Yhteisvastuukeräys 2007 käynnistyy sunnuntaina 4. helmikuuta. Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuhe lähetetään TV1:ssä 4.2. klo 13.15.
Tänä vuonna keräys auttaa suomalaisia ja perulaisia lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Keräyksen teemana on "Ehjä lapsen mieli".
Ulkomailla Yhteisvastuukeräys keskittyy erityisesti Peruun. Keräystuloilla perulaisvanhemmille järjestetään vanhempainkouluja, joissa opastetaan vastuulliseen vanhemmuuteen. Lasten itsetuntoa ja oikeuksia pyritään tukemaan muun muassa lasten työpajojen ja nukketeatterin avulla.
Perussa avun toimittaa perille Diaconía-järjestö, jonka johtajana toimii suomalais-perulainen Leena Hokkanen. Hän on työskennellyt Perussa 30 vuotta ja tuntee Andien ylängöillä elävien köyhien ihmisten elinolot. Hokkanen vierailee Suomessa Yhteisvastuukeräyksen vieraana 29.1.-8.2. Avun Peruun välittää Kirkon Ulkomaanapu.
Kotimaassa Yhteisvastuuvaroilla käynnistetään muun muassa tiedotuskampanja koululaisille sekä avataan lasten ja nuorten nettineuvontapalvelu. Tavoitteena on madaltaa lasten kynnystä hakea apua. Hankkeen toteuttaa Mielenterveyden keskusliitto.
Yhteisvastuukeräys on luterilaisen kirkon diakonian suurkeräys ja samalla Suomen suurin vuosittain järjestettävä kansalaiskeräys.
Tänä vuonna keräys auttaa suomalaisia ja perulaisia lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Keräyksen teemana on "Ehjä lapsen mieli".
Ulkomailla Yhteisvastuukeräys keskittyy erityisesti Peruun. Keräystuloilla perulaisvanhemmille järjestetään vanhempainkouluja, joissa opastetaan vastuulliseen vanhemmuuteen. Lasten itsetuntoa ja oikeuksia pyritään tukemaan muun muassa lasten työpajojen ja nukketeatterin avulla.
Perussa avun toimittaa perille Diaconía-järjestö, jonka johtajana toimii suomalais-perulainen Leena Hokkanen. Hän on työskennellyt Perussa 30 vuotta ja tuntee Andien ylängöillä elävien köyhien ihmisten elinolot. Hokkanen vierailee Suomessa Yhteisvastuukeräyksen vieraana 29.1.-8.2. Avun Peruun välittää Kirkon Ulkomaanapu.
Kotimaassa Yhteisvastuuvaroilla käynnistetään muun muassa tiedotuskampanja koululaisille sekä avataan lasten ja nuorten nettineuvontapalvelu. Tavoitteena on madaltaa lasten kynnystä hakea apua. Hankkeen toteuttaa Mielenterveyden keskusliitto.
Yhteisvastuukeräys on luterilaisen kirkon diakonian suurkeräys ja samalla Suomen suurin vuosittain järjestettävä kansalaiskeräys.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Eduskuntavaaleissa annan rahaa vammais ja kansalaisjärjestöille.Vammaisille mielummin ja rahat menee varmasti perille
antaa omaisuudestaan tuohon keräykseen?
Tämä paljon mainostetun keräyskulut vähennetään tuotosta, joten kirkolle ei tule siitä mitään kustannuksia (vai olenko väärässä?). Keräys on todella suuri, sillä viime vuonna se oli 0,6% kirkon vuosibudjetista tai kahdeskymmenesosa valtion maksamaa kirkon yhteisöveron osuudesta. Vastaavalla summalla saadaan noin kuukauden uskonnonopetus lukioihin :-)
Kirkko antaa työntekijöitä, tiloja jne jne keräyksen käyttöön. Meidän kotiovella kerää esimerkiks seurakunnan kirkkoherra. Ne myös järkkää koko jutun. Viime vuonna Helsingin seurakunnat anto jotain 50 000 euroa keräykselle, varmaan muitaki on. Mä oon kerännyt ite Yhteisvastuuta. Sunki ehkä kannattais nii näkisit mitä on käytännössä.
