Josephin kapakka
Joseph Smith myi alkoholia Nauvoossa; Smith oli myös Nauvoon pormestari. Seuraava säännös sai lainvoiman v. 1843:
Säädös alkoholijuomien myynnistä.
§ 1. Nauvoon kaupunginvaltuusto säätää, että kaupungin pormestari on täten valtuutettu myymään tai antamaan alkoholijuomia siinä mitassa kuin hän viisaudessaan arvioi talossaan silloin tällöin käyvien matkalaisten tai muiden henkilöiden terveydeksi tai lohduksi tai mukavuudeksi.
Asetettu 12.12.1843.
Joseph Smith, pormestari.
Willard Richards, kirjuri.
(History of the Church, osa 6, s. 111)
Joseph Smithin oma poika kertoi:
Noin v. 1842 meille rakennettiin uusi ja isompi talo. ... Isä jatkoi eteläisestä siivestä itäänpäin huomattavan lisätilan rakentamista. ...
Joka tapauksessa se vaikutti suurelta silloin, ja ja ulkopuolelle laitettiin kilpi, joka antoi sille nimeksi "The Nauvoo Mansion" [Nauvoon virka-asunto t. rakennus] ... Äidistä piti tulla emäntä, ja hän teki pian matkan S:t Louisiin... Kun äiti palasi, hän näki hotellin aulassa — eli siinä päätilassa, jossa vieraat kokoontuivat ja jossa heidät otettiin tullessaan vastaan — baarin tiskeineen, hyllyineen, pulloineen, laseineen ja muine tarpeineen, jotka kuuluvat täysinvarustettuun kapakkaan, ja Porter Rockwell hoiti sitä baarimikkona.
Hän yllättyi kovin tästä ja oli vaivaantunut, mutta ei sanonut mitään vähään aikaan ... hän kysyi minulta, missä isä oli. Kerroin hänelle, että hän oli etuhuoneessa... Sitten hän käski minun mennä kertomaan hänelle, että hän halusi nähdä hänet. Tottelin ja palasin hänen kanssaan aulaan, missä äiti odotti häntä. "Joseph", hän kysyi, "Mitä merkitsee tuo kapakka tässä talossa?" ... "Miltä näyttää," hän kysyi, "kun uskonnollisen yhdyskunnan hengellinen johtaja pitää hotellia, jossa on alkoholinmyyntiin sovellettu toimitila?"
Hän [Joseph] muistutti häntä, että kaikissa kapakoissa on baari, joissa myydään ja kulutetaan alkoholia ...
Äidin vastaus tuli painokkaan selvänä, vaikka hän lausui sen hiljaisella äänellä: "No, Joseph, ... minä otan lapseni ja menen vanhaan taloon ja pysyn siellä, sillä en salli heidän kasvavan tämän järjestelyn määräämissä olosuhteissa, enkä salli heidän seurustelevan sellaisissa paikoissa käyvien miesten kanssa. Olet vapaa tekemään valintasi; joko tuo baari katoaa tästä talosta, tai me!" Isältä ei vienyt kauan tehdä valintaansa, sillä hän vastasi välittömästi: "Hyvä on, Emma; toimitan sen pois heti paikalla." Ja niin hän teki.
