niin kuin varmaan olet huomannut se aloitus poistettiin missä sinä tulit mukaan keskusteluihin.
Tuolla jossain jo kirjoitin kuinka ei jäänyt nimi-
merkkisi mieleen, mutta tässä aloituksessa se nyt on.
Sillä olinkin ehtinyt ottaa talteen yhden sinun kirjoituksesi.
Nimittäin jossain vaiheessa koin tämä aloitus
tullaan poistamaan, niin silloin otin kaikki
talteen, mutta en ehtinyt sitten enää ottaa
muita kirjoituksiasi tämän kirjoituksesi jälkeen
kun sitten seuraavan kerran vilaisin palstalle
niin poisttattaja oli käynyt.
Kuinka kauan sinä olet täällä näitä seurannut?
Oliko sinulle tuttua tällainen poistatus?
Niin kuin tuolla toisessa yhteydessä mainitsin,
niin Totuus kun käy sietämättömäksi katsella
se pitää saada pois.
Ja saatanalle oli liikaa se, että taas tulee yksi
sanomaan Totuuden siitä mistä Taivaan Tie aukeaa.
Eipä sitä sanoin voi kuvata miten järkyttävältä
tuntuu kun ihmiset ovat niin sokeita niin kuuroja,
ettei JEESUKSEN omat SANAT MITÄÄN MERKKAA:
Siis esim. nämä (jotka ovat ne sanat jotka
Elämään johtaa)"Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät."
Tuolla jossain jo kirjoitin kuinka ei jäänyt nimi-
merkkisi mieleen, mutta tässä aloituksessa se nyt on.
Sillä olinkin ehtinyt ottaa talteen yhden sinun kirjoituksesi.
Nimittäin jossain vaiheessa koin tämä aloitus
tullaan poistamaan, niin silloin otin kaikki
talteen, mutta en ehtinyt sitten enää ottaa
muita kirjoituksiasi tämän kirjoituksesi jälkeen
kun sitten seuraavan kerran vilaisin palstalle
niin poisttattaja oli käynyt.
Kuinka kauan sinä olet täällä näitä seurannut?
Oliko sinulle tuttua tällainen poistatus?
Niin kuin tuolla toisessa yhteydessä mainitsin,
niin Totuus kun käy sietämättömäksi katsella
se pitää saada pois.
Ja saatanalle oli liikaa se, että taas tulee yksi
sanomaan Totuuden siitä mistä Taivaan Tie aukeaa.
Eipä sitä sanoin voi kuvata miten järkyttävältä
tuntuu kun ihmiset ovat niin sokeita niin kuuroja,
ettei JEESUKSEN omat SANAT MITÄÄN MERKKAA:
Siis esim. nämä (jotka ovat ne sanat jotka
Elämään johtaa)"Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät."
Vastaukset 14
Vanhimmat
ollut edes sinun ja minun aloittama. Mutta iloita silti voimme:
"Auituaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja
vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa.
Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte.
on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.
Te olette maan suola. Mutta jo suola menettää makunsa, millä
se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään,
ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa."
Vielä ei suola ole makuaan menettänyt, kun se on tälle suolattomalle
ravinnolle opetetulle kansalle todellista myrkkyä.
Suola, kuten Totuuskin, on monille myrkkyä.
Jopa Bisnes, (joka on palstan ylläpitäjän motiivi), saa kärsiä, kunhan Totuus pysyy piilossa.
Se on jo kovajuttu, tämänpäivän rahaa palvovassa maailmassa.
olen lukijana osallistunut tälle palstalle. Muilla palstoilla ole tehnyt avauksiakin, toiset näin jälkeenpäin ajatellen ovat syntyneet ylpeänä uskon tiedon omaamisesta, siis lihasta, toiset usko oivalluksesta syntyneestä tavattomasta ilosta.
Tosiaan yllätyin poistatuksesta. Minusta ahtaan portin kysymys on kristinuskon ydintä. Mutta ei haittaa, ehdin saada avun ja osviittaa uskon matkalleni.