Täällä olleiden lukujen mukaan viime vuoden keräyksestä keräyskuluina vähennettiin 900 000 euroa. Painatus, postitus yms. kulut eivät voi olla noin suuria.
"Meidän kotiovella kerää esimerkiks seurakunnan kirkkoherra."
Meillä kävi keräämässä VR:llä työskentelävä, mutta ei maininnut, että Valtion Rautatietkin tukee yhteisvastuukeräystä.
"Sunki ehkä kannattais nii näkisit mitä on käytännössä."
Olet oikeassa. Kaikkien pitäisi toimia toisinajattelijoiden kanssa, jotta oppisimme ymmärtämää toisiamme. Olet tervetullut vapaa-ajattelijoiden toimintaan.
keräyksen tuotosta itselleen ?
Jossain aikaisemmassa viestissä kerrottiin kustannusten olevan 19 %. Tuotosta 20 % menee kirkon diakoniarahastoon, joten perulaisille ja mielenterveydestä kärsiville jää lähes kaksi kolmannesta. Kirkon ja kulujen osuus on 35 %.
jos kirkko joutuisi omilla rahoillaan saamaan saman propagandaedun lahkolleen kohdemaassa, kuin mitä se keräyksen avulla saa, joutuisivat he laittamaan melkoisen paljon OMIA rahojaan peliin.
Nythän tuo tulee siinä siivellä. Samoin kuin PR etu suomessa, avaajan kaltaisten ihmisten hyväksikäyttönä.
Loistavasti laskettu! Yhteisvastuukeräyksen nettisivuilla kerrotaan, että keräyskulut vuonna 2006 oli 17,9. Siis 82,1 prossaa ohjataan avustustyöhön. Samoilta sivuilta käy ilmi, että 60 prossaa ohjataan Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysapu- ja katastrofikohteisiin. KUA:n sivuilta puolestaan ilmenee, että "Apua annetaan eniten tarvitseville etniseen taustaan, uskontoon tai kansallisuuteen katsomatta. Työtä tehdään moniin uskontokuntiin kuuluvien ihmisten kanssa. Suomalaisen diakonian vanhan periaatteen mukaisesti kirkon tehtävänä on auttaa siellä, missä muut eivät auta." Kotimaiseen kohteeseen menee 20 prossaa ja tässä välittäjänä toimii Mielenterveyden keskusliitto. Loput 20 prosenttia käytetään paikalliseen diakoniatyöhön. Diakoniatyö ei tarkoita sitä, että kirkko käärii rahat taskuunsa, vaan sitä, että autetaan hädässä olevia ihmisiä. Oletko koskaan kuullut ruokapankeista? Nekin ovat Yhteisvastuukeräyksen aloittamaa toimintaa, ja seurakunnat on Suomen suurin EU:n elintarviketuen jakelija.
Tuollainen yksisilmäinen kirkkokriittisyys tyyliin "kirkko käärii rahat taskuihinsa" on so last season. Tietoa saa, jos viitsii hakea. Ei kannata tuoda julki vaan omia ennakkoluulojaan ja osoittaa tietämättömyyttään.
Mitäköhän propagandaetua nasse tarkottaa? Lahkolleen kotimaassa? Hyväntekeväisyyskeräys ja sen idea on ett ihmiset välittää apua hädässä oleville ja apua tarvitseville. Se on hyväntekeväisyyttä ja hyväksikäyttö on ihan toinen juttu.
Antamiesi lukujen mukaan Peruun menee 60 %, Mielenterveystyöhön 20%, Kirkon toimintaan 20 % ja keräyskuluihin 17,9 % eli yhteensä 117,9 %. Rehellisempää olisi sanoa rahoista menevän 49,7 % Peruun, 17,9 % keräyskuluihin, 16,4 % mielenterveystyöhön ja 16,4 % kirkon diakoniatyöhön. Luuletko, että rahanantaja arvaa, että yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitetaan keräyksen nettisivun rakentaminen?