(The Saints' Herald, 22.1.1935, s. 110)
Joseph Smith yritti jopa puolustaa juopumusta Nooan esimerkin avulla:
Sunnuntai, 7. — Vanhin William O. Clark saarnasi noin kaksi tuntia, moitti pyhiä riittämättömästä pyhyydestä ja pyhän elämisen puutteesta, teroittamalla mieliin pyhyyttä, juhlallisuutta ja kohtuutta ylenmäärin, jäykkään lahkouskoiseen tapaan. Moitin häntä farisealaisuudesta ja tekopyhyydestä. ... Se, mitä monet sanovat synniksi, ei ole syntiä; teen paljon murtaakseni taikauskon, ja olen sen tekevä; viittasin Haamin kiroukseen, jonka hän sai naurettuaan Nooalle, kun hän oli juovuksissa, mutta ei tehnyt mitään vahinkoa. Nooa oli vanhurskas mies, ja kuitenkin hän joi viiniä ja tuli juovuksiin; Herra ei hylännyt häntä sen seurauksena, sillä hänellä oli jäljellä pappeutensa koko voima, ja kun Kanaan häntä syytti, hän kirosi hänet hallussaan olevalla pappeudella, ja Herra kunnioitti hänen sanaansa ja hänen pitämäänsä pappeutta, vaikka hän oli juovuksissa, ja kirous pysyy Kanaanin jälkeläisten päällä tänäkin päivänä. (History of the Church, osa 4, ss. 445-446)
Oliver Boardman Huntington pani seuraavaa muistiin päiväkirjaansa:
Robert Thompson oli profeetta Joseph Smithin uskollinen ja oikeudenmukainen sihteeri Nauvoossa ja oli ollut virassaan jatkuvasti lähes tai melkein kaksi vuotta. Joseph sanoi eräänä päivänä veli Thompsonille: "Robert, haluan, että menet hummaamaan. Mene juomaan itsesi juovuksiin ja juhli kunnolla, ellet mene, kuolet." Robert ei tehnyt niin. Hän oli hyvin hurskas, esimerkillinen mies eikä syyllistynyt koskaan sellaiseen sopimattomuuteen, jona hän tätä piti. Vähemmässä kuin kahdessa viikossa hän oli kuollut ja kuopattu. (Oliver B. Huntingtonin päiväkirja, konekirjoitettu kopio, Utah State Historical Society, osa 2, s. 166)
Juanita Brooks osoittaa, miten jopa keskeneräisessä Nauvoon temppelissä juotiin:
... muut tekivät vielä hommia temppelissä. Huhtikuun 23. päivänä Samuel Richards kertoi, miten puusepät lakaisivat kokoon lastuja, "minkä jälkeen äänestettiin, että veli Angel menisi ilmoittamaan johtokunnalle, että työmiehet olivat valmiit juomaan heille varatun viinitynnyrin." Maalarit jatkoivat työtään huhtikuun 29. päivän iltaan asti, jolloin ryhmä työmiehiä ja heidän vaimojaan kokoontui ullakolla "pitämään juhlaa, jossa oli tarjolla kakkuja, piirakoita, viiniä ja muuta, missä me pidimme hauskaa rukoilemalla, saarnaamalla, parantamalla, siunaamalla lapsia, musiikilla ja tanssilla melkein keskiyöhön asti. Toiset työntekijät maalasivat valmiiksi alahuoneen. (John D. Lee, ss. 86-87)
Matkalla Utahiin Brigham Young kehotti mormoneja "pitämään olutta juomanaan." (John D. Lee, s. 116) "Kaksi naulaa teetä, 5 naulaa kahvia" oli merkitty osaksi "jokaisen viiden hengen perheen tarpeista heidän ylittäessään tasangot." (History of the Church, osa 7, s. 454) 9.10.1865 Brigham Young lausui, että "maistan hyvin harvoin teetä tai kahvia..." (Journal of Discourses, osa 11, s. 140)
Näinköhän vain: vuonna 1854 Nunes Carvalho matkusti Brigham Youngin kanssa ja kertoi, että Young nautti kahvia säännöllisesti:
Tämä oli x matkue, ... joka seurasi johtavan vankkurin, jossa matkusti kuvernööri Brigham Young, käskyjä. Yksi hänen vaimoistaan, kykenevä ja kaunis rouva, ... valmisti miehensä kahvin ja keitti hänen ateriansa ... Istuin ... usein heidän yksityisen [alkeellisen?] pöytänsä ääressä, ... vankkuriin oli järjestetty siirrettävä pöytä. Kauriinlihaa, naudanlihaa, kahvia, munia, piirakoita jne. tarjottiin jokaisella aterialla.