Teuvon kylväjä-vertauksesta laitan tähän: Tien oheen kylvetyt, kalliolle ja ohdakkeisiin kylvetyt siemenet tunnistan elämästäni. Mutta mitä tarkoittaa hyvä maa? Enkö olekin hyvä maa vasta sitten, kun voin ainoastaan enää huutaa Jeesusta pelastamaan minut? Joskus olen jonkun puheesta saanut sellaisen käsityksen, että olen hyvä maa vasta sitten, kun kuulun oikeaan seurakuntaan, otan oikean kasteen, päälleni laitetaan oikean uskovan käsi, noudatan kirkossa oikeaa protokollaa, koetan muuttua väärästä arasta oikeaksi rohkeaksi, opin puhumaan oikein kielillä. Enkö minä ole hyvä maa silloin, kun olen paljaimmillani oma itseni, itsessäni turvaton ja avuton täysin Jumalan armon varassa, sellainen joksi Jumala minut äitini kohdussa loi.
Hyvä maa on justiinsa siinä, kun sinut revitty verille kaikesta omasta
tekopyhyydestäsi, eli juuri siitä, mitä tämän maailman jumalan palvelijat
pitävät hyvänä maana, ja joita sinä tuohon pitkän listan toit.
Viime yönä, tasan 19 vuotta sitten minä olin siinä helvetin tuskassa,
ahtaan portin edessä vastassa Jumalan ja Saatanan tuomio. Kaikki elämässäni oli pielessä,
Ja siinä rajun tuskan ja itkun keskeltä jostakin annettiin suuhuni sanat,
jotka hätähuutona kaikuivat pimeään yöhön: "Herra Jeesus armahda!"
Hän tuli, tuska hellitti, tunnustin pieleen menneen elämäni,
ja Kristus suoritti sydämen perusteellisen puhdistuksen, jonka
jälkeen hän jätti sinne sinetiksi oman Henkensä,
jonka kautta hän tälläkin hetkellä valvoo tekemisiäni ja sanomisiani.
Juuri tästä syystä ole tämän keskustelupalstan vihatuin mies.
Tänäkin päivänä on jo neljä avaustani poistettu.
Ja maassa pitäisi olla uskonnonvapaus.
Se on vapaata vain nille, joilla on jonkun porttoseurakunnan
666-tunnus sydämessään, mutta joilla ei tätä enää ole, heidän kohtalonsa on tämä:
Heidän ei ole edes raamattukeskustelussa lupa tuoda julki ajatuksiaan,
koska heillä ei ole tuota Pedon merkkiä, kun Kristus on sen ahtaassa
portissa poistanut, niin kuin kaupan kassa poistaa kalliista tuotteesta
varkaita varten kiinnitetyn turvalaitteen, kun tuotteesta on maksu saatu.
valtava asia, että Jumalan Pyhä Henki saa sinulle
puhua.
Sillä todella totta on tämä mitä Jeesus sanoi näistä
kahdesta portista ne ovat aivan niinkuin Hän sanoi.
Sitä sanomaa jos lähtee ohittamaan, kiertelemään ja
kaartelemaan ja vielä halpana, turhana, mittättömänä, tyhjänä pitää niin silloin ei Jumalan
Pyhä Henki tällaiselle ihmiselle saa puhua, vaan
aivan toinen henki tällaista ihmistä vankinaan
pitää ujuttaen valheitaan.
Hyvä ja otollinen maa kehittyy vain jos Jumala
saa ihmisen sydämen maaperän muokata, pehmittää
niin, että Hänen Sanansa siemen voi alkaa kasvaa
ja viimein tuottaa hedelmää.
Ja tuo mitä Teuvo linkitti omasta tiestään ja
ahtaasta portista niin aivan näin on jokaisen
kohdalla.
Mutta se miten Jumala koulii kutakin niin Hän
sen tietää mikä kullekin on tarpeen.
Että todella totta on tämäkin Raamatun Sanan
Totuus:
"Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee; sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa." Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita? Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia. Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme? Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään. Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut"
Se aloitus vanhasta virrestä 440 on siirretty
Virret-osastolle:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=124&conference=4500000000001445&posting=22000000023271421
kerta kun tuolla palstalla kävin.
Olihan se tietysti virsi eikä Raamatusta otettu.
Mutta eiköhän täällä muitakin virsiä ole ollut
tai jotain muuta aivan sopimatonta.