Tämä on kirkolle erinomainen, ilmainen mainoskampanja. Kirkon diakoniatyön korostamisen ymmärtää hyvin. 1998 asiakaskontakteja oli yli 900 tuhatta, mutta 2005 enää alle 550 tuhatta. Viime vuonna kontaktien määrä luultavasti nousee, sillä myös puhelin ja sähköpostikontaktit kirjataan. Kohta varmaan nettisivulla vierailukin on kirkon diakonian asiakaskontakti.
"Tuollainen yksisilmäinen kirkkokriittisyys tyyliin 'kirkko käärii rahat taskuihinsa' on so last season."
En käyttänyt "kirkko käärii rahat taskuihinsa" ilmaisua. Minusta kirkko antaa tarkoituksellisesti väärän kuvan perille menevän avun määrästä. Moraalisesti on vähintään arveluttavaa väittää rahojen menevän hyväntekeväisyyteen ja käyttää ne oman toiminnan pyörittämiseen.
" Tietoa saa, jos viitsii hakea. Ei kannata tuoda julki vaan omia ennakkoluulojaan ja osoittaa tietämättömyyttään."
Mitä ennakkoluuloja tai virheellisiä tietoja olen tuonut julki? Saamani kasvatuksen mukaan ei saa esittää vääriä tietoja lähimmäisistä. Tämän oppiminen olisi varmaan hyväksi kristityillekin :-)
Aiemmassa viestissäsi sanoit, että 19 prosenttia menee keräyskuluihn ja 20 kirkon diakoniarahastolle. Yhteisvastuu-netin mukaan 20 prosenttia menee seurakuntien ja hiippakuntien diakoniatyöhön eli oman alueen ihmisten auttamiseen. On vaikea ymmärtää, miten tästä voi tehdä johtopäätöksen, että rahat menee kirkolle.
Samaisilla nettisiuilla sanotaan myös että "Keräyskuluihin menee noin 18 senttiä jokaista lahjoitettua euroa kohti. Tiukka seuranta takaa rahan päätymisen niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Valtakunnalliset keräyskulut muodostuvat keräyksen suunnittelu- ja toteutuskustannuksista. Lisäksi keräysvaroja käytetään kasvatus- ja koulutusaineistoihin, tietoiskuihin sekä mainoskampanjaan. Nämä kustannukset palvelevat sekä varainhankintaa että vaikuttamistoimintaa.". Taas on vaikea tajuta, miten tämä voisi antaa "tarkoituksellisesti väärän kuvan perille menvän avun määrästä". Ihan julkista tietoa tuo tuntuu olevan.
Lisäksi pitää huomata, että ulkomaille menevä osuus kulkee ensin Kirkon Ulkomaanavulle, jossa kuluihin menee 12%. Sieltä raha kulkee edelleen Luterilaiselle maailmanliitolle ja Kirkkojen maailmanneuvostolle, jotka myös varmasti ottavat omat osuutensa potista. Eli erilaisia uskonnollisia tahoja tuetaan keräyksellä huomattavissa määrin.
Varsinaiseen Perun avustustoimintaan jää siis korkeintaan 40% rahoista, ja tämäkin on silkkaa diakoniatyötä.
Diakoniatyön ja kulujen osuus rahoista on siis n. 84%, kotimaan mielenterveystyön ollessa ainut ei-diakoniakohde koko keräyksessä. Ehkä.
Kirkon mielestä moni sen toiminnoista on hyväntekeväisyyttä (ja siksi pakanoidenkin pitäisi maksaa kirkollisveroa). Hyväntekeväisyyttä on lapsityö, nuorisotyö, diakonia ja vanhustyö ja joidenkin mielestä hautapaikkojen antaminen kirkkoon kuulumattomille. Diakonia on tavallista kirkon toimintaa, johon kerätään lisää varoja kansalta. Jos valtio järjestäisi hyväntekeväisyyskeräyksen, jolla maksettaisiin esimerkiksi esimerkiksi poliisien palkkoja, tätä pidettäisiin sopimattomana.