(Among the Mormons, toim. William Mulder ja A. Russell Mortensen, s. 267)
Hosea Stoutin päiväkirjan mukaan Brigham Young teki tällaisen huomautuksen 27.9.1845:
... Olen ja olen aina oleva mieltymysteni herra ... jotkut voivat sanoa, että tapanani on ottaa nuuskaa ja teetä, enkä kuitenkaan ole näiden mieltymysten orja, ja voin luopua niistä, mikäli ne loukkaavat veljeäni... (On The Mormon Frontier, Hosea Stoutin päiväkirja, osa 1, s. 75)
7.4.1867 Brigham Young myönsi Tabernaakkelissa, että hän oli käyttänyt purutupakkaa vuosikausia. Hänen puolustuksensa oli, että hän käytti sitä hammassärkyyn:
... en ole oikeutettu juomaan alkoholia, enkä ole oikeutettu pureskelemaan tupakkaa. No, veli Brigham, etkö ole tehnyt sitä? Kyllä, vuosien ajan, mutta lopetin sen harrastuksen. Käytin sitä hammassärkyyn; nyt olen vapaa siitä tuskasta, eikä suutani milloinkaan tahraa tupakka. (Journal of Discourses, osa 12, s. 404)
Brigham Youngin poika, Brigham Young nuorempi, ei yrittänyt puolustella tupakankäyttöään isänsä tavoin:
Muistan kerran, kun Jedediah M. Grant näki minun poikana pureskelevan tupakkaa, ja hän sanoi: "Sinä pureskelet tupakkaa, vai mitä? "Kyllä, herra." "No, minulle se ei koskaan maistunut; minulta ei ole mikään hyve olla käyttämättä sitä, yritin kyllä kovasti, mutta tulin siitä sairaaksi." Hyve, veljet, on siinä, että luovutaan tavoista tai voitetaan ne, jos tiedetään, että ne hankaloittavat kehitystänne Jumalan valtakunnassa. Veli Grantilta ei ollut mikään hyve olla pureskelematta tupakkaa, hän yritti opetella, mutta ei pystynyt. Minä yritin ja onnistuin. (Journal of Discourses, osa 15, ss. 141-142)
Joseph Smith myi alkoholia Nauvoossa; Smith oli myös Nauvoon pormestari. Seuraava säännös sai lainvoiman v. 1843:
Säädös alkoholijuomien myynnistä.
§ 1. Nauvoon kaupunginvaltuusto säätää, että kaupungin pormestari on täten valtuutettu myymään tai antamaan alkoholijuomia siinä mitassa kuin hän viisaudessaan arvioi talossaan silloin tällöin käyvien matkalaisten tai muiden henkilöiden terveydeksi tai lohduksi tai mukavuudeksi.
Asetettu 12.12.1843.
Joseph Smith, pormestari.
Willard Richards, kirjuri.
(History of the Church, osa 6, s. 111)
Joseph Smithin oma poika kertoi:
Noin v. 1842 meille rakennettiin uusi ja isompi talo. ... Isä jatkoi eteläisestä siivestä itäänpäin huomattavan lisätilan rakentamista. ...
Joka tapauksessa se vaikutti suurelta silloin, ja ja ulkopuolelle laitettiin kilpi, joka antoi sille nimeksi "The Nauvoo Mansion" [Nauvoon virka-asunto t. rakennus] ... Äidistä piti tulla emäntä, ja hän teki pian matkan S:t Louisiin... Kun äiti palasi, hän näki hotellin aulassa — eli siinä päätilassa, jossa vieraat kokoontuivat ja jossa heidät otettiin tullessaan vastaan — baarin tiskeineen, hyllyineen, pulloineen, laseineen ja muine tarpeineen, jotka kuuluvat täysinvarustettuun kapakkaan, ja Porter Rockwell hoiti sitä baarimikkona.
Hän yllättyi kovin tästä ja oli vaivaantunut, mutta ei sanonut mitään vähään aikaan ... hän kysyi minulta, missä isä oli. Kerroin hänelle, että hän oli etuhuoneessa... Sitten hän käski minun mennä kertomaan hänelle, että hän halusi nähdä hänet. Tottelin ja palasin hänen kanssaan aulaan, missä äiti odotti häntä. "Joseph", hän kysyi, "Mitä merkitsee tuo kapakka tässä talossa?" ... "Miltä näyttää," hän kysyi, "kun uskonnollisen yhdyskunnan hengellinen johtaja pitää hotellia, jossa on alkoholinmyyntiin sovellettu toimitila?"
Hän [Joseph] muistutti häntä, että kaikissa kapakoissa on baari, joissa myydään ja kulutetaan alkoholia ...