Tuossa oli sanoma aivan oikein, mutta kovaahan
se on vääräuskoisille.
Jos Jumalan Henki yhtään saa puhua, niin kyllä
olisi pitänyt olla hiljaa ja lähteä miettimään;
mihin onkaan matka, mikä onkaan aika jota
elämme...
Mutta näin se tuli heitettyä pois silmistä,
tuliko rauha sydämeen, ilo sisimpään.
Ja ei kun vaan Jeesus meitä rakastaa, ei muusta tarvi välittää.
Eihän Taivaan Isän olisi Poikaansakaan tarvinnut
tänne maailmaan saattaa kärsimään ja kuolemaan,
kun Hän kerran on Rakkaus ja kaikki pelastuvat
kunhan vaan uskoo nimeen Jeesus.
Eikä tarvis olla niin paljon Jeesuksen puhetta
kehoituksia, miksi on koko Raamattu sanomaa
täynnä, Kun Jumala on Rakkaus?
JUMALA ON RAKKAUS, mutta oletko sinä tahtonut
käydä hänen luokseen, ETTÄ OLISIT TULLUT
TUNTEMAAN JUMALAN RAKKAUDEN.
Löysin tuolta oman ahtaan portin tuskani, jos et ole sitä ennen lukenut:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000012451078#22000000012451078
olin lukenut, mutta luinpa uudelleen. Olen tuskaillut sitä, että saan kovin kitsaasti konkreettisesti tuntea pyhän hengen vaikutusta. Ja sitten käy niin, että alan itse yrittämään tuntea. Kun minun pitäisi odottaa, luottaa siihen että Jumala kyllä antaa sen, mitä tarvitsen, silloin kun tarvitsen.
En voi sille mitään, että välillä tunnen kateutta ihmisiä kohtaan, jotka, kuten sinä, saavat noin konkreettisesti kokea, nähdä, kuulla. Itse olen tuntenut hetkittäin tavatonta iloa pelastuksesta, sellaista että kaikki on varmaa, selvää ja yksinkertaista. Mutta kohta tuo tunne on poissa ( tien oheen kylvetty siemen) ja taas kestää pitkään, ennenkuin tunnen mitään. Välillä menee niin pitkään hermoillessa ja maailman murheissa, että mielessä käy jo epäilys: olenko edes uskossa.
Tuntuu, että kasvan uskossa kiduttavan hitaasti, niin hitaasti että kasvua tuskin huomaan. Onneksi sentään on olemassa synnintunto sydämessä muistuttamassa, että entiseen hyvän ihmisen elämään on sentään valtava ero. Ja olenhan minä saanut muutakin, kaiken, mitä 1999 jouluna yksinäisenä, itsensä nurkkaan ajaneena, loppunpalaneena rukoilin: perheen, oman kodin, uuden elinympäristön ja työn, kokonaan uuden ulkoisen elämän. Että turhaan rutisen kokemuksista. Itsekäs luonto vaan pistää haluamaan kaiken.
Kuitenkin jotain puuttuu. Olen kuin ovella ilman avainta. Onko se niin, että otteeni Jeesuksesta irtoaa, ja siksi rauha katoaa? Turvaan vielä omiin voimiin, vaikkakin aina vaan vähemmin. Aivan viime aikoina on tuntunut siltä, että olen pysynyt Jeesuksessa.
Näillä palstoilla tunnen välillä liukuvani kauemmas Jeesuksesta, kunnes joku teksti (sinun ja ArmiK:n ja joidenkin toisten) palauttaa tarvitsemaan Jeesusta.
Loppujen lopuksi, itsestäni se on kiinni etten saa tuntea kauemmin rauhaa ja varmuutta pelastuksesta: minä roikun liikaa maailmassa kiinni, elän vielä maailmasta.
Mitä tarkoittaa se vertaus, jossa puhutaan uusista ja vanhoista leileistä?
Tuntemuksesi ovat aivan samoja. joiden kanssa itsekin pitkään taistelin,
kun itselläni oli valtava halu päästä selville Raamatun totuudesta,
kun se kerran minulle niin selvästi näytettiin, että se on totta.
Jskus jopa tuntui, että Jumala tarkoituksellisesti pihtaa,
nauttii, kun näkee, miten innokas tuo ihminen kaikesta on.