Kun sanotaan, että keräyksen tuotosta menee 60 % Peruun, syntyy mielikuva, että jokaisesta antamastasi eurosta menee 60 senttiä Peruun. Rehellisempää olisi sanoa, että jokaisesta annetusta eurosta menee 50 senttiä peruun.
"Valtakunnalliset keräyskulut muodostuvat keräyksen suunnittelu- ja toteutuskustannuksista. Lisäksi keräysvaroja käytetään kasvatus- ja koulutusaineistoihin, tietoiskuihin sekä mainoskampanjaan. Nämä kustannukset palvelevat sekä varainhankintaa että vaikuttamistoimintaa."
Kristittyhän antaa siten ettei vasen käsi tiedä mitä oikea tekee, mutta keräyksessä kirkkoa muistetaan joka paikassa. Minusta tämä on samanlaista mainostamista kuin jos bussien kyljissä lukisi "Ajattele mitä ajattelet, mutta älä edes ajattele eroavasi kirkosta, sillä kirkko muistaa unohdettuja".
Kirkolla on yhä vähemmän uskonnollista merkitystä ja siksi toimintaa yritetään kehittää edes näkyväksi. Kirkkoa kiinnostaa enemmän kauneimmat joululaulut, elämäkaarijuhlat ja näkyvyys medioissa kuin vanhanaikainen jumalanpalvelus. Ihme, jos kirkosta ei katoa oikeat uskovaiset.
Öööö. Kulut tarkoittaa keräyskuluja eli keräyksen toimeenpanosta aiheutuneita kuluja. Jos Yhteisvastuukeräys järjestää keräyksen, eikö se ole sitten järjetetty eikä Kirkon Ulkomaanavun tarvise järjestää samaa keräystä uudelleen. Eli uusia kuluja ei tule. Näppärää. Samaten Luterilainen maailmanliitto ja Kirkkojen maailmanneuvosto ei varmaankaan järkkää samaa keräystä toiseen tai kolmanteen kertaan, joten selvitään yksillä keräyskuluila.
Onko niin, että keräyksen suorittaakin Kirkkopalvelut ry ja kirkko saa 20 % keräyksen tuotosta diakoniatyöhön eikä kirkolla ole mitään tekemistä keräyksen kanssa? Jos keräys ei ole kirkon, niin miksi tuottoa ei jaeta uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomien yhdistysten kautta? Onko kenelläkään ketunhäntää kainalossa?
Hyvä ystäväni on seurakunnan työntekijä. Siksi on aivan pakko vastata, kun KimmoKoon viestissä on niin paljon epämääräisyyksiä.
Kirkon mielestä hyväntekeväisyyttä on Yhteisvastuukeräys. Hyväntekeväisyyttä EI ole lapsityö, nuorisotyö, diakonia ja vanhustyö. Nämä ovat DIAKONIAA eli kirkollisveroilla ja muilla tuloilla rahoitettavaa toimintaa. Siis kirkon perustoimintaa. Hyväntekeväisyys on vapaaehtoisvoimin toteutettavaa toimintaa. Lapsityö, nuorisotyö jne. hoidetaan, vaikkei niihin saataisi hyväntekeväisyysvaroja. Yhteisvastuu antaa seurakuntien diakoniatyölle "lisärahoitusta", mutta siitä saatavat tulot ovat vain murto-osa seurakuntien diakonian käyttörahoista. Yhteisvastuukeräys eikä muukaan vapaaehtoinen varainhankinta rahoita seurakuntien työntekijöiden palkkoja.
Luulisi olevan itsestäänselvää, että kaikille organisaatioille, jotka näitä rahavirtoja käsittelevät, aiheutuu ainakin hallinnollisia kuluja toiminnastaan.
Katselinpa tarkemmin näitä lukuja. Kirkon Ulkomaanavun 2006 vuosikirjasta (http://www.kua.fi/filebank/1621-kua_vuosikirja06.pdf) voi laskea, että jos vuonna 2005 Yhteisvastuukeräyksen tuotosta kulujen jälkeen KUA:lle todella tilitettiin 60%, Yhteisvastuukeräyksen keräyskuluja oli vuonna 2005 melkein 21%.
