käyttekö joka sunnuntai ehtoollisella ja sitä ennen synnittunnustuksella. miten se synnistunnustus käytännössä tapahtuu. itseäni ainakin hirvittää ajatella omia pahoja tekoja, mua ei varmaan haluttais koko kirkkoon. Mutta tutuis ihanalta tunnustaa pahat tekonsa.
ehtoollisesta
raskas taakka
8684
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kirkko ja papisto kielivät poliisille.
Vaikene kuin hauta,synti on oma asia ja sen tunnustaminen ei kuulu meille.
Miten luotettava se ort.kirkoissa on? Kerrotaanko anonyymeissä opettavaisia esimerkkejä, kuten katolisissa maissa kuulemma?
että kielivät, kai heilläkin on vaitiolovelvollisuus. Mikäköhän on niin suuri synti sinun mielestäni, ettei sitä voi pyytää anteeksi? Kun en ole ketään tappanut, lähinnä tarkoitan sitä, että oma pahat teot toisia ihmisiä tai itseä kohtaan painaa mieltä. Minun mielestä siinä on jo kylliksi pahaa.
...varten synnintunnustus on olemassa. Käy välillä "keventämässä reppuasi". On turha kantaa sellaisia taakkoja, joista voi vapautua.
ehtoollisella, koska monikaan ortodoksi ei käy joka sunnuntai kirkossakaan, emmekä myöskään käy ennen jokaista ehtoollista synnintunnustuksella, vaan käymme synnintunnustuksella paastoaikoina 3-4 kertaa vuodessa tai useamminkin, jos jokin asia painaa mieltämme. Synnintunnustus tapahtuu siten, että sovimme oman rippi-isämme kanssa puhelimitse ajan.
Jos meillä ei ole omaa vakituista rippi-isää, niin lauantain iltajumalanpalveluksen jälkeen pyydämme, että kirkon vahtimestari sanoisi jumalanpalveluksen toimittaneelle papille, että haluamme puhutella pappia. Vahtimestari menee sanomaan papille ja menemme kirkon etuosaan odottamaan pappia. Kun pappi tulee sovimme sunnintunnustuksesta, joka voi tapahtua joko välittömästi tai myöhemmin sovittuna ajankohtana. Papit päivystävät myös kirkkoherran virastossa, jonne voi soittaa tai mennä tapaamaan pappia.
Ortodoksinen synnintunnustus toimitetaan tavallisesti kirkossa ikonostaasin eteen nostetun lukupöydän ääressä. Meillä ei ole rippituolia, vaan pappi ja rippilapsi seisovat vierekkäin. Rippilapsi tunnustaa syntinsä Jumalalle. Pappi on tilaisuudessa todistajana antaa synninpäästön Kristuksen antamalla vallalla. Mikään synti ei ole niin paha, ettei sitä voisi saada anteeksi. Eikä mitään syntiä tarvitse pelätä tunnustaa.
Rippisalaisuus on ehdoton. Pappi ei koskaan saa kertoa mitään siitä, mitä hän kuuli synnintunnustuksella.
Tuohon edellä olevaan voisi sanoa lisäyksenä, että joissain kirkoissa esiintyy myös tapaa, jos kirkossa on paikalla useampia pappeja, että vigilian tai liturgian aikana joku papeista menee ristin ja evankeliumikirjan kanssa kirkon etukulmaan, ja halukkaat saavat tulla synnintunnustukselle palveluksen aikana siinä määrin kuin aikaa riittää.
usein minäkin käyn ehtoollisella. on niin mukava mennä nukkumaan etenki pienen kupillisen jälkeen.
yömyssyä. Se on kyllä eri asia.