Tästä ei kuitenkaan ole kysymys. Vaan kysymys on juuri tuosta vanhasta
ja uudesta leilistä - ihmisen vanhasta ja uudesta sydämestä.
Vanha, Saatanan erilaisilla ihmisopeilla täyteen punkattu sydän ei tule
millään kestämään sitä Henkeä, jonka Kristus tulee sinne tuomaan,
joten se on pakko ensiksi kaikesta puhdistaa. Ja sen puhdistus on ihmisen
itse aloitettava, ei sitä mikään ulkopuolinen siivousfirma tule tekemään.
Ja se onkin todella vaikeaa, kun Saatana on opettanut, että juuri
se on sitä ihmisen omaa tekoa, joka ei ketään pelasta, vaikka siitä
on näinkin selvää tekstiä meille annettu:
"Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset,
meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta
ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."
Ja tässä on yksi niistä ensimmäisistä puhdistusohjeista:
"Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan
isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan,
vieläpä omasta elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni.
Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni."
Ja tässä heti perään toinen puhdistusohje:
"Yksikään palvelija ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa,
hän vihaa toista, jos hän on liittynyt toiseen, hän halveksii toista.
Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."
Ja vielä lyhyesti: ei kukaan voi palvella Lutheria ja Jumalaa,
joten minunkin oli pakko ratkaisu tehdä, ja kun sen tehtyä sain,
ei sitä vapauden tunnetta voi toisille selittää, minkä koin sen hetken
jälkeen, kun kävin kirkkoherralle lukemassa sen erokirjeeni 1.4.96:
"Voivatko Kristus ja Beliar olla yhtä - eivät, ja siksi lähden."
Se on kirjan sivulla 233.
Kaikki ne lahjat, joita Jumala antaa, ne tuntuvat aluksi niin arkisilta
ja tavanomaisilta, ettei niitä edes hänen lahjoiksi heti tajua,
kuten sinäkin tuossa kirjoitit. Ja se tärkein lahja, pelastuksen jälkeen,
on lahja erottaa eri henget toisistaan, ja sekin tulee ihmisen sydämeen
niin arkisella tavalla, että saattoi vain ihmetellä: "Näinkö yksinkertainen tämä onkin?"
Ja niin se todella on:
"Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä,
mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele.
Tästä me tunnemme Totuuden Hengen ja eksytyksen hengen."
Eikä Pyhää Henkeä anneta vanhaan sydämeen. Silloinhan sydän halkeaa
ja Henki valuu lihaan, ja sydän on pilalla. Ei, Pyhä Henki annetaan
uuteen sydämeen. Silloin molemmat säilyvät yhdessä
iankaikkiseen elämään saakka.
Sanon sinulle lopuksi: "Totisesti; sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta."
"Sinä kuljet leijonan ja kyykäärmeen ylitse, sinä tallaat nuorta jalopeuraa ja lohikäärmettä."
Ps.91
tavalla on kohdallani ollut, että tuskailin kun
en mitään ollut tuntenut, niinpä pyysin, anelin,
että Jumala minullekin näyttäisi oikein konkreettisesti, että voisin uskoa.
Mutta minun kohdallani Jumala sanoi:"Minun armossani
on sinulle kyllin, autuaat ovat ne jotka eivät näe
ja kuitenkin uskovat."
Niinpä eri tavalla Jumala on minua johdattanut,
kuljettanut kuin Teuvoa.
Mutta ahtaan portin kokemus on sellainen, että
sitä ei voi sanoin kuvata.
Tämän jälkeen on saanut nähdä miten Raamatun
Sana kohdallani muuttuu ja on muuttunut Eläväksi
Elämäksi. Ei ole Usko "kuolleisiin" kirjaimiin
pitäytymistä, vaan Sana Elää Elämässä.
Ei siis turhaan Jeesus sanonut tätäkään:
"Anokaa niin teille annetaan, etsikää niin te löydätte, kolkuttakaa niin teille avataan.
Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää,
kolkuttelevalle avataan."
hyvä Psalmi kokonaisuudessaan, siis Ps.91
Korkeimman suojelus.
Joko sinä olet korkeimman suojeluksessa?
en kun koko viestiä ei löydy,. höppänä