Silloisen saksalaisen kaupunkiporvariston joulunviettoa sinänsä hyvin kuvaavalla jäljennöksellä ei olekaan mitään tekemistä Lutherin kanssa. Mainoskuvalla oli kuitenkin Suomessakin arvaamattomat vaikutukset. Pian joka torpassa oli oma kuusi, koska Lutherillakin oli. (Sunnuntaisuomalainen 8.12.02)
Niinpä niin. Näin meitä huijataan!
Joulukuusen lanseeraaminen Suomeen 1800 -luvulla oli oman aikansa tehokas markkinointiprojeksti. Periluterilaisessa maassa oudon ei-kristillisen tavan omaksumista edesauttoi sen yhdistäminen uskonpuhdistajaan.
Joulukuusi keksittiin Suomeen Gummeruksen Kyläkirjaston Kuvalehden joulunumerossa vuonna 1878 julkaistusta Martti Lutherin perheen joulunviettoa kuvaavasta taidejäljennöksestä. Siinä uskonpuhdistaja istuu kynttilöin ja enkelein koristellun pöytäkuusen katveessa. Legendan mukaan eletään vuotta 1536.
Pelkästä legendasta onkin kysymys. Jäljennöksen tehnyt taiteilija Carl Shwerdeburth syntyi ja eli vasta 1800 -luvulla. Silloisen saksalaisen kaupunkiporvariston joulunviettoa sinänsä hyvin kuvaavalla jäljennöksellä ei olekaan mitään tekemistä Lutherin kanssa. Mainoskuvalla oli kuitenkin Suomessakin arvaamattomat vaikutukset. Pian joka torpassa oli oma kuusi, koska Lutherillakin oli. (Sunnuntaisuomalainen 8.12.02)
Niinpä niin. Näin meitä huijataan!
Vastaukset 2
Vanhimmat
UT ei tunne pappeutta
Teologian lisensiaatti Talvikki Mattila on tehnyt Matteuksen evankeliumia käsittelevän väitöskirjan, jossa hän tarkastelee Jeesuksen seuraajia feministisestä näkökulmasta. Mattila korostaa Jumalan valtakunnan tarvitsevan erilaisia työntekijöitä, eri tavalla asioita ymmärtäviä ihmisiä.
- Mitään ryhmää ei saa nostaa toisen yläpuolelle eikä rakentaa hierarkkista mallia, Mattila toteaa ja viittaa opetuslasten ryhmään, joka vähitellen historian kuluessa nostettiin muiden seuraajien yläpuolelle. Tänä päivänä hän pitää tärkeänä, että olisi mahdollisimman paljon toisenlaisia ääniä ja näkökulmia, jotka saisivat ihmiset ajattelemaan, etteivät nykyinen kristinopin tulkinta ja traditio ole mikään ainoa totuus.
- Omaa katolista kirkkoani ajatellen toivoisin, ettei korostettaisi niin kovin paljon papin tai piispan virkaa ylhäältäpäin, vaan voitaisiin rakentaa erilaisia palvelutehtäviä, jotka olisivat enemmänkin verkostoitumista, Mattila pohtii.
Raamattu ei kerro pappeudesta
Kristillinen kirkko ei aina ole ollut niin hierarkkinen kuin nykyään.
- Alkuaikoina ihmiset odottivat, että Jeesus tulee pian takaisin, jolloin hierarkkisilla seikoilla ei ollut mitään merkitystä. Silloin naisillakin oli paljon enemmän vaikutusvaltaa, koska henkilahjoja arvostettiin, Mattila kertoo. Vähitellen huomattiin, ettei maailmanloppua tullutkaan, minkä jälkeen kirkko alkoi sopeutua ympäröivään yhteiskuntaan. Näin kirkko halusi tulla yleisesti hyväksytyksi. Samalla sitä alettiin rakentaa samanlaiseksi kuin muutakin maailmaa.
- Silloin valta liukui miehille ja syntyi valta-ajattelu, jonka myötä muodostui määräävä eliittiluokka.Mattila kuitenkin korostaa, että Raamatussa ei puhuta minkäänlaisesta pappeudesta.
- Monien on kovin vaikea hyväksyä, että koko sakramentaalinen pappeus on paljon myöhempi ilmiö, hän huomauttaa. (Pohjalainen 30.3.2002)
Herran kansa
Kristinuskon pakanallinen pappeus-instituutio on seurausta Rooman valtakunnan laeista, jotka edellyttivät että jokaisella uskomussuuntauksella on edusmies.