Äidin vastaus tuli painokkaan selvänä, vaikka hän lausui sen hiljaisella äänellä: "No, Joseph, ... minä otan lapseni ja menen vanhaan taloon ja pysyn siellä, sillä en salli heidän kasvavan tämän järjestelyn määräämissä olosuhteissa, enkä salli heidän seurustelevan sellaisissa paikoissa käyvien miesten kanssa. Olet vapaa tekemään valintasi; joko tuo baari katoaa tästä talosta, tai me!" Isältä ei vienyt kauan tehdä valintaansa, sillä hän vastasi välittömästi: "Hyvä on, Emma; toimitan sen pois heti paikalla." Ja niin hän teki.
(The Saints' Herald, 22.1.1935, s. 110)
Joseph Smith yritti jopa puolustaa juopumusta Nooan esimerkin avulla:
Sunnuntai, 7. — Vanhin William O. Clark saarnasi noin kaksi tuntia, moitti pyhiä riittämättömästä pyhyydestä ja pyhän elämisen puutteesta, teroittamalla mieliin pyhyyttä, juhlallisuutta ja kohtuutta ylenmäärin, jäykkään lahkouskoiseen tapaan. Moitin häntä farisealaisuudesta ja tekopyhyydestä. ... Se, mitä monet sanovat synniksi, ei ole syntiä; teen paljon murtaakseni taikauskon, ja olen sen tekevä; viittasin Haamin kiroukseen, jonka hän sai naurettuaan Nooalle, kun hän oli juovuksissa, mutta ei tehnyt mitään vahinkoa. Nooa oli vanhurskas mies, ja kuitenkin hän joi viiniä ja tuli juovuksiin; Herra ei hylännyt häntä sen seurauksena, sillä hänellä oli jäljellä pappeutensa koko voima, ja kun Kanaan häntä syytti, hän kirosi hänet hallussaan olevalla pappeudella, ja Herra kunnioitti hänen sanaansa ja hänen pitämäänsä pappeutta, vaikka hän oli juovuksissa, ja kirous pysyy Kanaanin jälkeläisten päällä tänäkin päivänä. (History of the Church, osa 4, ss. 445-446)
Oliver Boardman Huntington pani seuraavaa muistiin päiväkirjaansa:
Robert Thompson oli profeetta Joseph Smithin uskollinen ja oikeudenmukainen sihteeri Nauvoossa ja oli ollut virassaan jatkuvasti lähes tai melkein kaksi vuotta. Joseph sanoi eräänä päivänä veli Thompsonille: "Robert, haluan, että menet hummaamaan. Mene juomaan itsesi juovuksiin ja juhli kunnolla, ellet mene, kuolet." Robert ei tehnyt niin. Hän oli hyvin hurskas, esimerkillinen mies eikä syyllistynyt koskaan sellaiseen sopimattomuuteen, jona hän tätä piti. Vähemmässä kuin kahdessa viikossa hän oli kuollut ja kuopattu. (Oliver B. Huntingtonin päiväkirja, konekirjoitettu kopio, Utah State Historical Society, osa 2, s. 166)
Juanita Brooks osoittaa, miten jopa keskeneräisessä Nauvoon temppelissä juotiin:
... muut tekivät vielä hommia temppelissä. Huhtikuun 23. päivänä Samuel Richards kertoi, miten puusepät lakaisivat kokoon lastuja, "minkä jälkeen äänestettiin, että veli Angel menisi ilmoittamaan johtokunnalle, että työmiehet olivat valmiit juomaan heille varatun viinitynnyrin." Maalarit jatkoivat työtään huhtikuun 29. päivän iltaan asti, jolloin ryhmä työmiehiä ja heidän vaimojaan kokoontui ullakolla "pitämään juhlaa, jossa oli tarjolla kakkuja, piirakoita, viiniä ja muuta, missä me pidimme hauskaa rukoilemalla, saarnaamalla, parantamalla, siunaamalla lapsia, musiikilla ja tanssilla melkein keskiyöhön asti. Toiset työntekijät maalasivat valmiiksi alahuoneen. (John D. Lee, ss. 86-87)
Matkalla Utahiin Brigham Young kehotti mormoneja "pitämään olutta juomanaan." (John D. Lee, s. 116) "Kaksi naulaa teetä, 5 naulaa kahvia" oli merkitty osaksi "jokaisen viiden hengen perheen tarpeista heidän ylittäessään tasangot." (History of the Church, osa 7, s. 454) 9.10.1865 Brigham Young lausui, että "maistan hyvin harvoin teetä tai kahvia..." (Journal of Discourses, osa 11, s. 140)
Näinköhän vain: vuonna 1854 Nunes Carvalho matkusti Brigham Youngin kanssa ja kertoi, että Young nautti kahvia säännöllisesti:
Tämä oli x matkue, ... joka seurasi johtavan vankkurin, jossa matkusti kuvernööri Brigham Young, käskyjä. Yksi hänen vaimoistaan, kykenevä ja kaunis rouva, ... valmisti miehensä kahvin ja keitti hänen ateriansa ... Istuin ... usein heidän yksityisen [alkeellisen?] pöytänsä ääressä, ... vankkuriin oli järjestetty siirrettävä pöytä. Kauriinlihaa, naudanlihaa, kahvia, munia, piirakoita jne. tarjottiin jokaisella aterialla.