Vuosikirjassa sanotaan suoraan: "Avustustyön osuus, 87,6% v.2005", "Tukitoiminnot kotimaassa 9,0%" ja "Yleishallinto 3,4%". "Tukitoiminnot sisältävät varainhankinnan, vaikuttamistyön, viestinnän ja koulutuksen. Yleishallinto sisältää johtajan toimiston, taloustoimiston sekä yleiskulut." Eli sinne se 12,4% Yhteisvastuukeräyksen(kin) KUA:n osuudesta hukkuu.
Luterilainen maailmanliitto ja Kirkkojen maailmanneuvosto hukkaavat varmasti vastaavasti osan rahoista erilaisiin kuluihin.
Hauska nähdä aikanaan, että kuinka paljon KUA Peruun rahaa osoittaa. "Ulkomailla Yhteisvastuukeräys keskittyy erityisesti Peruun." 2005 Peruun Diaconialle meni 249000 (tai 285000 - kahta eri tietoa vuosikertomuksessa) euroa, ja nyt "erityisesti" sinne olisi Yhteisvastuukeräyksen pottina luvassa reilut pari miljoonaa.
"Tiukka seuranta takaa rahan päätymisen niille, jotka sitä eniten tarvitsevat." Kuinkahan paljon sinne Peruun oikeasti mahtaakaan sitä rahaa lopulta päätyä?
"Lapsityö, nuorisotyö jne. hoidetaan, vaikkei niihin saataisi hyväntekeväisyysvaroja."
Kirkon vuoden 2005 vuosikirjassa on kuvaaja, jossa ilmenee erilaisten palvelujen kysyntä. 1985 päiväkerhoihin osallistui yli 100 tuhatta (nyt 70), 95 tuhatta varhaisnuorisotyöhön (nyt 70), yli 80 tuhatta pyhäkouluihin (nyt 35) ja 45 tuhatta partioon (nyt 38). Luvut ovat kuvaajasta katsottuja ja siten summittaisia. Diakoniatyö oli laajimmillaan 1998, jolloin asiakaskontakteja oli yli 900 tuhatta (nyt 550) ja vastaanotolla käyntejä 520 tuhatta (nyt 220). Nyt tarkoittaa vuotta 2005. Luvut eivät ole luonnollisestikaan verrannollisia, sillä laskentaperuste on muuttunut (vuodesta 2006 asiakaskontakti on myös sähköposti- ja puhelinkontakti). Tätä mitä sinä sanot kirkon perustoiminnaksi ollaan ajamassa alas (toki paljolti sen takia ettei se ketään kiinnosta).
"Yhteisvastuu antaa seurakuntien diakoniatyölle 'lisärahoitusta., mutta siitä saatavat tulot ovat vain murto-osa seurakuntien diakonian käyttörahoista."
Tästä olemme samaa mieltä. Leikkauksien paikkaamisessa on todellakin kyse "lisärahoituksesta".
"Yhteisvastuukeräys eikä muukaan vapaaehtoinen varainhankinta rahoita seurakuntien työntekijöiden palkkoja."
Siis keräyksessä mukana oleva pappi edustaa yhtä paljon kirkkoa kuin VR:llä työskentelevä rouva Valtion Rautateitä.
En todellakaan tiedä mikä on kirkon osuus keräyksessä. Kansallissosialistisessa Saksassa järjestettiin kaikenmaailman talvikeräyksiä yms. joissa puoluepamput olivat hyvin näkyvästi mukana. Keräyksien avulla luotiin mielikuva siitä, kuinka kansallissosialisteilla oli sosiaalinen vastuuntunto. Minusta tässä on paljolti samasta kyse: vapaaehtoiset tekevät työn ja kirkko kerää kunnian – ja 20 % tuotosta.