(Among the Mormons, toim. William Mulder ja A. Russell Mortensen, s. 267)
Hosea Stoutin päiväkirjan mukaan Brigham Young teki tällaisen huomautuksen 27.9.1845:
... Olen ja olen aina oleva mieltymysteni herra ... jotkut voivat sanoa, että tapanani on ottaa nuuskaa ja teetä, enkä kuitenkaan ole näiden mieltymysten orja, ja voin luopua niistä, mikäli ne loukkaavat veljeäni... (On The Mormon Frontier, Hosea Stoutin päiväkirja, osa 1, s. 75)
7.4.1867 Brigham Young myönsi Tabernaakkelissa, että hän oli käyttänyt purutupakkaa vuosikausia. Hänen puolustuksensa oli, että hän käytti sitä hammassärkyyn:
... en ole oikeutettu juomaan alkoholia, enkä ole oikeutettu pureskelemaan tupakkaa. No, veli Brigham, etkö ole tehnyt sitä? Kyllä, vuosien ajan, mutta lopetin sen harrastuksen. Käytin sitä hammassärkyyn; nyt olen vapaa siitä tuskasta, eikä suutani milloinkaan tahraa tupakka. (Journal of Discourses, osa 12, s. 404)
Brigham Youngin poika, Brigham Young nuorempi, ei yrittänyt puolustella tupakankäyttöään isänsä tavoin:
Muistan kerran, kun Jedediah M. Grant näki minun poikana pureskelevan tupakkaa, ja hän sanoi: "Sinä pureskelet tupakkaa, vai mitä? "Kyllä, herra." "No, minulle se ei koskaan maistunut; minulta ei ole mikään hyve olla käyttämättä sitä, yritin kyllä kovasti, mutta tulin siitä sairaaksi." Hyve, veljet, on siinä, että luovutaan tavoista tai voitetaan ne, jos tiedetään, että ne hankaloittavat kehitystänne Jumalan valtakunnassa. Veli Grantilta ei ollut mikään hyve olla pureskelematta tupakkaa, hän yritti opetella, mutta ei pystynyt. Minä yritin ja onnistuin. (Journal of Discourses, osa 15, ss. 141-142)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Viisauden sana ei ole aina ollut käsky meille. Se oli joskus vain ehdotus. Sitten siitä tuli virallista oppia, ja nyt me noudatamme sitä koska se on käsky meille.
Ainakin voimme syödä porsaan lihaa nykyään vaikka sen oli Jumala joskus kieltänyt. Sekin on hyvä juttu.
Ah, jatkuvaa ilmoitusta. Eikös ole ihanaa?
V.Mayfield
Miten niin porsaanlihan syöminen on hyvä juttu? Täällä Suomessakin siankasvatuksessa on vakavia eläinsuojelullisia ongelmia. Pikkupossuilta mm. revitään kulmahampaat irti ilman mitään puudutuksia, koska ahtaudessa ne pureskelevat toisiaan. Pureskeluvammoja syntyy kulmahampaiden poistosta huolimatta, mutta ei yhtä vakavia. Ja tuo on vain yksi asia.
Jos mennään sinne Amerikan puolelle, niin siellähän possut lisäksi ympätään täyteen hormoneja, jotka saavat ne kasvamaan nopeasti niiden terveyden kustannuksella.