Kirkolle tällaiset rahat ovat varsin pieniä (kymmenesosa pakanalähetyksestä), mutta maineen parantamiseksi keräys on tärkeä. Se on tärkeä myös vapaaehtoisille, jotka voivat tuntea olevansa tärkeitä. Opiskeluaikana tunsin tunsin uskonnollisen kodin painostuksen takia seurakunnassa toimineen nuoren, joka vapautui päästyään väljemmille vesille. Hänellä oli aamuyöllä tapana huomauttaa "Jumala rakastaa iloista antajaa" - ja niin rakasti myös ateisti.
Kuules, sen rahallisen avun jonka haluat antaa voit saada kohteeseen 100%-sesti kun annat sen suoraan kohteelle. Ei siihen tarvitse kirkkoja ja pappeja ja uskontunnustuksia.
Vai iloista antajaa... hihi.
Minua inhottaa kirkossa juuri tuo, että ensin kerätään rahaa vaikka keneltä, sitten käännetään selkä ja julistetaan, että "kirkko lahjoittaa sinne, tänne ja tuonne". Kirkkohan lahjoittaa niitä varoja mitä sille ulkopuoliset ovat ensin lahjoittaneet.
"Mitäköhän propagandaetua nasse tarkottaa? Lahkolleen kotimaassa?"
Esimerkiksi tämä koko thread on kirjoitettu palstalle jonne se ei kuulu,tarkoituksena kerätä ev-lut lahkolle propagandapisteitä.
Eli varsin kaukana ollaan pyytettömästä auttamisesta. Enkä olisi yllättynyt vaikka avaaja olisi joku kirkon kymmentuhatpäisestä työtenkijälaumasta.
10 - 30%, karkeiden arvioiden mukaan. Lopun pitää kirkko hyvänään. Mielestäni prosentti suhteettoman pieni, sillä byrokratian ei pitäisi maksaa kirkon sisällä niin hitosti.
Kikko yksi suurimmista sortajista joka aivopesee lapsia ympäri maailman uskomaan omaan uskoonsa, eikä paikalliseen perinteiseen uskoonsa. Eli täten tuhotaan paikallisia perinteitä ja muuta kulttuuria.
Missä kohtaa siinä on rahastamista ? Ei missään. Entä itse keräyksessä ja sen kohdentamisessa? Ei missään. Ei kannata jumita omiin ennakkoluuloihin, asiat asioina.
Kaikki työ, mitä tehdään lähimmäisten auttamiseksi ja kyynisyyden vähentämiseksi on paikallaan. Voiko joku väittää, että välittämistä on tässä maailmassa liikaa?
Kun joku tulee keräyslippaan kanssa vastaan, mä osallistun aina.
Minun mielestäni ei kannata kuulua kirkkoon, jos ei ole uskovainen, jota varten alkuseurakunnatkin perustettiin. En halua maksaa palveluista, joita en käytä. Lisäksi kirkon piirissä työskentelee ja kirkkovaltuustoissa on lukuisia ihmisiä, joille Jeesukksen sanoman arkinen toteuttaminen ei ole mikään tavoite. Moniin keräyksiin voi osallistua ja auttaa siten maailman ihmisiä myös kirkon ulkopuolella. Ja hyvä kristitty voi ollla ja uskoa aivan hyvin ilman kirkkoakin!
Suoraan sanoen Suomi ja ihmiset lähellä ovat lähempänä sydäntä kuin Peru.
Lähellä olevia on helpompi ja tehokkaampi auttaa. Senteen kuluttamalla rahaa kotimaassa kotimaisiin kohteisiin.
Ja kirkon kehitysapu ainakin sellaisena kuin Toini Kankaanniemi sen halusi olevan taitaa olla ihmisten hautaamista Raamattupinojen alle.
Mitenköhän oikeuslaitos suhtautuisi yritykseen, joka järjestää keräyksen ja pyörittää rahat sitten tytäryhtiöidensä kautta, niin että alle kolmasosa päätyy niille ketä piti auttaa? Eiköhän häkki heilahtaisi koko rosvojoukolle.
PS. Ev.lut kirkon taseen loppusumma on sen 4,5 miljaardia euroa.