Jokaisen tosikristityn pitäisi kieltäytyä possujen syönnistä. Mutta useimmat ovatkin vain itsekkäitä taivaspaikan tavoittelijoita, joita muiden kärsimykset eivät kiinnosta.
että naisen asema kirkossamme on alistettu! Tuostakin näemme että ilman sitä parasta neuvonantajaa olisi Josephin asiat menneet pieleen. Nainen on se joka usein kuulee kuiskaukset ylhäältä aiemmin. Sitten mies niistä rukoilee ja saa kysymänsä tiedon.
Hyvä esimerkki ihmisten kehittymisestä kohti sitä minne tähtäämme ihmisinä. Sekä siitä että Joseph Smith oli vain ihminen paitsi profetoidessaan. Muuta emme täällä ole väittäneetkään.
So what.
Terve liitetoiminnan taju on oleellinen osa järkevää sosiaalista kanssakäymistä kaikilla ihmisillä ja voimakkaana ominaisuutena ilmentää yksilössä jaloja luonteenominaisuuksia.
Sen pidemmin en jaksanut lukea.
MOT.
Kun et mitään omaa kirjoittanut....
Kerro nyt ihmeessä (Omin sanoin) että mikä on ongelma?
Jos olisit lukenut, olisit huomannut itsekin;-)
oliko tuoos Smithin kapakassa mitään tarjottavaa meikäläiselle, joka ei ole niin hanakkana viinojen perään. Sitruunasoodaakaan tuolloin tuskin vielä oli käytössä?
Turust
välillä komenttisi on täysin ymmärrettävää tekstiä, mutta joskus niistä ei saisi selvää edes marssilainen.
Olen lukenut monta kertaa...
Ja fakta on faktaa... MUTTA asioista voi olal MONTA MIELTÄ...
Ja tuota kirjoittajan mielipidettä kysyn... Sitähän ei antanut...
Koska ilmeisesti mistään yksiselitteisestä asiatahan ei ole kysymys... Muutenhan tuokaan ei tänne pulpahtaisi usein... Vai onko kysessä aina sama postaaja?
Oletko vai tunnetko marssilaisia?
;.)
Kyshän on nyt siitä että tuo psotaus oli pelkää tekstin (erään sivuston) lainaus...
Mityään omaahan postaaja siis ei kirjoittanut, ei sitä uskooko hän että JS rikkois iis "Viisauden Sanaa" ja miksi muka rikkoi?
Tuo tekstihän on pelkää tekstiä, ilman mitään anlyysiä... Ei siitä mitään voi suoraan päätellä... Sillä sehän on jokatapauksessa epätäydellinen ... Kaikkia faktatietoja ei siis tuoda esille... jne.
kuuluu luonollisena osana, ellen sanoisi peräti välttämättä monipuolinen tarjoilu. Mitä parempi ja laajempi sen parempi kapakka.
Perinne jatkuu edelleen. Usein kapakkatoimintaan on liitetty majoitus, kasino yms. palveluja. Joseph Smith ei käsittääkseni ollut mitenkään merkittävä alan uranuurtaja. Mormonien Marriott hotellissa olen kohdannut tarjontaa jopa ns. kaunimman sukupuolen taholta.
Turust
Miksi meidän olisi pakosti hyväksytävä sinun Jumalakäsityksesi? Meidän puolesta nääs saat uskoa aivan mihin tahansa!
Ei toisen uskon kunnioittaminen tarkoita että meidän olisi palveltava ja uskottava kolmiyhteisyyteen! Sillonhan me emme olisi lainkaan eri uskoisia. On kysymys ERI uskon omaavien kunnioittamisesta!
Joseph Smithin kapakkabisneksestä. Minä taas siitä kuinka tuo perinne edelleen jatkuu mm. "Marriot" nimisenä loistohoteliketjuna. Olenpa asunutkin muistaakseni 10 päivää Varsovan Marriotissa. Tavanomaisessa huoneen kirjoituspöydän laatikossa ei ollut tavanomaista Raamattua vaan kaksi Mormonin kirjaa toinen englannin kielinen ja toinen espanjan kielinen.
Matkani maksoi Suomen valtio, tosin pienellä rutinalla, olihan tuo Marriot silloisen Varsovan kallein hotelli.
Minä uskon täydellisesti tuohon hotelliin ja sen olemassa oloon keskellä Varsovan kaupunkia.
Etkö kunnioita tätä uskoani?
Turust
jotakin uutta.